Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

DmC Devil May Cry

TUHOMURSU

KonsoliFIN Alumni
Demo pihalla.

Periaatteessa ihan ok, hieno kuin mikä ja taisteleminen oli jopa ihan toimivaa. Heavenlystä ei ole kokemuksia, mutta Enslavedin suurin pöpö oli aneemiset taistelut. Demon jälkeen taisi aueta se kaikkein vaikein vaikeusaste, mutta sitä en ehtinyt testaamaan. Toisiksi vaikein ei kuitenkaan edellyttänyt käytännössä paljoakaan.

Taistelemisen helpoous oli ehkä se ainut huono maku mitä itselle jäi, mutta kyllähän tämä hankintaa menee jo ihan kenttäsuunnittelun ja presentaatiok vuoksi. Upeata settiä. Kamera tosin teki temppujaan taas ja saattoi vaihtaa todella typerästi vinkkeliä kun heittokoukuilla jonnekin kiipesi. Kameran liikkumisalue oli muutoinkin jotenkin ahdas ja pieni, esimerkiksi ylös päin oli hankala katsoa - tarkoitti hieman tyhmästi aina sitä, että juostiin etäämmälle. First personille on ehdottomasti tilausta, sillä monet ekstrakeräämiset toimivat typerästi niin, että ne on huomattava käytännössä kaukaa ja tietystä lokaatiosta. Ei esim voi suoraan niiden alapuolella kääntää kameraa tarpeeksi ylös. Hämäännyttävää, sekö etunenässä vittumaista. Demon pomotaistelu toimi Danten siirtymismekaniikan puolesta näppärästi ja sulavasti, vaikkei itsessään kovin ihmeellinen ollutkaan. Koukkujen ampuminen kiinnityspisteisiin kuvakulman ulkopuolelle toimi - toki edellyttää sen, että pelaaja muistaa missä ne olivat.

Omakohtaisesti olen pitänyt Danten redesignista, aikaisempi oli vähän liikaa jonkun japsidevin märkä uni länkkäristä.

Testasin boksilla ja peli rullasi hyvin. Täytyy toivoa että PC-portti on hyvin tehty.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: DmC [PS3/X360 @ 15.1.2013]

Gamerankingsin tämänhetkinen tilanne: PS3 85%, XBOX 85%
Metacriticissä sama tilanne.

PC julkaistaan 25.1.

Eipä ole hetkeen tullut mitään peliä odotettua tällä tavalla.

Ostakaa ruojat!
 
Vastaus: DmC [PS3/X360 @ 15.1.2013]

Täytyypä nostaa tätä ketjua, kun peli tuntuu jääneen kumman vähälle huomiolle. Viitisen tuntia tiukkaa mäiskettä takana ja ehdottoman positiivinen yllättäjä kyseessä. Demo ei sytyttänyt lainkaan, mutta kokoversio koukuttaa yön pikkutunneille saakka. Taistelumekaniikka toimii kuin junan vessa, kuvasuunnittelu on vedetty sopivan överiksi muttei silti japanilaisen imeläksi ja uusio-Dante on ennakko-odotuksista poiketen ihan karismaattinen tyyppi. Jopa juoni kiinnostaa tyylikkäiden välianimaatioiden ja ammattitaitoisen ääninäyttelyn vuoksi. Demonien lahtaaminen on yllättävän helppoa normaalilla asteella, mutta vaikeampia tasoja avautuu runsaasti myöhempiä uusintakierroksia silmällä pitäen. PS3-versio näyttää nätiltä, eikä ruudunpäivityksenkään suhteen liiemmin valitettavaa, vaikka pelimoottori selkeästi ylikierroksilla paikoitellen jo käykin. Mursun mainitsemat kameraongelmat riivaavat paikoitellen, eivätkä kankeat tasoloikkakohtaukset kuulu suosikkeihin, mutta molemmat ovat pikkuvikoja.

Devil May Cry 4:n aavistuksen puuduttavaksi käyneen taaperruksen jälkeen länsimaalaisen studion värvääminen oli loistava veto Capcomilta. Mäiskintägenren faneille pakkohankinta.
 
DmC [PS3/X360]

Termoz, millaiset vaikeustasot tuossa on heti alussa valittavana?

Demossa hieman tuntui typerältä tuo tyylittelysysteemi, joka oli aivan törkeän anteeksiantavainen.
 
Vastaus: DmC [PS3/X360]

Juu, kolme eri vaikeustasoa alkuun valittavana ja noista valitsin keskimmäisen. Devil Hunter taisi olla nimeltään. Jälkeenpäin ajateltuna olisi kyllä voinut ottaa suosista kovimman tason, sillä huolettomasti on päässyt etenemään. Checkpointtejakin on ripoteltu todella tiuhaan jos kuolo sattuu korjaamaan. Toisaalta tykkään pelata ensimmäinen kierroksen fiilistellen ja kokemuksesta nautiskellen, hampaita ehtii kiristelemään sitten myöhemmin.

Tyylipisteitä jaetaan kyllä melko avokätisesti, "S" arvosanan saa useimmiten pelkästään sillä kun ei ota kohtaamisten aikana osumaa ja vähän jaksaa vaihdella iskulajeja. Samoin kentistäkin saa aiempia osia helpommin kiitettäviä loppuarvosanoja, mutta eipä tuo meikäläistä haittaa ainakaan tässä vaiheessa, kunhan tosiaan myöhemmät asteet heittävät muutoin kunnon haasteen naamalle (mitä en epäile yhtään).
 
Vastaus: DmC [PS3/X360]

PC versiota odotellessa, toivotaan että hyvä käännös tulossa. Arvostelut kuitenkin olleet suht hyviä ja peli kiinnostaa.
 
Vastaus: DmC [PS3/X360]

PC versiota odotellessa, toivotaan että hyvä käännös tulossa. Arvostelut kuitenkin olleet suht hyviä ja peli kiinnostaa.

DmC: The PC Version Difference - IGN
30fps? DmC PC runs at 200fps. - NeoGAF

Eiköhän tässä ihan hyvää odotella. QLOC on tehnyt porttauksessa enemmän kuin hyvää työtä, sillä peli pyörii alemman linkin myötä paljon paremmin kuin kenelläkään voi olla oikeasti tarve - keskimäärin 200 framea irtoaa jo 670-näyttiksellä.

Perjantainahan tämä julkaistaan - itse pääsen tämän pariin tosin vasta sunnuntaina.
 
Vastaus: DmC [PS3/X360]

Onnistuuko muilla tuo PC version esilataus kun mulla se tekee vain tyhjän hakemiston

Termoz, millaiset vaikeustasot tuossa on heti alussa valittavana?

Demossa hieman tuntui typerältä tuo tyylittelysysteemi, joka oli aivan törkeän anteeksiantavainen.

3 näyttää olevan alussa valittavana ja sitten on vielä 4 lukittuna
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: DmC [PS3/X360]

Punaviines hengittää ja taustalla raikaa:

[video=youtube_share;z_g9ozkUwu8]http://youtu.be/z_g9ozkUwu8[/video]

99% Steamin lataus.

Aivan pakko testata ennen illan rientoja. On tätä helvetti odotettu.
 
Vastaus: DmC [PS3/X360]

Noniin, DmC on nyt korkattu ja kaksi ensimmäistä tehtävää on pelattuna. Vaikeusasteeksi valitsin Demon Hunterin joka on sopivan vaikea. Kertaakaan ei olla vielä kuoltu, mutta lähellä oli kahdesti. PC versio on yleisesti hyvin optimoitu, ja ainakin näppis+hiiricombo toimii 10 kertaa paremmin kuin muissa DMC peleissä PC:llä (näissä edellisissä ei tainnut edes olla hiiritukea?) Kuitenkaan optionseissa ei ole paljon grafiikkanuppeja mitä väännellä, Low, Medium, High ja Ultra ns. overall detail optiot muistaakseni oli ja sitten näitten lisäksi nämä HD Textures, Antialiasing ja Shadows.

Pelistä vielä sen verran että taistelu toimii ja pelissä on paljon cutscenejä ainakin verrattuna muihin DMC-sarjan peleihin. Peli ainakin syötti uutta tavaraa todella paljon kahden ekan tehtävän aikana. Ainiin, ja taas vaihteeksi nuo pistoolit ovat täysin tehottomia.
 
DmC [PS3/X360]

Ensimmäisen pomon teilasin. Hieman hömpältä tuntui, sillä liikkeitä pomolla oli vähän ja kuitenkin vaikeustason myötä kesti osumaa aikalailla.
 
Vastaus: DmC [PS3/X360]

Peli nyt läpi. Ei kovin monesti käy vuodessa näin että pelin rykäisen parin päivän sisään läpi, joten jostainhan sen täytyy kertoa. Pelihän oli lyhyt kuin mikä, sisälsi vain 20 tehtävää joissa minulla meni maksimissaan vain 15 minuuttia per tehtävä. Tosin en jäänyt hirveästi paikkoja tutkimaan, joten jos tykkäät nouhota kaikki nurkat niin voisin sanoa että parissa tehtävässä menee noin 20 minuuttia. Vaikeustasoksikin taisin valita liian pienen, sillä kuolin vain kahdesti pelin aikana. Yleisesti peli oli todella mukavaa mättöä ja odotin innolla aina seuraavaa kertaa kun pääsin palaamaan pelin ääreen. Tosin pituutta olisi saanut lisää, alle 10 tuntia SP-only pelille on omasta mielestäni liian vähän.

Noh, Son of Spardan kimppuun seuraavaksi.
 
DmC [PS3/X360]

Tätä on tullut pelailtua melko maltillisesti. Selkeitä miinuksia löytyy, mutta katsotaan mitä uusintakierrokset tarjoavat. Yleisesti kuitenkin Ninja Theory on tehnyt hyvin ninjatheorymäisen pelin - joka on pelkästään hyvä asia. Heavenly Sword on kokematta, mutta Enslaved on lopullisesta keskinkertaisuudestaan huolimatta yksi parhaimpia pelikokenuksia.

DmC taitaa olla tehtävässä 15. ja tiputus tylsähköihin tasohyppelyihin on melko tyly Raptorin ja diskomaailman jälkeen.

Puutteidensa vuoksi on vaikea nähdä, että tämä nousisi 5/5-peliksi. Vahva 4/5 tuskin tästä lähtee ainakaan alaspäin taipumaan.

Tätä peliä voi suositella tasan kaikille, eikä parempaa peliä ole jonka kanssa tutustua Ninja Theoryyn.
 
Vastaus: DmC [PS3/X360]

Tuli saatua tämä päätökseen ja samalla ensimmäinen kosketus DMC sarjaan, eikä kyllä kauheita valittamisen aiheita ole. Saatan jopa kokeilla tuolla Son of Sparda tasolla pelin läpäisyä, sen verran paljon kyllä tykkäsin. Pomotaistelut oli kyllä vähän helppoja (Devil Hunter taso), kun vertaa joihinkin pelin muihin kohtauksiin. Kamera harhaili välillä ja harhahyppyjä rotkoihin tuli, eli normi settiä.

Tuli naureskeltua tilastoille, kun kärki vetää 10 kertaa enemmän pisteitä mitä minä. Ei riitä taidot vetämään super comboja. Välillä aivot heittää vaan volttia ja sormet sekoo, kun tulee angel ja demon pahiksia samaan aikaan vastaan :)

Pelistähän löytyy vielä sitten masokisti tasoja.

Dante Must Die!: Beat the game on Son of Sparda Play through Devil May Cry with the strongest enemies and insane enemy waves.
Heaven or Hell: Beat the game on Son of Sparda Play through the remixed mode with a twist: enemies die in one hit, but so does Dante!
Hell or Hell: Beat the game on Heaven or Hell Play through the remixed mode with an extreme twist: Enemies have standard health, but Dante still dies from one hit!

Jatkoa odotellessa...

Josko sitten pelaisi kesken jääneet Dante's Infernon ja Castlevania LoS:n ennen MGR:n tuloa.
 
DmC [PS3/X360]

Läpäisyn jälkeen aukesi kovemman vaikeusasteen myötä juurikin tämä asia mitä toivoin ja mikä käytännössä takaa sen, että peliä tulee pelattua eläimenlailla - vihollisaaltojen kokoonpanot ovat satunnaisia. Ihan helvetin mahtavaa! Jos aikaisemmin sai juosta ja sohia melkeinpä ihan miten sattuu, voi pataan tulla nyt helpostikin ja jokainen huone on suuri haaste. Ensin keräillään kaikki kerättävä nyt, sen jälkeen katsotaan arvosanoja kun on harjoiteltu kombot kunnolla.

Taistelusysteemiin ei aikaisemmin ihmeemmin kiinnittänyt huomiota, mutta nyt komboja joutuu hieman miettimään ja sitä, että kuinka missäkin tilanteessa hyökkää. Ei ole tavallaan tämmöisessä pelissä ollut aikaisemmin ongelmana se, että vihollisia on niin paljon ettei näiden hyökkäyksiä välttämättä erota väenpaljoudesta. Tavallisesti ongelmat ovat olleet kameraongelmia - eli viholliset tulevat ruudun ulkopuolelta soiro suorana. Perinteistä kameran ulkopuolelta hyökkäilyä ei tapahtunut mielestäni Nephilim-vaikeusasteella pelatessa, mutta vaikeammalla aloittaessa tämän huomasi heti. Taisteluita pitää lukee aivan eri tavalla ja on oltava kirjoilla siitä mitä ympärillä tapahtuu. Vaikeusasteen merkitys vihollisten tekoälylle on tervetullut. Nephilim-vaikeusasteella viholliset tuntuivat etunenässä reagoivan vaan Dantteen. Eli nämä vain seisoivat paikallaan jos Dante ei liikkunut, hyökkäilivät jos Dantte hyökkäili. Son of Spede -vaikeusasteella viholliset rynnivät vastapalloon kunnolla. Jos Routa miettii pelin pelaamista, niin voin sanoa että Son of Spede aukaisee osittain uuden pelin - ei pelkästään arpomalla vastaan tulevat viholliset, mutta myös ensimmäinen pomo teki ihan ihmeitä ja tuli otettua kuonoon useamman kertaa.

Tarinankerronta on Ninja Theorymäisen rautaista, vaikkei varsinainen juoni jaksanutkaan oikein kiinnostaa. Pulju osaa tehdä hahmoista erittäin inhimillisen oloisia ja tämä johtuu lähes alinomaan siitä, että siellä on ymmärretty se, että tarinankerronta ei saa peleissä olla kirjamaista. Hahmot kommunikoivat elein, tuhahduksin, huokaisuin ja ihan jo jättämällä vastaamatta jonkun repliikkiin. On niin naurettavan typerää kun ajatellaan jotain Skyrimeitä, uusia Deus Exiä tai muita, jossa kaikki on niin helvetin hengetöntä ja epäluonnollista kun jokainen hahmo pudottaa tuhatpäistä dialogia henkeä vetämättä. Toki tämmöinen NT:n tapa vaatii sen, että keskustelut harjoitellaan porukassa, eikä pelkästään hommata ääninäyttelijöitä lukemaan kellarissa rustattua epistolaa.

Dantte on hyvä hahmo. Maailma jää pelissä kuitenkin niin ohueksi, että pelaajan on ehkä hankala käsittää hahmoa minään muuna kuin pop-kulttuurin tuotoksena. On todella typerää möykätä jostain Skrillex-generationista (vaikka Skrillex onkin viheliäistä paskaa), koska pelin äänianti on erittäin bassopainotteista ja Danttoksella kynityt ohimot. Aikaimme vaikutusta en tietenkään lähde kieltämään, mutta koska ei ymmärretä että Dantte on etunenässä "realistisempi" henkilö ns. oikeassa maailmassa, verrataan tätä alkuperäiseen touhutipan lämmössä suunniteltuun naisennaama-androgyyniin - ja väitetään että se on parempi hahmo. Pelin muut hahmot ovat myös hyviä, vaikkei naisosan esittäjä olekaan yhtä hyvä kuin Enslaved: Odyssey to the Westin naispääosa Trip. Vergil oli hyvä hahmo alusta loppuun ja käytös juurikin niin toismaailmallista kuin pohjimmiltaan mies on.

DmC:n suunnittelupöytien kaverit saavat kyllä täydet kympit. Peliä voisi markkinoida Matrixin tyyliin, "You have to see it for yourself", sillä peli teki melkein jokaisella askeleella vaikutuksen. Vastaavanlaista audiovisuaalista loistoa en ihan heti muista tulleen vastaan. Toki Battlefield 3 on edelleen aivan fantastisen näköinen ja erityisesti Aftermath-lisäosan jotkut kolossimaisten puoliksi tuhoutuneiden kerrostalojen näkeminen on edelleen upeata. On kuitenkin vain niin monin verroin vaikeampaa suunnitella luovemmin ja rakentaa asioita joita ei ole olemassa, unohtamatta sitä että niistä saadaan ketjutettua kymmenen tuntia kestävä peli jossa ei ole juurikaan edestakaisian alueilla juoksemista. Ympäristöt ja design tekisi varmasti vaikutuksen ilman NT:n uskomatonta väripaletin käyttöä. Enslaved: Odyssey to the Westin järisyttävät scifin satumaat hengittävät DmC:sä ja voivat paksusti.

Äänidesign ja toteutus on puolet kokemuksesta, ja hyötyvät ehdottomasti hieman laadukkaammasta äänentoistosta. Itse pelailen lähes poikkeuksetta luurit päässä (käytössä Sennheiserin HD800) ja jokainen pelin ääni kuulostaa ja tuntuu todella herkulliselta, sillä niissä on tavallista enemmänyksityiskohtia kuultavina. Tekstuuria siis löytyy. Musiikin osalta Noisia on tehnyt helvetin upeata työtä. Herkemmät lirut ovat kauniita sävellyksiä ja isommat jytinät juuri oikealla tavalla painotettuja, että äänestä ei tule puuroa kun pelaajalle tarjoillaan musiikin lisäksi ympäristön ääniä, sekä taistelun ja kaikkien osanottajien ääniä. Kerrassaan hienoa työtä. Ambientin ja erityisesti Dark Ambientin ystävä saa soundtrackistä ja pelin äänimaailmasta irti aivan pirusti. Combichristin osuuteen pelin musiikissa petyin aika paljon, mutta tässä on selkeästi tehty se jako, että näille kavereille on annettu tehtäväksi tehdä perinteisempää industrialmetallia, siinä missä Noisia hoitelee senkin kentän missä Combichrist on omilla levyillään loistanut.

Enempi sitten kastikkeissa kun joskus niiden pariin selviän ja videoita saan rapsittua kasaan. Jotain pelin miinuksistakin täytyy sanoa.

4/5
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
DmC [PS3/X360]

Aah, viikonloppu itselle. Aikaa pelata DmC:tä :)

Voisi periaatteessa koittaa jotain videoarvostelua alkaa kasata jo. Ensin tosin täytyy etsiskellä inthurista löytyykö DmC-aiheista arttikirjaa. Collector's editionin pefletti ei kelpaa.
 
Vastaus: DmC [PS3/X360]

Sellainen positiivinen vaikutus näillä Tuhomursun ja muidenkin DmC-herkutteluilla on ollut, että täällä ainakin yksi lukija kiinnostui ja varmaankin tässä viikonlopun aikana imailee ja tyypittää tuon demon. Jos oma kokemus yhtään korreloi noiden kehujenne kanssa, täytyy taas päivittää hankintakistaa. Pelattavaa nyt riittää joksikin aikaa, mutta täytynee koluta alelaareja sitten "syssymmällä".
 
Ylös Bottom