Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Returnal - Sinivalkoista räiskintää

Onko kotimaisuus sinulle myyntivaltti?

  • Kyllä, lippu salkoon ja torille!

    Äänet: 45 36,6%
  • Ei

    Äänet: 66 53,7%
  • En osaa sanoa

    Äänet: 12 9,8%

  • Äänestäjiä yhteensä
    123
Tämä meni nyt läpi ja kivasti trophyt taitaa bugata, kahdesta vikasta bossista niitä ei tullut ?! Nyt olen taas ekassa biomissa, siellä on muutama huone joihin ei pääse, oven edessä on sellainen oranssi ”verho” mitä nämä ovat?
Ostat semmosen tehokkaamman lyönnin meleeseen niin sillä saa auki. Joku Blade Balancer tai joku nimeltään. Vähä randomia tarjotaanko sitä niissä fabrication paikoissa vai ei.
 
Ostat semmosen tehokkaamman lyönnin meleeseen niin sillä saa auki. Joku Blade Balancer tai joku nimeltään. Vähä randomia tarjotaanko sitä niissä fabrication paikoissa vai ei.
Ohhoh, noinko pienestä se siis kiinni oletin automaattisesti että avautuvat vasta kun uusintakierros alkaa.
 
En ole pystynyt pelaamaan vielä niin paljon kuin haluaisin, mutta se, mitä olen pelannut, on ollut kyllä lähes pelkästään timanttia. Ja niin paljon kuin tässä on lainattukin useista teoksista, on kokonaisuus kuitenkin jotenkin tosi omaperäinen. Tosi paljon tulee kyllä mieleen Metroid, joka on tavallaan hämmentävää. Jotenkin samaa seikkailun tunnetta. Ja se on yllättänyt, että tämä tosiaan on niin paljon myös seikkailupeli, jossa eteneminen tuntuu yhtä paljon tutkimusmatkailulta kuin suoraviivaisen toimintapelin pelaamiselta.

Viime yönä sain otettua pidemmän session kerralla ja menikin kokonainen runi ensimmäisestä biomista asti ja uskoakseni päättyi loppubossille, jossa sitten kuolo korjasi. Oli kyllä suht pitkä sessio, nukkumaanmeno meni aika myöhäiseksi. En vielä kommentoi laajemmin peliä, mutta tuo uskoakseni viimeinen biomi on kyllä tähän asti oikeastaan ainoa ristiriitaisempi asia pelissä. Niin siisti kuin se onkin, pelottaa, että sen uudelleenpeluu ei ole yhtä nautittavaa. Spoilereissa miksi ja ihan vähän muutakin

Ensinnäkin olin vähän hämilläni, että ilmeisesti vitosbiomissa ei ole bossia? Sinänsä ihan hauska yllätys toisaalta, kun niin kaavamaiseen tottunut aina peleissä.

Mutta sitten tuosta vikasta biomista. Niin hieno ja eeppinen kuin se onkin (tavallaan tulee vähän mieleen myös Dead Spacen no gravity-osiot), niin pelkään tosiaan, että kokonaisuus kärsii uudelleen pelatessa, koska vedenalaiset osiot nyt ei vaan juuri koskaan ole yhtä hauskaa pelattavaa tuon "leijuvamman" gameplayn vuoksi. Todella hienosti toteutettu ja sinänsä kontrollit pelaa täydellisesti, mutta luulen, ettei se vaan ole ihan yhtä hauskaa pidemmän päälle. Eli pidän ideasta toteuttaa tuollainen maailma ja se onkin hienosti toteutettu, mutta tuo on osiona juuri sellainen, jonka haluaisi pelata vain kerran. Ja tämä peli ei kuitenkaan ole välttämättä tehty vain kerran koettavaksi. Mutta saa nyt nähdä, miltä tuo sitten uusintakerroilla tuntuu. Voihan se olla, että ei häiritse niin kuin ennakkoon ajattelen.
 
Peli meni läpi ja vieläkin vähän ihmettelen miten siinä ylipäätänsä onnistuin. Alku oli nimittäin niin tuskaisen vaikeaa että mietin jo että tätä en ikinä tule loppuun asti pelaamaan. Kuudes biomi ja loppuvastus menivät lävitse itseasiassa ensimmäisellä pelikerralla ja loppubossi kukistettiin vaikka ei ollut sinne mennessä mitään hengenpelastavia apuja enää jäljellä ja eheysmittarikin oli vain puoliksi täynnä. Joko omat väistelytaidot oli kehittynyt pelin edetessä tai sitten vastus oli vain yksinkertaisesti muita paljon helpompi.

Itselle tämä teos tarjosi sen verran kovia elämyksiä matkan varrella, että kyllä tämä sen täyden 80€ arvoinen peli lopulta oli. Jokaisen vaikeamman kohdan jälkeen, varsinkin eeppiset pomotaistelut kun niistä hengissä selvisi oli fiilis katossa ja ohjain täytyi laskea hetkeksi alas että pulssi tasaantuisi. Vähän samanlaiset fiilikset kuin onnistui Bloodbornessa aikanaan jonkin vaikean kohdan läpäisemään.

Aikaa itsellä pelin läpäisyyn meni 31h ja kuolemia lopulta tuli yllättävän vähän, 17kpl. Etenemistyyli oli siis varovaisen verkkaista :)
Nyt peli taitaa jäädä hetkeksi tauolle ennenkuin jatkan loppujen end game juttujen parissa. Välitallennuksen puute, semmoinen että voisin pelata toistakin peliä kesken syklin oli se joka itseä tässä eniten pänni, muuten peli olisi ihan 10/10. Nyt joutui miettimään liiankin kanssa koska voi edes aloittaa peliä pelaamaan ja pitämään huolen että jos runi jäi kesken että post it lappu "Peli kesken, älä koske!" huomataan. Ei ole oikein enää tätä päivää tämmöinen toteutus.
 
Täälläkin meni peli läpi viimein mutta olipahan matka. Biome 5:ssa jossa pitää saada kolme avainta meinasi toivo hiipua. 10 kertaa tuli tässä biomessa kuoltua kunnes luin redditistä että Erectio Pylonilla kannattaa vetää ja sillähän tuon pääsi läpi suhtkot kivuttomasti.

Biome 6 meni sitten samalla kertaa. Pientä kuumotusta kyllä rupes olemaan kun rundin kesto jo yli 3h ja uusimmassa pätsissä joillakin kaatuilua ollut.

Kyllähän tämä jonkinlaista tallennusta kaipaa mutta muuten 5/5 tuotos

Nyt uusintakierrokselle kaikilla vermeillä ja etsimään salareita ja toista loppua.
 
Kuolemia 43 ja edelleen jäi eka bossi viimeiseen vaiheeseen, ei reagointi riitä.. runien välillä kamat eroaa niin paljon että ei vaan homma etene, välillä tuntuu että ei paljon aseellakaan väliä loppubossissa, pitäs vaan olla joku harjoiteltu koreografia. Jännä että muissa peleissä ei ole tullut tämmöstä vastaan.
Ja jos joku jaksaa puhua kehittäjän visiosta niin höpö höpö, eiköhän se ole se että suurimman osan pitäisi halutessaan päästä peli läpi omilla taidoillaan, sitä varten ne vaikeustasot on, hardi pelaa hardilla ja kokemus vaikeudesta on sama kuin normal pelaa normalilla.. absoluuttinen vaikeustaso ei vaan ole tätä päivää. Noissa bosseissa ei ole mitään virheen varaa kun yhdestä osumasta lähtee ne boostit pois eikä niitä voi kerätä enää kun sitä tulee vain tapoista.
 
About 3,5h rundi loppui sitten pelin kaatumiseen. Ehkä tähän olisi pakko jonkunlainen välitallennus saada.
Tuo on kyllä tietyllä tapaa anteeksiantamatonta tällaisessa pelissä. Se turhautumisen määrä! Onneksi itsellä ei ole sen ekan crashin jälkeen kaatunut, toivottavasti saavat siivottua kaikki pois. Tai ei toivottavasti, vaan voisi sanoa, että saatava siivottua..

Itsellä meni myös läpi sitten toisella yrittämällä loppubossi. Loppubossi oli kyllä ehkä helpoin näistä, en ekalla kerralla vain huomannut aamuyön väsymyksessä, millä sille saa tehtyä damagea. Muutenkin huoleni viimeisen biomin uudelleenpeluun tylsyydestä osoittautuivat turhaksi. Näköjään se aamuyön pöllyisyys vaikutti siihen ja ehkä myös se, että ensimmäisellä kerralla pelatessa biomin idea tuntui muutenkin vähän kertakäyttöiseltä, kun se tuntui etenevän niin helposti. Kyllä viimeinen biomi on hauska ja se on pelillisesti myös hyvin mietitty. 19 kuolemaa taisi olla kellossa, kun loppubossi meni läpi. Ei pelin vaikeustaso ole mielestäni lähelläkään ainakaan esim. sitä versiota, jota Enter the Gungeonista pelasin. Kyllä tässä pääsee aika hyvin etenemään yllättävän helpostikin, kun vaan malttaa huolellisesti kerätä. Vaikeustaso on mielestäni hyvin tasapainotettu.

On tämä älyttömän hyvä peli. Jos vain yksi asia pitäisi nostaa pelistä pinnalle, niin sanoisin ehkä äänimaailma. Dead Spacen jälkeen olen odottanut, milloin tulee peli, joka toteuttaa koko äänimaailman yhtä laadukkaasti tai laadukkaammin. Niin, että kaikesta äänissä paistaa sellainen "mehukkuus", kaikki on massiivista ja nostaa pelikokemuksen seuraavalle tasolle. Returnal tekee tämän. Se onnistuu syrjäyttämään Dead Spacen valtaistuimeltaan.

Itse peli on mahtava yhdistelmä välillä älyttömän hektisiä taisteluja ja toisaalta todella kiehtovaa seikkailua erikoisissa "alien"-ympäristöissä. Se kontrasti, kun ensin aivan massiiviset soundit, partikkeleita ruutu täynnä, tappavat viholliset perässäsi ja henkesi salpautuu hektisyyden alle, kun yrität selvitä mahdollisimman vähin vaurioin ja sitten, kun saat kaikki viholliset tapettua ja kaikki se kaaos hiljenee, voit taas hengittää ja alat kerätä rauhassa vihollisten tiputtamia tavaroita ja tutkia tunnelmallista ympäristöä. Mahtavaa. Pelin rytmitys on todella onnistunutta ja pelin maailma imaisee sisällensä todella vahvasti. Olet täysin pelin sisällä, ulkomaailma unohtuu.

Pidin Housemarquen vakioelementtien sisällyttämisestä. Viholliset tiputtavat oboliitit, jotka sinun pitää mennä tarpeeksi lähelle keräämään jne. Tuokin on tärkeä yksityiskohta pelimekaanisesti. Nyt kirjoittaessa ei muuten edes tule muita Housen juttuja mieleen, vaikka niitä tuli pelatessa jatkuvasti mieleen ja kaikki hyviä. :D

Se oli kyllä hienoa, miten Metroidia oli sisällytetty peliin ja Metroid-fiilistä. Ne "pallona" siirtymisetkin tuovat Metroidin mieleen. Seikkailu. En odottanut yhtään, että niin vahva seikkailun tunne huokuisi pelistä. Odotin pelkkää toimintaa, peli pääsi yllättämään todella positiivisesti tässä mielessä.

"Genreen" kuuluvat ominaisuudet eri itemeiden, malignancyn jne puoleen on mielestäni hyvin toteutettu. Kun pelaa enemmän, alkaa huomaamaan eri yksityiskohtia siitä, miten eri valinnat vaikuttavat eli mitä "fabrikoit" itsellesi ja mitä nostat ja mitä jätät nostamatta. On kyllä hauska, kun myöhemmässä vaiheessa runia huomaat kiroilevasi jotain tunti sitten tekemääsi valintaa, jonka sillä hetkellä oikeutit tyyliin "no, ei se ehkä kostaudu ja jos kostautuu, niin se on sitten sen ajan murhe, eikä se voi niin iso murhe olla kuin hyödyn määrä tästä valinnasta tässä hetkessä".. :D
Malignancy oli pitkään sellainen, etten koskenut alkuun lainkaan pilaantuneisiin, mutta hyvin se on toteutettu, kun pelaa ja kokeilee enemmän ja alkaa huomaamaan eri riskejä tai hyötyjä eri tilanteissa.

Tarina on kyllä melkoisen hienosti kasattu mysteeri. Ja onhan tuossa paljon pohdittavaa. Mutta sanottava on, että harvassa ovat pelit tai edes elokuvat, joissa tulee kylmiä väreitä tarinan vuoksi. Näin kävi kuitenkin Returnalin lopussa, melkoisen hieno.. Kävin tosin lopputekstien jälkeen lukemassa, että hommahan ei tuohon jää.

On todella upea teos. Täynnä vaikutteita muualta ja kuitenkin täysin omanlaatuisensa visio ja lopputulos. Kokonainen paketti. Kokemus. Seikkailu. Matka. Viimeinen biomi upea matkan saattaminen sinne loppuun. Paljon vielä sanottavaa pelistä, ehkä kirjoittelen myöhemmin lisää. Ja toivottavasti pelille on kannattavaa tehdä DLC:tä. Tähän pystyy lisäilemään kaikenlaista syventävää ja monipuolistavaa. Harvemmin toivon DLC:tä, tämä on poikkeus.

Jos laitan tärkeimmät pari "vinkkiä" sellaisille, jotka eivät ole genreä juuri pelanneet (no, en itsekään kyllä paljoa, lähinnä Enter the Gungeon ja Flinthook).. Nämä lähinnä sellaisia, jotka muistin yhtäkkiä alkukangertelujen jälkeen, että näinhän muutin lähestymistapaa Enter the Gungeonissakin, kun alkuun meinasi hakata päätä seinään.. Lähinnä ero lähestymistavassa checkpoint-peleihin tulee siitä, että checkpoint-peleissä voit lähestyä tilanteita helposti riskillä, koska voit sitten jatkaa helposti uudelleen, jos kuolet. Tässähän se ei onnistu sillä tavalla ja nopeasti itseääntoteuttava kierre päänhakkamisineen on valmis. Eli:

- Aina kun tulet uudelle alueelle, jossa voi olla vihollisia, lähesty aluetta varovasti ja yritä saada mieleesi kartta siitä, miten siellä voi turvallisesti liikkua, kun kaaoksessa taistelet vihollisia vastaan. Kannattaa pyrkiä aina maksimoimaan alueen suomat mahdolllisuudet taistella turvallisesti. Ei kannata hyökätä vihollisten keskelle, vaan varovaisesti liikkua ympäri aluetta ja huomoida ne paikat, joissa helpoiten pystyy hyödyntämään erilaisia suojia ja joissa viholliset eivät pääse ympäröimään ja joissa huom! on turvallista dashailla ja pomppia ettei tule mentyä jatkuvasti hazardeihin tai päin seiniä tai rotkoihin samalla, kun väistelee.

- Varovaisuus. Tavallaan samaa asiaa kuin ekakin, mutta siis tätä ei voi liikaa korostaa. Silloin, kun ei vielä ole mestari mekaniikoissa niin, että pystyy juoksemaan pelin läpi, on tavallaan ainoa vaihtoehto olla varovainen. Jokainen osuma merkitsee. Pelin adrenaliini-mekaniikkahan vielä korostaa tätä. Max adrenalinella taistelut ovat uskomattoman paljon helpompia kuin nollatasolla. Varovaisesti lähestymällä jokaikistä tilannetta, vaikka vastassa olisi rutiinimpi perusvihukin, saat varmemmin selvitettyä tilanteet ilman vaurioita ja samalla adrenaline-taso pysyy tapissa. Kannattaa muistaa se, vaikka se tuntuukin itsestäänselvältä, että jokainen osuma ja jokainen tilanne ratkaisee ja lumipallona vaikuttaa runin jatkoon joko positiivisesti tai negatiivisesti. Tämä lumipallo on oikeasti merkittävä. Jokainen tilanne ratkaisee. Ja jokainen valinta ratkaisee myös.
Valinnoista mitä tavaroita nostaa tai "fabrikoida" ja mitä välttää missäkin tilanteissa, ne ovat oma osansa ja niillä on todella massiivinen vaikutus siihen, miten runi etenee. Vaikka on tuuria, mitä valintoja vastaan tulee, on omilla valinnoilla silti mahdollista vaikuttaa todella isosti joko heikentäen tai parantaen mahdollisuuksia. Kaipa näihin on jo guideja verkossa. Tuo lähestymistapa genreen on mielestäni alkuun se tärkein kuitenkin.
 
Peli meni läpi ja vieläkin vähän ihmettelen miten siinä ylipäätänsä onnistuin. Alku oli nimittäin niin tuskaisen vaikeaa että mietin jo että tätä en ikinä tule loppuun asti pelaamaan. Kuudes biomi ja loppuvastus menivät lävitse itseasiassa ensimmäisellä pelikerralla ja loppubossi kukistettiin vaikka ei ollut sinne mennessä mitään hengenpelastavia apuja enää jäljellä ja eheysmittarikin oli vain puoliksi täynnä. Joko omat väistelytaidot oli kehittynyt pelin edetessä tai sitten vastus oli vain yksinkertaisesti muita paljon helpompi.

Itselle tämä teos tarjosi sen verran kovia elämyksiä matkan varrella, että kyllä tämä sen täyden 80€ arvoinen peli lopulta oli. Jokaisen vaikeamman kohdan jälkeen, varsinkin eeppiset pomotaistelut kun niistä hengissä selvisi oli fiilis katossa ja ohjain täytyi laskea hetkeksi alas että pulssi tasaantuisi. Vähän samanlaiset fiilikset kuin onnistui Bloodbornessa aikanaan jonkin vaikean kohdan läpäisemään.

Aikaa itsellä pelin läpäisyyn meni 31h ja kuolemia lopulta tuli yllättävän vähän, 17kpl. Etenemistyyli oli siis varovaisen verkkaista :)
Nyt peli taitaa jäädä hetkeksi tauolle ennenkuin jatkan loppujen end game juttujen parissa. Välitallennuksen puute, semmoinen että voisin pelata toistakin peliä kesken syklin oli se joka itseä tässä eniten pänni, muuten peli olisi ihan 10/10. Nyt joutui miettimään liiankin kanssa koska voi edes aloittaa peliä pelaamaan ja pitämään huolen että jos runi jäi kesken että post it lappu "Peli kesken, älä koske!" huomataan. Ei ole oikein enää tätä päivää tämmöinen toteutus.
Täällä täsmälleen samat fiilikset! Tänään meni peli läpi, enkä vielä viikko sitten tähän olisi uskonut. 21 tuntia ja 62 kuolemaa oli omat statsit. Viimeinen bossi ekalla yrittämällä, koska tankkasin hyvät varusteet (mm. 2kpl molempia "potioneita") ja statsit (lähes 2x hp + damagea boostaavia artifakteja). Tulee varmasti otettua uusintakierros jossain kohtaa, koska paljon jäi vielä nähtävää ja kerättävää. Mielettömän hieno peli kaikenkaikkiaan ja sopivasti haastetta, kun vain jaksoi rauhassa ottaa uusia syklejä. Ihan kokoajan tapahtui kehittymistä ja edistymistä (toki väliin sattui aina muutamia huonoja syklejä, jotka loppuivat jo ensimmäisiin huoneisiin). Toivottavasti jatkoa ja/tai DLC:tä on luvassa!
 
Läpi meni ensimmäisen kerran.

Lopusta en ottanut oikein mitään selkoa ..
Tuleekohan siihen jotain selkoa vai vaan vaihtoehtoinen loppu..

Peliaikaa en huomannut mutta kuolemia oli 11 joista tosiaan pari oli kaverin ja pari oli että kone sammutettu väärin tai sitten päivittynyt itsestään.

Nyt jälkikäteen peli tuntui todella helpolta vaikka alku tuntui brutaalilta. Vihuja voisi tulla moninkertainen määrä jos ei tarvitsisi kuumotella alkaako sykli alusta.

Ennen viimeistä pomoa menin ihan turhaan yhteen paikkaan ja menetin astronautin ja vähän hp kun tuli yks aika paha pikkupomo yllättäen.
Meni se silti ekalla läpi ja jäi vielä 1x tuplaa korkaustehokkuuden ja 1x korjaa vähän eheyttä ja melkein kokonaan hp:t. 3 oli noita molempia aluksi. Vain yksi sarja / kohta bossista tuntui vaikealta.

Ne ketkä kiroilee pelin vaikeutta niin minusta peli tulee helpommaksi kokoajan. 1-2 syklit ja pomot olivat pahimmat.

Nyt jos myyn niin saisi vielä hyvät rahat mut vähän tekisi mieli veivaa uudelleen.

Yhden päivähaasteen kerkesin kokeilla.
Aavikolla ja se oli ylihelppo. Eheyttä jokapuolella mitä en tarttenut yhtään. Aseet tais olla aika op ja liikuin muutenkin kuin mikäkin gaselli.
 
Ne ketkä kiroilee pelin vaikeutta niin minusta peli tulee helpommaksi kokoajan. 1-2 syklit ja pomot olivat pahimmat.

Jep, noin se käytännössä on. Peli oikeasti helpottuu pidemmälle mentäessä. Ihmettelen, jos tähän ei tule päivityksenä jonkinlaista hardcore-modea.

Unohdin kehua vibroja. Mahtava, kun esim massiivisesti jylisevä portaali aukeaa ja sama massiivisuuden tunne oikeasti välittyy myös ohjaimen tärinöiden kautta. Näin hyvin toteutettu tärinäominaisuus tuo kyllä merkittävää immersiolisää kokonaisuuteen.

Ei voi kyllä tarpeeksi kehua sitä, miten hienon, mukaansatempaavan maailman House on pystynyt kyhäämään kuitenkin melko rajattujen ympäristöjen puitteissa. Tietysti kaikki nämä immersiota vahvistavat seikat vahvasta visiosta ja toteutuksesta vibroihin ja äänimaailman tekniseen(kin) toteutukseen kokonaisuutena sen saavat aikaan. Kokonaisuus on koherentti. Kaikki nivoutuu täydellisesti yhteen.
 



Viime Dropped Framesissa Max oli vieraana ja hän avaa aika hyvin Returnalin endingin ja muutenki tarinaa, max on kyllä loistava tarinan ja teorioiden kertoja että hänen päätelmiään kuuntelee mielellään. sisältää sitten huge spoilereita, että voin vain suositella niille jotka on pelannut pelin läpi pariin otteeseen tai muuten vain haluaa tietää tarinan
 
Viimeksi muokattu:
Olin jo melkein lopettamassa koko pelin pelaamisen 45 runin jälkeen kun ei vaan eka bossi kaatunut.. noh, viimeisellä pikaisella pelikierroksella en nyt mitään super varusteita saanut, pistooli 3 tasolla ja astronautti kyydissä.. no sitten se 1 bossi vaan kyykähti.. jotenkin ei mitään suhteutusta tuossa. Aiemmin ollut kovempaakin aseistusta ja ties mitä boostia, nyt vaan sattui säkä että loppupään laserit ja miekka ei sattunut niin kovaa kuin aiemmin, että en tiedä onko tässä eritystä järkeä.. noh katsotaan 2. biomia nyt jos homma taas etenis hiukkasen.
 
Vinkkejä biomi kolmoseen? Kakkonen meni yhdellä kuolemalla läpi, mutta nyt pelitunnit likemmäs 30 h, kuolemat about 40. Dronet pistää kyllä semmosella varmuudella turpaan, että alkaa pikkuhiljaa usko loppumaan. Tai sitten ahnehtii, menee sivuhuoneeseen, ja sieltähän morottaa miniboss ja viidessä sekunnissa peli ohi. Ahistaa.
 
Dronet oli itselle vaikeimmat vihut koko pelissä. Niitä kun tulee useampia samaan aikaan, kannattaa perääntyä paikkaan mistä löytyy hyvä suoja. Niiden raketit ja syöksy tekee paljon damagea.
 
Vinkkejä biomi kolmoseen? Kakkonen meni yhdellä kuolemalla läpi, mutta nyt pelitunnit likemmäs 30 h, kuolemat about 40. Dronet pistää kyllä semmosella varmuudella turpaan, että alkaa pikkuhiljaa usko loppumaan. Tai sitten ahnehtii, menee sivuhuoneeseen, ja sieltähän morottaa miniboss ja viidessä sekunnissa peli ohi. Ahistaa.
Itse juuri äskön kolmannen biomen pääsin läpi ja Droneihin aiemmat runit usein on loppunut. Mädättäjä tuntui tepsivän hyvin, ampuu jokaiseen droneen kerran ja pikkuhiljaa sulavat pois. Ja vaihtoehtoisena tulituksena kranaatti/kranaatinheitin(?), jolla sai parvista heti pari kerralla alas.
Kannattaa eka biome ainakin rauhassa koluta läpi, se esine millä saa 10% todennäköisyydellä helat takaisin tapetuista vihuista auttoi paljon kolmannella alueella.

12h ja 20 kuolemaa nyt takana. Erittäin hyvin maistuu edelleen.
 
Kannatti eilen valittaa :D Vauhtia tänään ykkösestä ja kakkosesta. Nyt meni ekalla yrittämällä kolmonen eteenpäin. Ovi bossille odottaa lepotilassa edessä. Eheys lähentelee 300 %, yks nanobottiparvi reservissä, aseena sähkötolppatykki lvl. 15. Oli pakko pistää pauselle pariksi tuntia :p
 
Jos nyt jotain risuja pitää pelille antaa niin tuli tuossa vedettyä taas sellainen 5 tunnin setti ja ajattelin että no kai tuota platinaa voisi lähteä metsästää. Biomi 5 vedin valehtelematta joku 8 kertaa kaikki huoneet koluten, enkä kertaakaan saanut yhtä kyseistä huonetta, jossa on puuttuvia logeja ja yksi glyphi. Enkä näköjään ole ainoa, jolla on logi #44 hakusessa. Youtubestakin huomaan tuon huoneen, mutta kun ei vaan tule, niin ei tule.

On kieltämättä aika puuduttavaa kun ei voi mitenkään vaikuttaa siihen että tuleeko tuo kyseinen huone vai ei. Jääköhän sittenkin hankkimatta...
 
Ylös Bottom