Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Final Fantasy VII Remake

Onko kellään muulla ongelmia dialogin kanssa, välillä ei meinaa kuulua mitään kun joku puhuu jos se ei ole ihan vieressä ja chapter 2 alussa niiden ihmisten puheet oli pelkkää pihinää vaan.
 
Tekijä lähettää terveisiä pelin faneille.


Jos oot yrittänyt välttää näkemästä pelikuvaa ja mitä tulevan pitää Remake versiossa niin kannattaa jättää peliterveiset tuonnemmaks. Itsellä 17h takana ja silti trailerilla pyörii kohtauspätkiä, jotka spoilasivat itsellekkin tulevaa

Onko kellään muulla ongelmia dialogin kanssa, välillä ei meinaa kuulua mitään kun joku puhuu jos se ei ole ihan vieressä ja chapter 2 alussa niiden ihmisten puheet oli pelkkää pihinää vaan.
Itse olen menossa Wall Marketilla ja siellä vasta ensimmäisen kerran törmännyt tähän ongelmaan, useampien kohdalla. Varsinkin yks kaveri kelle pitää jutella jatkuvasti niin miehekkäästä länkkäriasustaan huolimatta tuntuu, että hän kuiskailee jatkuvasti.

metsästämään D'Corneota niin aloin ymmärtää pelin kulttimaineen, koska ei olisi enempää voinut puuntakaa tulla tää Cloudin tanssikohtaus scene. Yllättävän liukas lantio noin ryppyotsaiseksi kaveriksi :D
 
Mulla jostain syystä katkeaa pelin äänet lähes joka kerta noin sekunniksi taistelun päätteksi. Onko muilla havaittu samaa? Pelaan luurit päässä.
 
Onko kellään muulla ongelmia dialogin kanssa, välillä ei meinaa kuulua mitään kun joku puhuu jos se ei ole ihan vieressä ja chapter 2 alussa niiden ihmisten puheet oli pelkkää pihinää vaan.

Itse pelasin kuulokkeiden kanssa niin tätä kyseistä ongelmaa ei ollut ja jokainen npc keskustelu kuului erittäin hyvin. Mut huomasin itekkin et jos pelaa ilman kuulokkeita niin ei meinaa kuulla mitään. siispä suosittelen pelaamaan kuulokkeiden kanssa, jos löytyy hyvät kuulokkeet ja se on mahdollista.
 
Itse pelasin kuulokkeiden kanssa niin tätä kyseistä ongelmaa ei ollut ja jokainen npc keskustelu kuului erittäin hyvin. Mut huomasin itekkin et jos pelaa ilman kuulokkeita niin ei meinaa kuulla mitään. siispä suosittelen pelaamaan kuulokkeiden kanssa, jos löytyy hyvät kuulokkeet ja se on mahdollista.

Kuulokkeilla kyllä pelaan, oli ps4 ääniasetukset vaan väärin kai, toki en ole huomannut ongelmia aikaisemmin mutta nyt on paljon parempi.
 
Vähän liikaa on vaihtelueroa noiden vaikeusasteiden välillä, tuli sellanen bossi, joka ei kaatunut toisellakaan yrittämällä. En jaksanut enää kolmatta kertaa kokeilla kun molemmilla kerroilla jäi aina ihan muutamasta iskusta vajaaksi. Tuo Aerithin perkele on vaan niin onneton tuon väistöliikkeensä kanssa ja ATB-palkki lataantuu aivan jumalattoman paljon hitaammin kuin muilla, joten vaihdoin helpolle ja yhtäkkiä sama bossi meni ilman ensimmäistäkään parannusloitsua.
 
Vähän vajaa 3h ehti alusta pelata ennen töitä ja sanotaanko nyt että varovaisen innostunut olen pelistä, alku meni ääni ongelmien kanssa painiessa ja sen jälkeen lähinnä slummeja vähän tutkinut. Sivutehtävät sain just auki, katsotaan miten niitä jaksaa tahkota. Mielenkiintoisia uusia juttuja on peliin lisätty, katsotaan miten syvälliseksi ne lopulta kehkeytyy.
 
Square Enix teki kyllä jollain ihmeen tavalla mahdottomasta mahdollisen ja onnistui loistavasti tämän Remaken kanssa. En olisi voinut kuvitella paremmin nykyaikaan käännettyä FF VII:aa, kuin mitä tämä on. Siis tämä on sellaista fanipalvelua, ettei paremmasta väliä. Hahmoihin syvemmin tutustuminen on ollut myös huikeaa ja entäs ne klassiset kohtaukset?! Esimerkiksi aivan huikea fiilis, kun Aerithin kohtaa "jälleen" ensimmäisen kerran ja tutut sävelet lähtevät soljumaan... Midgarin slummit eivät ole näyttäneet ja tuntuneet koskaan näin hyviltä!
Silloin aikoinaan olisin voinut viettää aikaa Midgarissa vaikka ja kuinka kauan ja nyt unelmani on käynyt toteen kokonaisen pelin kautta!
 
Itse tajusin sen mikä nakerti vähän omaa nautintoa, enkku ääninäyttely. Suurimmaksi osaksi se on aika keskinkertaista huttua, japani äänillä on huomattavasti nautinnollisempaa kuljeskella ympäriinsä ja tehdä tehtäviä. Paikoittellen suttuiset grafiikat eivät ole häirinny yhtään koska art tyyli on sen verran vahvaa, päähahmot näyttää todella upeilta ja on animoitu erinomaisesti. Sivutehtäviä on hauska tehdä vaikka ne ovatkin aika perus tapa nämä/nouda nämä tehtäviä ollut ainakin alkuun. Alkaa fiilis pikkuhiljaa löytyä ja alun perusteella en ole pettynyt mutta en ihan vielä klassikkojen joukkoon nostaisi. No pitkä matka vielä edessä ja paljon ehtii tapahtua.
 
Square Enix teki kyllä jollain ihmeen tavalla mahdottomasta mahdollisen ja onnistui loistavasti tämän Remaken kanssa. En olisi voinut kuvitella paremmin nykyaikaan käännettyä FF VII:aa, kuin mitä tämä on. Sii4s tämä on sellaista fanipalvelua, ettei paremmasta väliä.

Tämä. Hyvin alussa vielä mennään, mutta heti alkumetreiltä tuli tunne että nyt tää on tehty just niin kuin pitikin. Täydellisesti kunnioitettu vanhaa ja hyvällä maulla tuotu uutta. Taistelusysteemikin tuntuu varsin toimivalta, vaikka enemmän olisin haltioissani jos .oltaisiin pysytty vuoropohjaisuudessa, mutta en valita tästäkään. Ainut murhe pelaillessa on ajatus takaraivossa siitä että tätä ei nyt pääse vielä pelaamaan loppuun. Tulee varmaan tämän jälkeen pelattua alkuperäinen versio jälleen kerran läpi
 
Läpi meni, vajaa 40 tuntia kellossa ja tein kaikki sivutehtävät minipeleineen. Sekava fiilis.

Spoilaus lopusta, älä lue jos et halua tietää.
Tarina ottikin lopussa eri käänteen kuin originaalissa. Ryhmä haastoi kohtalon, ja kirjaimellisesti nujersi sen. Oletettavasti juoni ottaneet uusia käänteitä ja vapautuksia jatkossa. Harmi että joutuu nyt odottamaan. Vähän mixed fiilings tästä lopusta, mutta en nyt tuomitsekaan. Sekavahan se ainaki oli.

Sitten hardilla seuraavaksi ja platina-trophyn perään.
 
7th Heavenissa mennään ja voi pojat, että nostalgiaa puskee ovista ja ikkunoista. Näin alkuperäisen seiskan hartaana fanina eihän tämä ole kuin taivas. Tai pala taivasta. Toivottavasti koko tarina saadaan päätökseen ennen kuin olen niin vanha ettei enää ohjain pysy kädessä. Tai sitten lapsenlapsenlapset saavat pelata ja pappa kattoo
 
Läpi meni, vajaa 40 tuntia kellossa ja tein kaikki sivutehtävät minipeleineen. Sekava fiilis.

Spoilaus lopusta, älä lue jos et halua tietää.
Tarina ottikin lopussa eri käänteen kuin originaalissa. Ryhmä haastoi kohtalon, ja kirjaimellisesti nujersi sen. Oletettavasti juoni ottaneet uusia käänteitä ja vapautuksia jatkossa. Harmi että joutuu nyt odottamaan. Vähän mixed fiilings tästä lopusta, mutta en nyt tuomitsekaan. Sekavahan se ainaki oli.

Sitten hardilla seuraavaksi ja platina-trophyn perään.

En pitäny tuosta lopusta
ollenkaan, en yhtään, liian sekavaa menoa. Seuraava osa tuskin on enää yhtää yhtenäinen alkuperäisen kanssa. Onko tuossa nyt jotain aikamatkustusta vai mitä? Zackin piti kuolla tuossa taistelussa, nyt onkin sitte elossa, onko jatkossa kaksi Cloudia, mitä ihmettä?
 
Cloudin ja Tifan haastattelu.


En pitänyt enkku päähahmoja huonona, hyvää ääninäyttelyä suurimmaksi osaksi. Mutta Japaninkielellä jokainen sivuhahmokin kuulostaa erinomaiselta joten sillä pelaan nyt ja homma toimii.
 
Aerithin VA:n playtroughta voiki katella TheStrangeRebel tuosta muutenki sillä tosi paljon matskua myös tubessa Esim kun Barretin ja Jessien Va:t pelailee OG FF7:niä.

Hardilla mennään nyt chapter 5:ssa ja vaikeusaste on aikamoinen. Pidin eilisen taukoa ja kattelin vähä muiden playtroughta ja reaktioita. Jos tänään sitten jatkais Hardilla ja pääsis mahdollisesti eteenpäin.
 
Chapter 7 alkuun pääsin eilen ja todella hyvin on maistunut. Alan tykkäämään enemmän kun systeemit aukeaa ja fighteista tulee haastavampia. Myös uudistettua tarinaa seuraa mielellään. Päähahmot ovat erinomaisesti tuotu nykypäivään.

Jos jotain pitää kritisoida niin nuo ensimmäiset side questit olivat ainakin todella geneerisiä ja jopa tylsiä. Myös kasvojen animaatiot ja ääninäyttely ovat aivan eri planeetoilta päähahmojen ja näiden sidequest NPC-hahmojen välillä. Pikkasen on aina immersiosta pois tuollainen.

Ja taas jatkuu. ->
 
Chapter 9 mennään ja jos alussa olin vähän epävarma mitä mieltä olen pelistä, nyt olen vakuuttunut että tämä on lähes täydellinen remake yhdestä parhaista peleistä koskaan. Niin paljon loistavia fanservice kohtauksia pelissä ja niin paljon uutta joka on loistavasti saatu peliin ilman että se tuntuu turhalta pelin venytykseltä.

Chapter 9 juttua.

Yksi parhaista kohtauksista pelissä on kyllä ollut tuo colosseum yllätys, ensiksi olet pettynyt ettei Hell House tullut vastaan matkalla Wall Marketille ja sen jälkeen peli vetää jalat alta totaalisen eepisellä taistelulle sitä vastaan. Olisitte nähnyt ilmeeni kun tajusin että juontajat sanoi vastustajan nimen, leuka loksahti lattiaan ja sen jälkeen kun sain kerättyä itseni olin yhtä hymyä koko taistelun ajan.

Myös se että on saanut viettä paljon enemmän aikaa hahmojen kanssa on ollut aivan mahtavaa, varsinkin Aerithin kanssa jokainen sekunti on ollut nautintoa. Jos oltais menty alkuperäisen kaavan mukaan olisi hän ollut mukana tiimissä ehkä kokonaiset 1-2h, mutta nyt sitä on venytetty tuntikaupalla ja se on niin hyvin hoidettu että voi pojat.

Tahtoo lisää....eikun pelaamaan.
 
Semmoinen päälle 40h ja lopputekstit rullaa, aivan uskomaton seikkailu. Ei tullut kyllästymistä missään kohtaa, iso syy mahtava combat ja tarinankerronta, Part 2 nousi helposti odotetuimmaksi peliksi.

Turhan "eeppiseksi" väännettiin lopputaistelu (niin kuin liian usein peleissä, varsinkin Final Fantasyissa menee), toki tuossa oli jotain elementtejä otettu alkuperäisen lopustakin, mutta minulle olisi riittänyt maanläheisempi loppu.
Party siis tuhosi Kohtalon eli niitä huppulentäjiä ei enää jatkossa ole pitämässä tapahtumia kurissa? Ja jotain vihjettä heitettiin, ettei jatkossa noudattaisi ihan alkuperäisen tarinaa (tai ainakin semmoinen fiilis jäi).
Zackin mukana olo myös hämmensi, ensin luulin että näytetään vain takauma, mutta taustalla pyörikin ne whispersit ja Zack jäi eloon!? Ilmeisesti jonkinlainen vaihtoehtoinen todellisuus tuo sitten oli, kerta se koirakuva oli hieman erilainen. Tiedä sitten kuinka paljon näitä osia tulee, jos tässä aletaan jotain "What if?" Cloudin ja Zackin Midgar seikkailujakin kertomaan.

Sector 7:n romahdus oli kyllä upeasti tehty, semmoista tunteiden vuoristorataa ensin hyvästellä ystävät ja sitten taistella cooleja Turkseja vastaan. Muutenkin hahmot olivat aikalailla kaikki mahtavia. Rude ja Reno olivat jo alkuperäisen suosikkihahmoni, ja tässä saivat vielä lisää ruutuaikaa. Hojosta oli saatu entistä karmeampi tyyppi ja muutkin Shinran pahikset loistivat, Varsinkin Rufus oli ihan pirun siisti boss battle. Wall Marketin isot pomot olivat myös kivoja lisäyksiä. Uskomatonta miten saivat tuosta paikasta vielä alkuperäistä mahtavamman kokemuksen. Se Leslie oli myös mukava yllätys.
Avalanchen jäsenistä tehtiin nopeasti hyviä hahmoja, joiden kohtaloa pelkäsi koko alkupuolen ja nyt jännittää miten jatkossa käy. Wedgen kohtalo jätettiin lopussa epäselväksi, mutta Biggs selvisi orpokotiin asti ja Jessien hanska näkyi olevan pöydällä! Saa nähdä ovatkohan hahmot mukana sitten kun Midgarin raidi tapahtuu (jos tapahtuu).
Se SOLDIER prätkäjätkä oli oikeastaan yksi joka jätti kylmäksi, odotin että hahmo oltaisiin nähty vielä loppupuolella peliä, mutta saa nähdä onko seuraavissa osissa roolia.
Vielä täytyy Shinran HQ mainita, todella hienosti toteutettu ja tehty täysin erilainen tunnelma kuin alun slummeissa pyörimiseen. Se esittelykierros oli hyvin tehty, varsinkin videotarina muinaisista oli myös mahtavasti tehty.

Musiikit 5/5. Tuttuja vanhoja sävelmiä käytetään mukautettuina, sekä mukana uusia kappaleita, Jessie's theme jäi mieleen parhaiten uusista.

Huikea peli kyllä, yksi näistä jotka jättää hyvän tyhjän mietteliään olon. Täytyy hardilla kokeilla pelata ja eiköhän tähän vielä tule palattua useamman kerran. Innolla odotan tietoa seuraavasta osasta.
 
Viimeksi muokattu:
Huuuuhhuh, olipa eeppinen sukellus ja ensikosketus FF VII maailmaan, vaikka olikin vain ykkösosa ja käsitteli tarinasta vain murto-osan.

Peli meni lävitse viime yön pikkutunteina pelikellon pysähtyessä aikaan 45.5h. Kaikki sivutehtävät tuli suoritettua, mutta muutama materia jäi kehittämättä ja niistä saatava palkinto saamatta, joten vielä on aihetta palata Midgariin. Missään vaiheessa en pysähtynyt erikseen grindailemaan hahmon levelyttämistä varten tai suorittamaan suoritettuja tehtäviä uudelleen vaan suoritin kaikki tehtävät ja jatkoin matkaa.

Ehkä FF- pelisarjan mittakaavalla peli voi tuntua lyhkäiseltä, olenhan itsekin kuluttanut kaikkiin pelaamiini osiin sen 80-160h, mutta pelikokemuksena vertaansa vailla ja ehkä tätä peliä pitäisikin putkimaisen kenttärakenteen puolesta verrata vaikka Unchartediin, jotka ovat tarinaltaan 15h luokkaa. Jäin ehdottomasti hamuamaan jatkoa, mutta kyllä kisakunto alkoi olemaan loppumetreillä kovilla, joten mielestäni pelin täysihintalappu oli varsin oikeutettu.

pros/cons
+ Tarina, tunneskaala tavoitti kiusaantuneista naurunpyrähdyksistä aina liikuttumiseen saakka
+ miljöö ja sen vaihtelut
+ päähahmot ja hahmot ylipäänsä, mkl. pahikset ja näkyvimmät sivuhahmot
+ monipuolinen materia-järjestelmä, joka mahdollisti sen, että hahmot sai rakentaa haluamallaan tavalla eikä ollut pakotettuja muotteja. Lähitaisteilijan, parantajan ja maagin roolit pystyi kätevästi vaihtamaan vaikka jokaiseen taisteluun jos halusi
+ ATB-järjestelmä, toi edes vähän vuoropohjaisen taistelun makua kun potionien käyttöä rajoitettiin aikamittarilla
+ grafiikka, okei, on siellä ne omat köpölasset, kuten kaupungilla kulkevat laitatienkulkijat, joiden hahmomallit on suoraan PS3 ajoilta, mutta silti peli tarjosi itselle lähes 'next gen' grafiikkatasoisen elämyksen järjettömän näyttävine välianimaatioineen, kauniine peliympäristöineen, jossa oli loputtomiin ihailtavia yksityiskohtia ja äärettömän näyttävän taistelut. Mm. Summonien välianimaatiot olivat ihan järjettömän kaunista katsottavaa
+ täysin vakaa, ei minkäänlaisia jumeja missään kohtaa
+ ääninäyttely (jopa englanti), kaikki toimi itselle täysin.

- Omiin pelitottumuksin nähden vanhentunut taistelusysteemi, joka 'pakottaa' hyppäämään jatkuvasti hahmosta toiseen maksimaalisen vahingon aikaansaamiseksi. Muutama 'auto'- materia ei pelastanut tätä ongelmaa. Kaipaisi ehdottomasti FF XII kaltaisen jobien määritys mahdollisuuden, jolloin pelaaja olisi enemmän managerin kuin kenttäpelaajan roolissa
- hack&slash ja näppäimien rämpytys. Pakko myöntää, että olen enemmän vuoropohjaisen taistelujärjestelmien ystävä. Nautin paljon enemmän aivonystyröiden ylikäynnistä miettiessä keskitynkö hyökkäämään vai puolustamaan seuraavalla vuorolla. Tai rukoillessa sormet ristissä, että kunpa seuraava hyökkäys ei tulisi siihen tyyppiin, jonka HP:t huutaa lähes nollaa, kuin että rämpytän loputtomasti väistönappia iskujen välissä ja kuoleman kolkutellessa juoksen vain kauemmas turvaan odottamaan ATB-palkin latautumista
- materia valikot olisivat vaatineet vähän selkeyttä, tai sitten en vain osannut käyttää. Jos aseessa oli 6 materia paikkaa ja vaihdat aseeseen, jossa on vaan 4 slottia niin peli kysyy haluanko siirtää materiat toiseen aseeseen -> kyllä: 4 paikkaa täyttyy, mutta nämä 2 ylimääräistä jäivät edelliseen aseeseen. En keksinyt miten nämä saisi nollattua vaivatta -> johti siihen, että välillä harvinaisia materioita oli kiinni aseissa, jotka ei ollut edes käytössä (tiedän, näkyy materia valikossa tummemmalla, mutta silti hukkuivat itsellä turhan useasti, koska materioita oli niin runsaasti)
- summon järjestelmän randommaisuus. Kaikkia summoneita ei myöskään voinut käyttää joka paikassa.
- loppupuolella iski ikävä bugi, jossa IV-kanavasta kurkistaessa peli jäi luuppiin ja en päässyt enää ulos kurkistusnäkymästä vaikka kuinka painoin ympyrää. Onneksi vilkaisu oli vapaaehtoista.

Nousi kyllä kertaheitolla omaksi suosikikseni FFX rinnalle jo tässä vaiheessa ja tuntuu, että peli on jopa enemmän tänä päivänä ajanhermolla yhteiskuntakriitikin, ynm. aiheidensa puolesta kuin julkaisuvuonnaan.

oli kaikki sivutehtävät koluttu lävitse ja kerrottiin, että tästä "kun lähdet eteenpäin niin paluuta ei ole". Katselin pelikelloa ja oletin, että okei, loppupomo on siis seuraavassa kohtauksessa. Eilen sitten ajattelin klo 19 aikaan, että päästetään nyt pääpahis kärsimyksestä ja mennään peli lävitse.

Tästä aikahyppy VIISI TUNTIA eteenpäin kun istun keskiyön aikaan pleikkarin säädin kädessä kun ei malta lopettaa, koska "loppu" on ihan oven takana. Tässä vaiheessa oltiin sitten tornissa ja sanottiin, että "tähän kun menet niin paluuta ei ole" ja ajattelin, että ei mitään hätää, nyt ihan MAX. tunti, ei viitsi jättää enää seuraavalla päivälle kuleksimaan tällästä poronkusemaa niin taisi siinä silti vielä kaks tuntia mennä. Siitä sitten nöyrästi kahdelta aamuyöstä nukkumaan ja aamulla seiskaksi töihin. Still worth it :D :cool:;)

käytin aluksi, mutta kerran materia paikat oli tiukassa niin laitoin sivuumpaan ja kun noita intel tehtäviä valmistui ilman sitäkin niin ajattelin, että se on vain joku vapaavalintainen. Ihmettelin kyllä kun pelissä ei ollut muita summoneita kuin Shiva, moogle ja ifrit. Mutta ajattelin, että loogista kun kyseessä on vaan eka osa. Sitten vikassa VR-paikassa huomasin, että muutama kohta vaatiikin sen assetin käytön nimenomaan ja sitten olin tilanteessa, jossa piti tunnistaa jopa Chocobon haamukavereita, että saataisiin tarvittava määrä kasaan. Kerkesin silti kerätä tarvittavat 30 tyyppiä ja niistä saatavan summonin vaikka vähän viimetinkaan jäikin :D Vihon viimeisen summon jäikin sitten tälle illalle vielä kesytettäväksi kun muutamasta materiaa en saanut täyteen

koska aseita taisi kaikille kertyä jo 4-6 kappaletta, kaikki taijat oli mahdollista saada jo tehokkaimpaan muotoon, summoneitakin taidettiin keretä lähes kaikki perustapaukset, jotka on mukana lähes joka osassa ja tyypitkin sai käsittääkseni levelitettyä jo 50 lvl saakka, että miten näiden käy seuraavassa osassa? Mun arvaus olisi, että joku muistinmenetys tempaus tiedossa, jonka myötä aloitetaan luontevasti taas 'puhtaalta' pöydältä

Näin yhteenvetona koko pelistä: Iskee kyllä refleksinä välitön facepalmi jos joutuu vielä lukemaan kommentteja siitä miten tämä peli on vain rahastusta ja ei ole täyden hinnan väärti, koska on remake ja julkaistaan episodeissa ja jää siksi kaupan hyllyyn.


Vielä täytyy Shinran HQ mainita, todella hienosti toteutettu ja tehty täysin erilainen tunnelma kuin alun slummeissa pyörimiseen. Se esittelykierros oli hyvin tehty, varsinkin videotarina muinaisista oli myös mahtavasti tehty.
esittelykierros oli myös ehdottomasti itselleni pelin muistiinpainuvimpia kohtauksia niin toteutukseltaan kuin myös tarinallisesti siitä miten uskotellaan paremmalle väelle muuta kuin totuus onkaan
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom