Hmm,en ole varma kun peli ei ole tällä hetkellä asennettuna.Ajattelin näin etukääteen kysyä asiasta ennen kuin edes yritän.Edelliset peliyritykset on loppuneet n. tunnin peluun jälkeen siihen että oon koko loppupäivän ollut totaalisen sairas.En tiedä mikä juuri tuossa pelissä aiheuttaa sen.Pari muuta peliä on aiemmin tehnyt lievää pahoinvointia mutta ne paranee kun vaan jatkaa peliä.Eli tottuu siihen.Days Gone kaataa mut sängyn pohjalle.Ei oo hirveesti uskaltanut siihen enää koskea.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Jonekki
Member
Kannattaa kokeilla auttaako em. asetuksen säätäminen. Itsellä olisi jäänyt Control ja viimeisimpänä Last of us 2 kesken jos blurria ei olisi voinut säätää.
Juuh,kiitos vastauksesta taas!Täytyy asentaa peli ja kokeilla.
Tuo on jännä miten erilailla ihmiset reagoi. Itellä on motion blur asetus peleistä aina täysillä että ei tule tuota pahoinvointia, liike ilman motion bluria on niin strobomaista tökkimistä että silmät ja pää rasittuu nopeasti mutta motion blur tuo sen elokuvamaisen sulavuuden jolloin 30fps pelikin on pelattavampi.
Ac3way
Well-Known Member
Tuli taas pitkän tauon jälkeen pelattua Days Gonea. Ihan hauskaa ollut nyt pelin parissa muutaman päivän, aukesi uusi alue ja muutenkin eri asioiden mennessä eteenpäin on pelimaailman tutkiminen ollut nyt kivempaa mitä aikaisemmin. Muutamia hordeja päässyt hoitelemaan jne.
Toki sen verran itseään toistava peli, että nyt alkaa taas mitta olla täysi. Toivottavasti tällä kertaa ei tule pitkää taukoa, ihan kivahan tätä on vaihteluna pelata. Paikoittelen todella kivaa kevyt pelattavaa.
Toki sen verran itseään toistava peli, että nyt alkaa taas mitta olla täysi. Toivottavasti tällä kertaa ei tule pitkää taukoa, ihan kivahan tätä on vaihteluna pelata. Paikoittelen todella kivaa kevyt pelattavaa.
Jaahas. Days Gone ei varsinaisesti hirveästi kiinnostanut koskaan. En lukenut siitä paljoa. Videoita en peleistä nykyisin katso kuin minuutin tai pari, haluan kokea pelit ilman paljoa etukäteistietoa siitä, mitä on tulossa. Peli vaikutti vähäisen lukemani ja näkemäni perusteella melko geneeriseltä avoimen maailman hötöltä, jossa on vielä päälle huonot hahmot ja tarina. Lainasin pelin kuitenkin veljeltä ja pelasin sen läpi. Ja pakko sanoa, että "what in the actual fuck"! Tämähän on, ei enempää eikä vähempää, mestariteos.
Aivan jäätävän upea teos alusta loppuun. Tunnelmallinen matka. Vaikka peli oli kokonaisuutena aivan totaalinen yllätys siinä, kuinka hyvä se onkaan, niin isoin yksittäinen yllätys olivat kyllä hahmot ja tarina. Siis aivan helvetin hyvä ja muistettava matka tässä maailmassa, tällä tarinalla, näillä hahmoilla. En muista pelanneeni pitkään, pitkään aikaan peliä, jossa olisin välittänyt hahmoista yhtä paljon. Tai, että olisin nauttinut yhtä paljon tietyn pahiksen nitistämisestä, siinä oli oikeasti tunnetta mukana, paskiainen
. Jos koskaan olisi halunnut sen viimeisen napin painalluksen tehdä itse "QTE-tyyliin" (kuten MGS3:ssa), eikä cut-scenenä, niin tämän hahmon kohdalla. Ääninäyttelijät tekivät osaltaan aivan mahtavaa työtä ja herättivät hahmot todella henkiin. Paljon myös hyviä sivuhahmoja. Vaikka itselleni tuollainen "infinite brotherhood" Boozerin ja Deaconin välillä on vähän koominen konsepti tietyllä tapaa, niin todella hyvin se oli toteutettu. Noita veljeksiä on maailma täynnä. Eli pidin myös tästä "suhteesta". Myös flashbackit Sarahin suhteen ja muistelut/pohtimiset tämän kohtalosta ja miten tilanne pikku hiljaa etenee, oli todella hyvin toteutettu.
Deacon helposti yksi suosikkihahmoja peleissä koskaan. Pienenä, mutta melko merkittävänä yksityiskohtana Deaconin taisteluiden aikana hokemat piruilut vihulaisillle nostivat adrenaliininsävyistä tunnelmaa entisestään. Nämä "itsekseen puhumiset" ovat nykyisin yleisiä peleissä, aloittikohan Uncharted nämä, mutta yleensä ne ovat sellaista "toisesta korvasta sisään, toisesta ulos" -hommaa. Mutta se, miten Deaconin ääninäyttelijä pursusi vihaa kaikkia rikollisia kohtaan, joita kurmotti, nosti taisteluiden tunnelmaa kaiken muun loistavan (aseiden äänet, latausanimaatiot ja -äänet, musiikit, taistelun yleinen tuntuma) lisäksi vielä entisestään. Deacon on selvä "oikeuden puolustaja" ja siksi nuo "miltä nyt tuntuu saatanan murhaaja, kun joku ampuukin takaisin" heitot olivat täydellisen osuvia taistelun tiimellyksessä, sellaista omaa sisäistä vuoropuhelua, jolla kerää adrenaliinia taistelun tuoksinassa. Luin tämän ketjun pelin läpäisyn jälkeen ja Omier oli kritisoinut tuota, että se olisi jotenkin ristiriidassa hahmon cutscene-roolin kanssa. Oli hauska lukea tuo kanta, kun itse olin fiilistellyt koko pelin ajan Deaconin oikeudentajun mukaista murhaajille kostamista ja sitä, miten hyvin se kuului ääninäyttelijän kautta ja miten se sopii hahmoon mielestäni täydellisesti.
Samoin muuten esim. se, kun Deacon lähestyi friikkereiden pesää, se hajun kuvottavuus tuli todella hyvin läpi ääninäyttelijän kautta. Ensimmäinen peli, jossa päänsisäinen puhe tuo kokemukseen jotain merkittävää plussaa, mielestäni.
Myös tarina ja esim. erilaiset pienet pohtimiset siitä, millainen asema tuollainen postapokalypsi on, mikä on merkittävää, mitä "vanhassa maailmassa" tapahtui jne. kolahtivat kyllä. Armeijasysteemi oli myös hyvä lisä peliin. Samoin pidin ihan älyttömästi Radio Free Oregonin tuomasta lisämausteesta, aivan loistava keksintö tuoda salaliittohommat mukaan tähän maailmaan ja Copelandin ääninäyttelijä sopi täydellisesti osaan. Koko NERO-hässäkkä ja tutkimukset sekä lopun ylläri jäävät myös takaraivoon. Huikea matka.
Mutta, tarina ja hahmot yksin eivät voi kantaa näin pitkää peliä, vaan itse avoin maailma ja pelin mekaniikat tulee olla hyvin toteutettu, jotta se jaksaa viihdyttää. Ja kyllähän lähes kaikki on pelissä kohdallaan.
Oikeastaan itse pelaamisen puolelle sanoisin ainoana kritiikkinä, että vaikeustaso olisi saanut olla esim. leirejä vallatessa korkeampi. Aloitin Hard 2-tasolla, joka ilmeisesti tuli päivityksenä myöhemmin peliin, mutta silläkään ihmisvihollisten tekoäly ei antanut tarpeeksi vastusta. Tekoäly on liian passiivinen siihen nähden, että pelaajalla on käytössään jopa Focus-tila, jolla hidastaa aikaa. Tekoäly olisi saanut vyöryttää agressiivisemmin päälle.
Lisäksi framerate tippui välillä pahasti avoimessa maailmassa prätkällä mentäessä, jonkinlaiselta maailman striimaukseen liittyvältä ongelmalta vaikutti. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kokonaisuuteen paljoa, niin harvoin sitä tapahtui, eikä sitä tapahtunut kriittisissä pelaamiseen vaikuttavissa kohdissa koskaan.
Muuta moitittavaa en juuri keksi. Toki jotkut siviilien pelastamiset autosta friikkereiden kynsistä on halvasti ja nopeasti tehtyjä, mutta nämä on niin pieni osa kokonaisuudesta, että ei kyllä kiinnosta pätkääkään. Oikeastaan ne oli aika hauskoja koomisuudessaan. Ei pysty käsittämään, miten nämä voi olla jollekin joku koko pelin pilaava tekijä.
Muuten sitten kaikki toimii. Taistelussa on mahtavaa tunnelmaa, oli kyse sitten hordeista tai pienemmistä taisteluista. Stealthin ja toiminnan suhde on saatu mielestäni kohdilleen. Toki se vihollisten agressiivisempi tekoäly leirejä vallatessa olisi tehnyt taistelusta vielä herkullisempaa. Melee-animaatiot on hyviä ja tuntuma kohdillaan, kun kurkut auki ja muuta vastaavaa kirveellä/lekalla/puukolla. Aseiden äänet, latausäänet ja animaatiot, hahmon liikkuminen, aseiden rekyylit, kaikki tuntuma kohdillaan, todella tyydyttävän tuntuista. Pelin musiikki luo tunnelmaa täydellisesti, oli tilanne mikä hyvänsä, niin musiikki on aina kohdillaan. Avoin maailma ja koko peli on mielettömän upea graafisesti ja tuo säätilojen vaihtelu oli itselleni ainakin todella vaikuttava tekijä. Sekin loi maailmaan tunnelmaa todella paljon, ihan omassa luokassaan koko systeemi. Hordet nyt on varmaankin universaalisti kehuttu ominaisuus pelissä, uskoisin, niistä ei tarvitse sen enempää mainita. Todella mielenkiintoinen konsepti ja teknisesti upea toteutus. Veikkaan, että jatko-osassa nousee vielä tämäkin uudelle tasolle. Ensimmäisellä yrityksellä näin vaikuttava setti.
Lisäksi tuo, miten maailmassa ei ole liikaa tehtävää, vaan sitä avataan sopivasti ja merkityksellisesti, on mielestäni tärkeä yksityiskohta, joka vaikuttaa pelaamisen mielekkyyteen. Myös bensan kanssa tasapainoilu ja muut resurssisysteemit oli mielestäni hyvin tasapainotettu. Fast travel-pisteiden avaaminen samoin, sekä infestationit, jotka häiritsivät fast travelia, sellaisia hyviä pikkuisia juttuja, joita tulee pelaamalla avata.
Survival-vaikeustasohan poistaa fast travelin ja siinä on varmasti aivan oma tunnelmansa, jonka haluaisin kokea, mutta peli on kyllä liian pitkä, että viitsisi uudelleen sen kokonaan pelata.
Tarina piti vetää 100%, oli vaan pakko ahmia kaikki. Tarinan jälkeen pelasin vielä challenge-moodia jonkin verran ja sekin on todella hyvin toteutettu. Haastemoodissa nuo prätkäosuudet saavat erilaisen merkityksen, ovat jopa yllättävän viiihdyttävää settiä. Toivoittavasti myös jatko-osaan tulee challenget. Näiden pariin tulee varmasti vielä palailtua, jos luultavasti hankin joskus todella halvalla digiversion kirjastoon. Suosittelen, jos et ole pelannut näitä, mutta tykkäsit pelin toiminnasta.
Days Gone on mestariteos. Menee suosikkipelieni listalla korkealle. Tämä peli, matka, jää muistiin. Syphon Filter oli aikoinaan älyttömän tunnelmallinen ja jotenkin jännällä tapaa omaperäinen teos ja Days Gone menee aivan samaan kategoriaan.
Aivan jäätävän upea teos alusta loppuun. Tunnelmallinen matka. Vaikka peli oli kokonaisuutena aivan totaalinen yllätys siinä, kuinka hyvä se onkaan, niin isoin yksittäinen yllätys olivat kyllä hahmot ja tarina. Siis aivan helvetin hyvä ja muistettava matka tässä maailmassa, tällä tarinalla, näillä hahmoilla. En muista pelanneeni pitkään, pitkään aikaan peliä, jossa olisin välittänyt hahmoista yhtä paljon. Tai, että olisin nauttinut yhtä paljon tietyn pahiksen nitistämisestä, siinä oli oikeasti tunnetta mukana, paskiainen
Skizzo
Deacon helposti yksi suosikkihahmoja peleissä koskaan. Pienenä, mutta melko merkittävänä yksityiskohtana Deaconin taisteluiden aikana hokemat piruilut vihulaisillle nostivat adrenaliininsävyistä tunnelmaa entisestään. Nämä "itsekseen puhumiset" ovat nykyisin yleisiä peleissä, aloittikohan Uncharted nämä, mutta yleensä ne ovat sellaista "toisesta korvasta sisään, toisesta ulos" -hommaa. Mutta se, miten Deaconin ääninäyttelijä pursusi vihaa kaikkia rikollisia kohtaan, joita kurmotti, nosti taisteluiden tunnelmaa kaiken muun loistavan (aseiden äänet, latausanimaatiot ja -äänet, musiikit, taistelun yleinen tuntuma) lisäksi vielä entisestään. Deacon on selvä "oikeuden puolustaja" ja siksi nuo "miltä nyt tuntuu saatanan murhaaja, kun joku ampuukin takaisin" heitot olivat täydellisen osuvia taistelun tiimellyksessä, sellaista omaa sisäistä vuoropuhelua, jolla kerää adrenaliinia taistelun tuoksinassa. Luin tämän ketjun pelin läpäisyn jälkeen ja Omier oli kritisoinut tuota, että se olisi jotenkin ristiriidassa hahmon cutscene-roolin kanssa. Oli hauska lukea tuo kanta, kun itse olin fiilistellyt koko pelin ajan Deaconin oikeudentajun mukaista murhaajille kostamista ja sitä, miten hyvin se kuului ääninäyttelijän kautta ja miten se sopii hahmoon mielestäni täydellisesti.
Samoin muuten esim. se, kun Deacon lähestyi friikkereiden pesää, se hajun kuvottavuus tuli todella hyvin läpi ääninäyttelijän kautta. Ensimmäinen peli, jossa päänsisäinen puhe tuo kokemukseen jotain merkittävää plussaa, mielestäni.Myös tarina ja esim. erilaiset pienet pohtimiset siitä, millainen asema tuollainen postapokalypsi on, mikä on merkittävää, mitä "vanhassa maailmassa" tapahtui jne. kolahtivat kyllä. Armeijasysteemi oli myös hyvä lisä peliin. Samoin pidin ihan älyttömästi Radio Free Oregonin tuomasta lisämausteesta, aivan loistava keksintö tuoda salaliittohommat mukaan tähän maailmaan ja Copelandin ääninäyttelijä sopi täydellisesti osaan. Koko NERO-hässäkkä ja tutkimukset sekä lopun ylläri jäävät myös takaraivoon. Huikea matka.
Mutta, tarina ja hahmot yksin eivät voi kantaa näin pitkää peliä, vaan itse avoin maailma ja pelin mekaniikat tulee olla hyvin toteutettu, jotta se jaksaa viihdyttää. Ja kyllähän lähes kaikki on pelissä kohdallaan.
Oikeastaan itse pelaamisen puolelle sanoisin ainoana kritiikkinä, että vaikeustaso olisi saanut olla esim. leirejä vallatessa korkeampi. Aloitin Hard 2-tasolla, joka ilmeisesti tuli päivityksenä myöhemmin peliin, mutta silläkään ihmisvihollisten tekoäly ei antanut tarpeeksi vastusta. Tekoäly on liian passiivinen siihen nähden, että pelaajalla on käytössään jopa Focus-tila, jolla hidastaa aikaa. Tekoäly olisi saanut vyöryttää agressiivisemmin päälle.
Lisäksi framerate tippui välillä pahasti avoimessa maailmassa prätkällä mentäessä, jonkinlaiselta maailman striimaukseen liittyvältä ongelmalta vaikutti. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kokonaisuuteen paljoa, niin harvoin sitä tapahtui, eikä sitä tapahtunut kriittisissä pelaamiseen vaikuttavissa kohdissa koskaan.
Muuta moitittavaa en juuri keksi. Toki jotkut siviilien pelastamiset autosta friikkereiden kynsistä on halvasti ja nopeasti tehtyjä, mutta nämä on niin pieni osa kokonaisuudesta, että ei kyllä kiinnosta pätkääkään. Oikeastaan ne oli aika hauskoja koomisuudessaan. Ei pysty käsittämään, miten nämä voi olla jollekin joku koko pelin pilaava tekijä.
Muuten sitten kaikki toimii. Taistelussa on mahtavaa tunnelmaa, oli kyse sitten hordeista tai pienemmistä taisteluista. Stealthin ja toiminnan suhde on saatu mielestäni kohdilleen. Toki se vihollisten agressiivisempi tekoäly leirejä vallatessa olisi tehnyt taistelusta vielä herkullisempaa. Melee-animaatiot on hyviä ja tuntuma kohdillaan, kun kurkut auki ja muuta vastaavaa kirveellä/lekalla/puukolla. Aseiden äänet, latausäänet ja animaatiot, hahmon liikkuminen, aseiden rekyylit, kaikki tuntuma kohdillaan, todella tyydyttävän tuntuista. Pelin musiikki luo tunnelmaa täydellisesti, oli tilanne mikä hyvänsä, niin musiikki on aina kohdillaan. Avoin maailma ja koko peli on mielettömän upea graafisesti ja tuo säätilojen vaihtelu oli itselleni ainakin todella vaikuttava tekijä. Sekin loi maailmaan tunnelmaa todella paljon, ihan omassa luokassaan koko systeemi. Hordet nyt on varmaankin universaalisti kehuttu ominaisuus pelissä, uskoisin, niistä ei tarvitse sen enempää mainita. Todella mielenkiintoinen konsepti ja teknisesti upea toteutus. Veikkaan, että jatko-osassa nousee vielä tämäkin uudelle tasolle. Ensimmäisellä yrityksellä näin vaikuttava setti.
Lisäksi tuo, miten maailmassa ei ole liikaa tehtävää, vaan sitä avataan sopivasti ja merkityksellisesti, on mielestäni tärkeä yksityiskohta, joka vaikuttaa pelaamisen mielekkyyteen. Myös bensan kanssa tasapainoilu ja muut resurssisysteemit oli mielestäni hyvin tasapainotettu. Fast travel-pisteiden avaaminen samoin, sekä infestationit, jotka häiritsivät fast travelia, sellaisia hyviä pikkuisia juttuja, joita tulee pelaamalla avata.
Survival-vaikeustasohan poistaa fast travelin ja siinä on varmasti aivan oma tunnelmansa, jonka haluaisin kokea, mutta peli on kyllä liian pitkä, että viitsisi uudelleen sen kokonaan pelata.
Tarina piti vetää 100%, oli vaan pakko ahmia kaikki. Tarinan jälkeen pelasin vielä challenge-moodia jonkin verran ja sekin on todella hyvin toteutettu. Haastemoodissa nuo prätkäosuudet saavat erilaisen merkityksen, ovat jopa yllättävän viiihdyttävää settiä. Toivoittavasti myös jatko-osaan tulee challenget. Näiden pariin tulee varmasti vielä palailtua, jos luultavasti hankin joskus todella halvalla digiversion kirjastoon. Suosittelen, jos et ole pelannut näitä, mutta tykkäsit pelin toiminnasta.
Days Gone on mestariteos. Menee suosikkipelieni listalla korkealle. Tämä peli, matka, jää muistiin. Syphon Filter oli aikoinaan älyttömän tunnelmallinen ja jotenkin jännällä tapaa omaperäinen teos ja Days Gone menee aivan samaan kategoriaan.
Viimeksi muokattu:
P
Poistettu jäsen 3274
Guest
Mitäs mieltä olet tästä teoriasta, jonka joku oli laittanut nettiin?Jaahas. Days Gone ei varsinaisesti hirveästi kiinnostanut koskaan. En lukenut siitä paljoa. Videoita en peleistä nykyisin katso kuin minuutin tai pari, haluan kokea pelit ilman paljoa etukäteistietoa siitä, mitä on tulossa. Peli vaikutti vähäisen lukemani ja näkemäni perusteella melko geneeriseltä avoimen maailman hötöltä, jossa on vielä päälle huonot hahmot ja tarina. Lainasin pelin kuitenkin veljeltä ja pelasin sen läpi. Ja pakko sanoa, että "what in the actual fuck"! Tämähän on, ei enempää eikä vähempää, mestariteos.
Aivan jäätävän upea teos alusta loppuun. Tunnelmallinen matka. Vaikka peli oli kokonaisuutena aivan totaalinen yllätys siinä, kuinka hyvä se onkaan, niin isoin yksittäinen yllätys olivat kyllä hahmot ja tarina. Siis aivan helvetin hyvä ja muistettava matka tässä maailmassa, tällä tarinalla, näillä hahmoilla. En muista pelanneeni pitkään, pitkään aikaan peliä, jossa olisin välittänyt hahmoista yhtä paljon. Tai, että olisin nauttinut yhtä paljon tietyn pahiksen nitistämisestä, siinä oli oikeasti tunnetta mukana, paskiainen. Jos koskaan olisi halunnut sen viimeisen napin painalluksen tehdä itse "QTE-tyyliin" (kuten MGS3:ssa), eikä cut-scenenä, niin tämän hahmon kohdalla. Ääninäyttelijät tekivät osaltaan aivan mahtavaa työtä ja herättivät hahmot todella henkiin. Paljon myös hyviä sivuhahmoja. Vaikka itselleni tuollainen "infinite brotherhood" Boozerin ja Deaconin välillä on vähän koominen konsepti tietyllä tapaa, niin todella hyvin se oli toteutettu. Noita veljeksiä on maailma täynnä. Eli pidin myös tästä "suhteesta". Myös flashbackit Sarahin suhteen ja muistelut/pohtimiset tämän kohtalosta ja miten tilanne pikku hiljaa etenee, oli todella hyvin toteutettu.Skizzo
Deacon helposti yksi suosikkihahmoja peleissä koskaan. Pienenä, mutta melko merkittävänä yksityiskohtana Deaconin taisteluiden aikana hokemat piruilut vihulaisillle nostivat adrenaliininsävyistä tunnelmaa entisestään. Nämä "itsekseen puhumiset" ovat nykyisin yleisiä peleissä, aloittikohan Uncharted nämä, mutta yleensä ne ovat sellaista "toisesta korvasta sisään, toisesta ulos" -hommaa. Mutta se, miten Deaconin ääninäyttelijä pursusi vihaa kaikkia rikollisia kohtaan, joita kurmotti, nosti taisteluiden tunnelmaa kaiken muun loistavan (aseiden äänet, latausanimaatiot ja -äänet, musiikit, taistelun yleinen tuntuma) lisäksi vielä entisestään. Deacon on selvä "oikeuden puolustaja" ja siksi nuo "miltä nyt tuntuu saatanan murhaaja, kun joku ampuukin takaisin" heitot olivat täydellisen osuvia taistelun tiimellyksessä, sellaista omaa sisäistä vuoropuhelua, jolla kerää adrenaliinia taistelun tuoksinassa. Luin tämän ketjun pelin läpäisyn jälkeen ja Omier oli kritisoinut tuota, että se olisi jotenkin ristiriidassa hahmon cutscene-roolin kanssa. Oli hauska lukea tuo kanta, kun itse olin fiilistellyt koko pelin ajan Deaconin oikeudentajun mukaista murhaajille kostamista ja sitä, miten hyvin se kuului ääninäyttelijän kautta ja miten se sopii hahmoon mielestäni täydellisesti.
Myös tarina ja esim. erilaiset pienet pohtimiset siitä, millainen asema tuollainen postapokalypsi on, mikä on merkittävää, mitä "vanhassa maailmassa" tapahtui jne. kolahtivat kyllä. Armeijasysteemi oli myös hyvä lisä peliin. Samoin pidin ihan älyttömästi Radio Free Oregonin tuomasta lisämausteesta, aivan loistava keksintö tuoda salaliittohommat mukaan tähän maailmaan ja Copelandin ääninäyttelijä sopi täydellisesti osaan. Koko NERO-hässäkkä ja tutkimukset sekä lopun ylläri jäävät myös takaraivoon. Huikea matka.
Mutta, tarina ja hahmot yksin eivät voi kantaa näin pitkää peliä, vaan itse avoin maailma ja pelin mekaniikat tulee olla hyvin toteutettu, jotta se jaksaa viihdyttää. Ja kyllähän lähes kaikki on pelissä kohdallaan.
Oikeastaan itse pelaamisen puolelle sanoisin ainoana kritiikkinä, että vaikeustaso olisi saanut olla esim. leirejä vallatessa korkeampi. Aloitin Hard 2-tasolla, joka ilmeisesti tuli päivityksenä myöhemmin peliin, mutta silläkään ihmisvihollisten tekoäly ei antanut tarpeeksi vastusta. Tekoäly on liian passiivinen siihen nähden, että pelaajalla on käytössään jopa Focus-tila, jolla hidastaa aikaa. Tekoäly olisi saanut vyöryttää agressiivisemmin päälle.
Lisäksi framerate tippui välillä pahasti avoimessa maailmassa prätkällä mentäessä, jonkinlaiselta maailman striimaukseen liittyvältä ongelmalta vaikutti. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut kokonaisuuteen paljoa, niin harvoin sitä tapahtui, eikä sitä tapahtunut kriittisissä pelaamiseen vaikuttavissa kohdissa koskaan.
Muuta moitittavaa en juuri keksi. Toki jotkut siviilien pelastamiset autosta friikkereiden kynsistä on halvasti ja nopeasti tehtyjä, mutta nämä on niin pieni osa kokonaisuudesta, että ei kyllä kiinnosta pätkääkään. Oikeastaan ne oli aika hauskoja koomisuudessaan. Ei pysty käsittämään, miten nämä voi olla jollekin joku koko pelin pilaava tekijä.
Muuten sitten kaikki toimii. Taistelussa on mahtavaa tunnelmaa, oli kyse sitten hordeista tai pienemmistä taisteluista. Stealthin ja toiminnan suhde on saatu mielestäni kohdilleen. Toki se vihollisten agressiivisempi tekoäly leirejä vallatessa olisi tehnyt taistelusta vielä herkullisempaa. Melee-animaatiot on hyviä ja tuntuma kohdillaan, kun kurkut auki ja muuta vastaavaa kirveellä/lekalla/puukolla. Aseiden äänet, latausäänet ja animaatiot, hahmon liikkuminen, aseiden rekyylit, kaikki tuntuma kohdillaan, todella tyydyttävän tuntuista. Pelin musiikki luo tunnelmaa täydellisesti, oli tilanne mikä hyvänsä, niin musiikki on aina kohdillaan. Avoin maailma ja koko peli on mielettömän upea graafisesti ja tuo säätilojen vaihtelu oli itselleni ainakin todella vaikuttava tekijä. Sekin loi maailmaan tunnelmaa todella paljon, ihan omassa luokassaan koko systeemi. Hordet nyt on varmaankin universaalisti kehuttu ominaisuus pelissä, uskoisin, niistä ei tarvitse sen enempää mainita. Todella mielenkiintoinen konsepti ja teknisesti upea toteutus. Veikkaan, että jatko-osassa nousee vielä tämäkin uudelle tasolle. Ensimmäisellä yrityksellä näin vaikuttava setti.
Lisäksi tuo, miten maailmassa ei ole liikaa tehtävää, vaan sitä avataan sopivasti ja merkityksellisesti, on mielestäni tärkeä yksityiskohta, joka vaikuttaa pelaamisen mielekkyyteen. Myös bensan kanssa tasapainoilu ja muut resurssisysteemit oli mielestäni hyvin tasapainotettu. Fast travel-pisteiden avaaminen samoin, sekä infestationit, jotka häiritsivät fast travelia, sellaisia hyviä pikkuisia juttuja, joita tulee pelaamalla avata.
Survival-vaikeustasohan poistaa fast travelin ja siinä on varmasti aivan oma tunnelmansa, jonka haluaisin kokea, mutta peli on kyllä liian pitkä, että viitsisi uudelleen sen kokonaan pelata.
Tarina piti vetää 100%, oli vaan pakko ahmia kaikki. Tarinan jälkeen pelasin vielä challenge-moodia jonkin verran ja sekin on todella hyvin toteutettu. Haastemoodissa nuo prätkäosuudet saavat erilaisen merkityksen, ovat jopa yllättävän viiihdyttävää settiä. Toivoittavasti myös jatko-osaan tulee challenget. Näiden pariin tulee varmasti vielä palailtua, jos luultavasti hankin joskus todella halvalla digiversion kirjastoon. Suosittelen, jos et ole pelannut näitä, mutta tykkäsit pelin toiminnasta.
Days Gone on mestariteos. Menee suosikkipelieni listalla korkealle. Tämä peli, matka, jää muistiin. Syphon Filter oli aikoinaan älyttömän tunnelmallinen ja jotenkin jännällä tapaa omaperäinen teos ja Days Gone menee aivan samaan kategoriaan.
What Deacon did during the game is simply super human. Him taking on hundreds of hordes and guys alone makes me think he is infected and might turn in the future. I have a feeling those Nero injectors are injectors made to turn people into the "smarter and superior" freakers which is why O'Brien and most Nero officers have turned into these freakers.
Ihan järkevä teoria omasta mielestä, kun miettii että ei kukaan npc hahmo käyttänyt noita Nero ruiskuja ja eivät pärjänneet edes parille freakerille, niin tuolla saisi hyvän juonenkäänteen Days Gone 2:seen
Hyvä teoriaMitäs mieltä olet tästä teoriasta, jonka joku oli laittanut nettiin?
What Deacon did during the game is simply super human. Him taking on hundreds of hordes and guys alone makes me think he is infected and might turn in the future. I have a feeling those Nero injectors are injectors made to turn people into the "smarter and superior" freakers which is why O'Brien and most Nero officers have turned into these freakers.
Ihan järkevä teoria omasta mielestä, kun miettii että ei kukaan npc hahmo käyttänyt noita Nero ruiskuja ja eivät pärjänneet edes parille freakerille, niin tuolla saisi hyvän juonenkäänteen Days Gone 2:seen
Jatko-osa tulee olemaan todella mielenkiintoinen! Mihin suuntaan sitä viedäänkään.Nykyisin en varsinaisesti hypellä odota juuri mitään peliä, kun on niin paljon hyviä pelaamattomia pelejä, mutta Days Gone 2 on day one. Ei voi olla mitään muuta näin hyvän ykkösen jälkeen.
Ac3way
Well-Known Member
Se on aina hienoa nähdä, kun joku peli kolahtaa jollekin ihan kympillä. Se fiilis on silloin huikea!
Enpä muistanut, että pelissä on eri vaikeustasoja. Pitää varmaan nostaa. Aluksi peli oli mukavan haastava, kun ei ollut mitään kykyjä tai aseita, mutta sen jälkeen ollut liian helppoa.
Toki jouduin jo kerran luikkimaan karkuun, kun horde-lauma olikin isompi mitä meinasin. Niitä vaan vyöryi luolasta ulos lisää, vaikka moni oli jo kaatunut luolan suuaukkoon (oli hieno näky). Loppui padit ja räjähteet kesken mähinän niin tuli kiirus äkkiä pois alueelta. Pelkällä mätkimisellä ei olisi varmaan pärjännyt.
Enpä muistanut, että pelissä on eri vaikeustasoja. Pitää varmaan nostaa. Aluksi peli oli mukavan haastava, kun ei ollut mitään kykyjä tai aseita, mutta sen jälkeen ollut liian helppoa.
Toki jouduin jo kerran luikkimaan karkuun, kun horde-lauma olikin isompi mitä meinasin. Niitä vaan vyöryi luolasta ulos lisää, vaikka moni oli jo kaatunut luolan suuaukkoon (oli hieno näky). Loppui padit ja räjähteet kesken mähinän niin tuli kiirus äkkiä pois alueelta. Pelkällä mätkimisellä ei olisi varmaan pärjännyt.
Ippenator
Well-Known Member
Noihin hordeihin toimi kyllä suhteellisen hyvin myös sellainen nolo pelkuritaktiikka, että juoksi sitten niitä vain pakoon ja ammuskeli sen hidastuksen avulla niitä mahdollisimman kovalla aseella. Sitten juoksi pyöränsä luo ja ajeli hieman kauemmas niin, että horden kiinnostus lopahti ja sitten palasi tekemään saman kuvion uudelleen. Toimii varsinkin siinä vaiheessa, mikäli pyörässä olevia ammuslaukkuja on virittänyt niin, että saa useamman täytön niistä, kun kudit loppuvat.Se on aina hienoa nähdä, kun joku peli kolahtaa jollekin ihan kympillä. Se fiilis on silloin huikea!
Enpä muistanut, että pelissä on eri vaikeustasoja. Pitää varmaan nostaa. Aluksi peli oli mukavan haastava, kun ei ollut mitään kykyjä tai aseita, mutta sen jälkeen ollut liian helppoa.
Toki jouduin jo kerran luikkimaan karkuun, kun horde-lauma olikin isompi mitä meinasin. Niitä vaan vyöryi luolasta ulos lisää, vaikka moni oli jo kaatunut luolan suuaukkoon (oli hieno näky). Loppui padit ja räjähteet kesken mähinän niin tuli kiirus äkkiä pois alueelta. Pelkällä mätkimisellä ei olisi varmaan pärjännyt.
Aika tylsää loppujen lopuksi noin, mutta jokusen horden kuitenkin hoitelin noinkin. Eihän zombielauman kohdatessaan voi oikeasti olla pelkuri, vaan kaikki keinot, joilla ne saa tapettua ovat toki tuollaisessa maailmassa sallittuja...
Viimeksi muokattu:
En löytänyt googlettelemalla, joten kysyn täältä. Jos ottaa sen vaikeimman tason, selviytyjä/survival, niin jääkö hidastettu ampuminen (focus?) pois? Näin Tloun jälkimainingeissa täytyy sanoa, että itse tykkään kyllä enemmän ampua ilman mitään dead eye focus fire tms jotka helpottaa vähän liian paljon peliä.
P
Poistettu jäsen 3274
Guest
Nämä ovat survivalin ominaisuudet.
- An immersive HUD
- Enemies will deal more damage
- Fast Travel has been blocked in this mode
- Survival Vision has been modified in this mode
- Complete Survival difficulty mode for a new bike decal
- Two new trophies have been added exclusive to this new difficulty mode
Gunslinger
Well-Known Member
Nämä ovat survivalin ominaisuudet.
Tuo hidastus oli kyky minkä sai valita, niin voihan ilman sitäkin halutessaan pelata
- An immersive HUD
- Enemies will deal more damage
- Fast Travel has been blocked in this mode
- Survival Vision has been modified in this mode
- Complete Survival difficulty mode for a new bike decal
- Two new trophies have been added exclusive to this new difficulty mode
Jep, kyvyt on selitetty ihan hyvin ja niitö ei ole pakko avata. Ittellä oli hidastus, mutta pelasin tarinan ilman seinien läpi näkemistä ja avasin vasta sitten, kun ajattelin sen pilaavan fiiliksen.
P
Poistettu jäsen 5945
Guest
P
Poistettu jäsen 6395
Guest
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Upto 60 FPS, toivottavasti olisi tasainen. Peli jäi aikoinaan pahasti kesken kun tuli parempaa ulos. Ehkä tällä päivityksellä saisi itseään joskus niskasta kiinni.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Vähän enemmän PS5 pelikuvaa, kyllähän tällä taataan huomattavasti parempi pelinautinto.
P
Poistettu jäsen 5945
Guest
Viimeksi muokannut moderaattori:
P
Poistettu jäsen 3274
Guest
Meikäläisen Goty 2019 ja kyllä se new game+ pitää viimeistellä PS5:sella