Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Final Fantasy X -- ensi vaikutelmat
- Viestiketjun aloittaja krl85
- Aloituspäivämäärä
Wintermute
New Member
No jaa, sain tänään ja eipä ainakaan alku kovin lupaava ole. Ääninäyttely on ainakin tähän mennessä ollut jopa kamalampaa kuin olin demon perusteella pelännyt ja surkeaan PAL-käännökseen totuttelu on vielä pahasti kesken.
Lisäksi ainakin nämä pari ensimmäistä pelituntia ovat juonellisesti jotenkin sekavia, Tidus vain juoksee juonikohtauksesta toiseen ja välillä taistelee - eikä tunnu välittävän lainkaan, että warppautui juuri toiseen maailmaan. Noh, olen varma, että kyllä se meno tästä paranee, mutta alku ei ainakaan ole sarjan paras.
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Groover
Joo, peli on jo! Pääsis vaan duunista vex, niin vois alottaa mättämään!!
Mites muuten sen arvostelun laita? Piti tulla tänään. Jos on paska, niin kerkee vielä mennä ja vaihtaa esim. WWF:ään
FFX-arvostelu
Siellä tuo näyttää yöstä lähtien olleen..
[PROVOSOINTIA]
Jippii. Taas pääsevät pelaajat hehkuttamaan kaikkien aikojen yliarvostetuimman pelisarjan uutta tulokasta. Miksei uusin Final ole taaskaan se viimeinen....
Miten voi olla, että ulkoisia puitteita lukuun ottamatta keskinkertainen ja osittain huonokin peli voi olla pelaajien ja arvostelijoiden jatkuvasti hehkuttama?
Miksi FFX ja sen edeltäjät ovat onnettomia:
Juoni = mahtipontista paatosta: Mahdollisimman mega-eeppinen maailmanpelastus ja siinä samalla kasvaminen ihmisenä ei toimi. Koko ajan tykittäminen uskomattomilla, dramaattisilla, ja mahdollisimman "yllättävillä" juonenkäänteillä kääntyy itseään vastaan. Kuten Hideo Kojimakaan, FFX:n tekijät eivät ole ikinä ymmärtäneet, että "less is more". Keitoksen aineet ovat makoisat ja toimisivat, jos olisi ymmärretty käyttää niistä vain kymmenesosa. Ja ei kai kukaan saa kiksejä "Luke, Im your father" tyyppisestä sonnasta?
Hahmot = ärsyttävät teinipahvit: Typerän yksiulotteiset teinihahmot heittävät kamalaa läppää ja välillä innostuvat juttelemaan "mukasyvällisiä". Mitään samaistumista hahmoihin ei pääse tapahtumaan, vaan joka kerta ärsyttää kun pahvit avaavat suunsa. Ja sitä juttuahan riittää ja riittää ja riittää... Ruudulta luettuna ärsytyksen jotenkin kestää, nykyinen ääni-"näytelty" kamaluus on sietämätöntä. Hyh hyh.
Vapaus = mitä se on?: Miksi tehdä hieno fantasiamaailma, jos siellä ei voi tehdä mitään? Hienoimmissa rooli- ja seikkailupeleissä parasta on vapaus (tai ainakin näennäinen vapaus) mennä minne huvittaa ja olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa. Siirtyminen piirretyistä taustoista kolmiulotteiseen maailmaan olisi tarjonnut mahdollisuuden uudistaa jämähtänyttä pelisarjaa, mutta tilaisuutta ei käytetty hyväksi. Kyllähän juonipainotteisuus ja siitä seuraava lineaarisuus on ymmärrettävää, mutta eihän senkään tarvitse tarkoittaa peliä, jossa jatkuvasti juostaa pisteestä A pisteeseen B.
Ja ne taistelut...: Luulevatko Squaren kaverit tosiaan, että pelaajat pitävät puolen minuutin välein ilmestyvistä satunnaistaisteluista? Vanhalla PSX:llä riitti koneen tehojen takia hiukan (joskaan ei paljon) ymmärrystä ratkaisulle, mutta PS2:lla se on yksinkertaisesti typerää. Taisteluiden esiintymistiheys voi oikeuttaa titteliin yli 50 tunnin pelistä, mutta IMHO olisi EHKÄ parempi, jos peliaikana olisi mahdollisimman paljon HAUSKAA. Minulle pelaaminen on kuitenkin jenkkityylistä "quality timea".
Ei ole itse taistelukaan kovin kummoista (eikä ole ikinä ollutkaan). Sopii tietysti pelin luonteeseen, että taisteluiden parasta antia on statistina erilaisten hyökkäysten katsominen. Eikö olisi kuitenkin mukavaa, jos niihin pääsisi kunnolla osallistumaan? Jos kerran tehdään vuoropohjainen tappelu, luulisi, että hahmoja liikutettaisiin ja sitä kautta taktikoitaisiin ja nautittaisiin pelaamisesta. Nykyjärjestelmä, jossa seistään paikallaan ja valitaan vuorotellen taisteluanimaatioita, on virikkeetöntä ja pitkästyttävää.
AUDIO/VIDEO: Grafiikkaa kyllä osataan vääntää, sehän on selvää. Square vetää silti taitavuudessaan överiksi. On puuduttavaa katsoa välianimaatioita, joissa aina tapahtuu jotain suunnatonta ja ylidramaattista. Miljöönkin toki pitää olla AINA jotain aivan uskomatonta. Perinteinen japanilainen kauneuskäsite on yksinkertaisen, Square sen sijaan tykittää aina täysillä.
Musiikit fantasioissa ovat aina olleet kohdallaan. Silti jokaista hienoa kappaletta kohden on löytynyt myös onnettomia ja ärsyttäviä tekeleitä. FFX:stä en osaa vielä sanoa.
Summa summarum: Monen mielestä puutteistaan huolimatta Final Fantasyt ovat erinomaisia. En ymmärrä miksi. Jos jokainen osa-alue on huono tai keskinkertainen, ei lopputulos voi olla sen enempää.
Jotenkin sarjasta tulee mieleen MGS2. Visuaaliseen puoleen on panostettu suunnattomasti, kamalaa höpötystä on hirveästi ja paino on juonessa, joka kuitenkin on mahtipontista soopaa. Ero kuitenkin on siinä, että MGS2:ssa on alla mainio peli, jota joskus pääsee pelaamaankin.
Talousvaikeuksissa oleva Square voisi siirtyä Hollywoodin efektipajaksi. Peleistä kavereilla ei ole mitään hajua. Vagrant Storyssa oli lupaavia ideoita, mutta muuta kiinnostavaa Squarelta ei ole tullut vuosiin. Nurin saisi mennä koko pulju. Osoittaisi, että maailmassa on edes jotain oikeudenmukaisuutta...
[/PROVOSOINTIA]
Nämä argumentit siis FFX:n demon, DVD-videon, arvosteluiden ja aikaisempien fantasioiden perusteella. Toivottavasti lopullinen FFX osoittaa minun olevat väärässä. Epäilen kuitenkin.
Huh.... kylläpä helpotti
Jippii. Taas pääsevät pelaajat hehkuttamaan kaikkien aikojen yliarvostetuimman pelisarjan uutta tulokasta. Miksei uusin Final ole taaskaan se viimeinen....
Miten voi olla, että ulkoisia puitteita lukuun ottamatta keskinkertainen ja osittain huonokin peli voi olla pelaajien ja arvostelijoiden jatkuvasti hehkuttama?
Miksi FFX ja sen edeltäjät ovat onnettomia:
Juoni = mahtipontista paatosta: Mahdollisimman mega-eeppinen maailmanpelastus ja siinä samalla kasvaminen ihmisenä ei toimi. Koko ajan tykittäminen uskomattomilla, dramaattisilla, ja mahdollisimman "yllättävillä" juonenkäänteillä kääntyy itseään vastaan. Kuten Hideo Kojimakaan, FFX:n tekijät eivät ole ikinä ymmärtäneet, että "less is more". Keitoksen aineet ovat makoisat ja toimisivat, jos olisi ymmärretty käyttää niistä vain kymmenesosa. Ja ei kai kukaan saa kiksejä "Luke, Im your father" tyyppisestä sonnasta?
Hahmot = ärsyttävät teinipahvit: Typerän yksiulotteiset teinihahmot heittävät kamalaa läppää ja välillä innostuvat juttelemaan "mukasyvällisiä". Mitään samaistumista hahmoihin ei pääse tapahtumaan, vaan joka kerta ärsyttää kun pahvit avaavat suunsa. Ja sitä juttuahan riittää ja riittää ja riittää... Ruudulta luettuna ärsytyksen jotenkin kestää, nykyinen ääni-"näytelty" kamaluus on sietämätöntä. Hyh hyh.
Vapaus = mitä se on?: Miksi tehdä hieno fantasiamaailma, jos siellä ei voi tehdä mitään? Hienoimmissa rooli- ja seikkailupeleissä parasta on vapaus (tai ainakin näennäinen vapaus) mennä minne huvittaa ja olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa. Siirtyminen piirretyistä taustoista kolmiulotteiseen maailmaan olisi tarjonnut mahdollisuuden uudistaa jämähtänyttä pelisarjaa, mutta tilaisuutta ei käytetty hyväksi. Kyllähän juonipainotteisuus ja siitä seuraava lineaarisuus on ymmärrettävää, mutta eihän senkään tarvitse tarkoittaa peliä, jossa jatkuvasti juostaa pisteestä A pisteeseen B.
Ja ne taistelut...: Luulevatko Squaren kaverit tosiaan, että pelaajat pitävät puolen minuutin välein ilmestyvistä satunnaistaisteluista? Vanhalla PSX:llä riitti koneen tehojen takia hiukan (joskaan ei paljon) ymmärrystä ratkaisulle, mutta PS2:lla se on yksinkertaisesti typerää. Taisteluiden esiintymistiheys voi oikeuttaa titteliin yli 50 tunnin pelistä, mutta IMHO olisi EHKÄ parempi, jos peliaikana olisi mahdollisimman paljon HAUSKAA. Minulle pelaaminen on kuitenkin jenkkityylistä "quality timea".
Ei ole itse taistelukaan kovin kummoista (eikä ole ikinä ollutkaan). Sopii tietysti pelin luonteeseen, että taisteluiden parasta antia on statistina erilaisten hyökkäysten katsominen. Eikö olisi kuitenkin mukavaa, jos niihin pääsisi kunnolla osallistumaan? Jos kerran tehdään vuoropohjainen tappelu, luulisi, että hahmoja liikutettaisiin ja sitä kautta taktikoitaisiin ja nautittaisiin pelaamisesta. Nykyjärjestelmä, jossa seistään paikallaan ja valitaan vuorotellen taisteluanimaatioita, on virikkeetöntä ja pitkästyttävää.
AUDIO/VIDEO: Grafiikkaa kyllä osataan vääntää, sehän on selvää. Square vetää silti taitavuudessaan överiksi. On puuduttavaa katsoa välianimaatioita, joissa aina tapahtuu jotain suunnatonta ja ylidramaattista. Miljöönkin toki pitää olla AINA jotain aivan uskomatonta. Perinteinen japanilainen kauneuskäsite on yksinkertaisen, Square sen sijaan tykittää aina täysillä.
Musiikit fantasioissa ovat aina olleet kohdallaan. Silti jokaista hienoa kappaletta kohden on löytynyt myös onnettomia ja ärsyttäviä tekeleitä. FFX:stä en osaa vielä sanoa.
Summa summarum: Monen mielestä puutteistaan huolimatta Final Fantasyt ovat erinomaisia. En ymmärrä miksi. Jos jokainen osa-alue on huono tai keskinkertainen, ei lopputulos voi olla sen enempää.
Jotenkin sarjasta tulee mieleen MGS2. Visuaaliseen puoleen on panostettu suunnattomasti, kamalaa höpötystä on hirveästi ja paino on juonessa, joka kuitenkin on mahtipontista soopaa. Ero kuitenkin on siinä, että MGS2:ssa on alla mainio peli, jota joskus pääsee pelaamaankin.
Talousvaikeuksissa oleva Square voisi siirtyä Hollywoodin efektipajaksi. Peleistä kavereilla ei ole mitään hajua. Vagrant Storyssa oli lupaavia ideoita, mutta muuta kiinnostavaa Squarelta ei ole tullut vuosiin. Nurin saisi mennä koko pulju. Osoittaisi, että maailmassa on edes jotain oikeudenmukaisuutta...
[/PROVOSOINTIA]
Nämä argumentit siis FFX:n demon, DVD-videon, arvosteluiden ja aikaisempien fantasioiden perusteella. Toivottavasti lopullinen FFX osoittaa minun olevat väärässä. Epäilen kuitenkin.
Huh.... kylläpä helpotti
Hex, makunsa kullakin ja osa mainitsemistasi vioista on kyllä karua totuutta. Mahtipontisesta tarinasta ja teinihahmoista joko pitää tai ei pidä, mutta satunnaistaistelut ja lineaarisuus ovat minustakin aika selviä haittatekijöitä. Suurimpaan osaan konsoliropeltajista FF-sarja kyllä vetoaa niistä huolimatta. Kuten minuunkin.
Hex:
Olen kanssasi samaa mieltä, vaikken ole koko versiota pelannutkaan, niin demon perusteella Square ei ole oppinut mitään uutta. Ja tuskin suuriin muutoksiin on haluakaan, kun näitä sarjan teinifanimaassiboikia on sen verran paljon, toistaiseksi ainakin, että kannattaa pelata vanhan varman formulan päälle, ja nyhtää rahaa niin kaun kuin se vain on mahdollista. Se kertoo jo laiskuudesta, että neljästä viimeisestä osasta kolmessa on ollut lähes identtisen näköiset teinivetoiset pääsankarit, jotka tarinan edetessä kehittyvät persoonallisuudeltaan yksiulotteisista ehkä yksi- ja puoliulotteisiksi hahmoiksi. FF tuntuu nykyään olevan kuin jokakesäinen hittileffa: paljon pauketta, ja yhtä vähän sisältöä.
Konsoli-RPG on junnanut paikallaan viimeiset vuodet ja näyttää siltä, että pelastusta ei kannata odottaa ainakaan Final Fantasy-sarjalta. Mielestäni kuitenkin vertauksesi MGS:iin on jokseenkin irrelevantti, sillä Kojimalla vaikuttaisi olevan todellista mielenkiintoa myös sarjansa laadulliseen puoleen, eikä vain fanien miellyttämiseen.
Vaikka on totta, että sarjan uusinkin osa on edelleen tuotannollisilta arvoiltaan erittäin korkeaa luokkaa, on mielestäni outoa, että niin moni arvostelijakin menee samaan vanhaan vipuun FF-sarjan osalta. Sarjan seitsemännen osan jälkeen lasku on kokonaisuudessaan ollut tasaista, mutta silti, kuin vanhasta muistista, huippuarvosanat löytävät aina tiensä FF-pelin arvostelun viereen. Se, että mitään sarjan ikivanhoja heikkouksia ei ole edes yritetty parantaa, näkyy kaikessa, ja niin sen tulisi näkyä arvosanoissakin.
Edgen antama 6/10 tuntuu tällä hetkellä osuneen naulan kantaan.
Olen kanssasi samaa mieltä, vaikken ole koko versiota pelannutkaan, niin demon perusteella Square ei ole oppinut mitään uutta. Ja tuskin suuriin muutoksiin on haluakaan, kun näitä sarjan teinifanimaassiboikia on sen verran paljon, toistaiseksi ainakin, että kannattaa pelata vanhan varman formulan päälle, ja nyhtää rahaa niin kaun kuin se vain on mahdollista. Se kertoo jo laiskuudesta, että neljästä viimeisestä osasta kolmessa on ollut lähes identtisen näköiset teinivetoiset pääsankarit, jotka tarinan edetessä kehittyvät persoonallisuudeltaan yksiulotteisista ehkä yksi- ja puoliulotteisiksi hahmoiksi. FF tuntuu nykyään olevan kuin jokakesäinen hittileffa: paljon pauketta, ja yhtä vähän sisältöä.
Konsoli-RPG on junnanut paikallaan viimeiset vuodet ja näyttää siltä, että pelastusta ei kannata odottaa ainakaan Final Fantasy-sarjalta. Mielestäni kuitenkin vertauksesi MGS:iin on jokseenkin irrelevantti, sillä Kojimalla vaikuttaisi olevan todellista mielenkiintoa myös sarjansa laadulliseen puoleen, eikä vain fanien miellyttämiseen.
Vaikka on totta, että sarjan uusinkin osa on edelleen tuotannollisilta arvoiltaan erittäin korkeaa luokkaa, on mielestäni outoa, että niin moni arvostelijakin menee samaan vanhaan vipuun FF-sarjan osalta. Sarjan seitsemännen osan jälkeen lasku on kokonaisuudessaan ollut tasaista, mutta silti, kuin vanhasta muistista, huippuarvosanat löytävät aina tiensä FF-pelin arvostelun viereen. Se, että mitään sarjan ikivanhoja heikkouksia ei ole edes yritetty parantaa, näkyy kaikessa, ja niin sen tulisi näkyä arvosanoissakin.
Edgen antama 6/10 tuntuu tällä hetkellä osuneen naulan kantaan.
Olin vaan niin tulessa, etten huomannut kuin uutisotsikot!Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Luckyman
FFX-arvostelu
Siellä tuo näyttää yöstä lähtien olleen..
Mulla on ainoa valittamisen aihe oikeastaan ollut se, että kun juoni on kaluttu läpi ja pitäis pieksää loppupahis, niin ukot on vielä aivan ruipelokunnossa ja niitä pitää sitten parannella juoksemalla ympäriinsä ja tappelemalla vielä tunteja!
Mitä juonen mahtipontisuuteen ja muuhun valitukseen tulee: ei ole haitannut.
Mitä juonen mahtipontisuuteen ja muuhun valitukseen tulee: ei ole haitannut.
Enhän minä MGS2:sta ja FFX:ää vertaamaan ruvennut, vaan heitin vain, että "jotenkin tulee mieleen".
En toki tarkoittanut, etteikö Kojima olisi kiinnostunut MGS-sarjan laadusta. Kaikkea muuta, mieshän on oikea perfektionisti. Sen sijaan Kojima on hukassa siinä mikä pelissä on tärkeää. Minulle pelaaminen on itse tekemistä, jonka jokainen välianimaatio katkaisee. Säästeliäästi ja oikein käytettynä välianimaatiot parantavat peliä, mutta niiden osuuden kasvattaminen taas pilaa peliä hyvin nopeasti. Vaikka välianimaatiot ovat ainoa tapa tehdä joitain filmaattisia juonenkäänteitä, on minusta parasta, että suuri osa tapahtumista tapahtuu itse pelissä. Half-Life ja Halo ovat hyviä esimerkkejä.
MGS2:n tyyppinen peli, jossa välianimaatiot ja radiokeskustelut alkavat olla jo pääosassa, ollaan menty jo rankasti metsään. Kyllähän välianimaatioita kohtuullisen paljon voisi käyttää, mutta sitten niiden tason pitäisi olla jotain ihan muuta kuin tänä päivänä. Elokuvien tasosta ollaan vielä valtavan kaukana. DVD-elokuvilla passiivinen katselu onnistuu paljon paremmin. Pelit saisivat olla pelejä.
minun mielestä mgs2:ssa oli juuri sopivasti välianimaatiota/puhumista. piti hyvin juonta kasassa ja tarpeeksi pelaamista (ja vielä pelin enginellä tehdyt välianimaatiot nostavat paljon tunnelmaa sensiaan että tulisi aina cg välianimaatiota) jos siinä olisi vielä codec keskustelut hoidettu samaan tapaan niin se olisi ollut täydellistä.
frozen9999
Well-Known Member
7-9 osia pelanneena tuntuu kylla etta square luulee etta pelaajat jaksaa loputtomiin tota jonkun muijjan peressa juoksemista jollain kakaralla juonta
Wintermute
New Member
Jos Final Fantasy-pelejä rokottaisi saman kaavan toistosta, jo FF7 olisi ansainnut nuo 6/10-pistettä. Tuo kaavan toisto nyt vain kuuluu genreen ja jos kaavaa muuttaisi ratkaisevasti, ei se olisi enää sama genre. Sitä paitsi minusta FF10 uudistaa sarjaa yllättävän paljon - tosin ei välttämättä parhaimpaan mahdolliseen suuntaan.
Edgen arvostelun on ilmiselvästi kirjoittanut henkilö, joka ei pidä lajityypistä ja näin ollen koko juttu jää sinänsä perustelluksi, mutta lopulta varsin painoarvottomaksi tuotokseksi. Toki on hyvä, että joku pelimedia tarttuu niihin puutteisiin, joiden takia moni ei varmasti FF-peleistä tykkää, mutta ei FF10 nyt millään 6:n arvoinen peli ole konsoliropena. Siispä esim. PS2FINin (ja oikeastaan kaikkien muidenkin pelimedioitten) käytäntö pelauttaa pelit lajityypin ystävillä on se ainoa järkevä vaihtoehto.
Mielestäni FF7 oli tämän genren jonkinlainen kliimaksi. Uusi konsoliteknologia mahdollisti selvästi kehittyneemmän kokemuksen. Graafinen presentaatio ja kerronta monipuolistuivat huomattavasti FF7:ssa. Hyppy ei ollut mikään totaalinen vallankumous, joka olisi muuttanut koko genren perusideaa, mutta yksi selvästi suurimmista evoluutioharppauksista genren historiassa. FFX ei ole tähän verrattavissa. Se olisi ollut helposti tehtävissä myös PSX:llä kokonaan prerendattujen taustojen avulla. Eikä koko genreä tietenkään tarvitse kokonaan muuttaa, vain sellaisia asioita, jotka tuntuvat olevan haitaksi pelattavuudelle tai tarinan kululle. Vai pitääkö sinun mielestäsi RPG:ssä olla rasittava taistelusysteemi, yksiulotteiset henkilöhahmot ja lapsellinen juoni. Minun mielestäni ei.
Joo, Edgen arvostelija ei selvästikään ole mikään RPG-fani, mutta en pidä kovin terveenä sitäkään tilannetta, että pelkästään sarjan fanit arvostelisivat genren pelejä. Silloinhan suurinosa peleistä saisi aivan holtittoman korkeita pistemääriä ja eikä se olisi hyväksi genrellekään, sillä kehitystähän tuskin tapahtuisi, jos arvostelijat vain voivottelisivat kuinka upea luomus se ja se peli oikein on. Itse olen varsin kaikkiruokainen mitä peleihin tulee. Hyvä peli on aina hyvä peli riippumatta genrestä. Olisi ikävää jos arvostelut palvelisivat vain ko. genrien fanien etuja, sillä silloinhan useimmat ostaisivat pelejä kuin sikaa säkissä. Mahdollisimman objektiivinen arvostelutapa, kuten esim. Edgessä on, olisi siis mielestäni selvästi paras käytäntö.
(offtopic)
On totta, että liialliset välikuvat vievät pelaaja usein pois itse pelistä. MGS2:n kohdalla olen kanssasi samaa mieltä, siinä ei ollut kunnon tasapainoa. MGS1 sen sijaan onnistui mielestäni luomaan melkeinpä täydellisen harmonian välikuvien ja pelattavuuden välille, tuntui kuin olisin itse saanut pelata kunnon actionfilmiä.
Mitä välikuvien laatuun tulee, niin olen aika eri kannalla. Ohjauksellisesti MGS:n välikuvat kestävät vertailun jopa kovimpiin Hollywoodin tuotoksiin. Jopa dialogissa ollaan paikoitellen varsin lähellä ja vaikka juoni on hiukkasen liian mielikuvituksellinen, niin siitä voi löytää jopa syvempiä tasoja kuin useista actionleffoista. Elokuvapelinä MGS1 oli jokatapauksessa paljon parempi esimekki kuin MGS2.
Kojimahan on myöntänyt virheensä ja tuleva MGS2: Substance tulee hänen mukaansa korvaamaan asian, eli paljon lisää pelattavaa on luvassa.
Wintermute
New Member
Ei minunkaan mielestäni, mutta juuri näissähän Final Fantasy-sarja juuri loistaa (no, ehkei taistelusysteemissä, mutta FF10:ssä sekin on jo paljon edeltäjiä parempi).
Ihan uteliaisuudesta: missä RPG:ssä sinun mielestäsi on FF-sarjaa paremmat hahmot? Itselleni mieleen tulee vain Grandia. Esim. FF9:ssähän on kaikkea muuta kuin yksiulotteiset hahmot ja kyllä kympissäkin päähenkilöiden kohtalot kummasti kiinnostavat.
Ja lapsellinen juoni? Final Fantasyissa? Tämä menee kyllä minulta ohi. Toki ymmärrän jos japsityylinen paisuttelu ja tunteilu ei uppoa, mutta väitän tosissani, että esim. FF7:ssa juoni sisältää oikeasti syvällisiä pohdintoja elämän olemuksesta. Ja vaikka FF8:n juoni oli varsin yksinkertainen, kyllä minä senkin parissa koin muutaman elämää suuremman hetken.
Ja vielä tuosta Edgen arvostelusta, minä edelleen väitän, että ainoa oikea arvostelukäytäntö on pelauttaa pelit lajityypistä pitävillä. Totta kai arvostelijan ammattitaitoon kuuluu olla kriittinen faniudesta huolimatta, mutta lajityypin ystävä on ainoa, joka voi ymmärtää pelin kokonaisuutena suhteessa muihin genren peleihin ja löytää ne heikkoudet ja vahvuudet, joilla peli erottuu kilpailijoistaan. Kyllä lukija osaa itse päätellä, mahtaako pitää kyseisestä genrestä vai ei, jos peliä kuvataan tekstissä tarpeeksi hyvin.
FFX on juuri sitä mitä odotin. Aivan samaa "teinikamaa" kun edelliset FF:t, eli uppoaa minuun täydellisesti. Sphere Board tuntuu aivan loistavalta, vaikkei ehkä ihan Materia-systeemin veroiselta. Random taistelut kyllä häiritsevät, mutta ehkä vieläkin enemmän taas kerran uskomattoman huono PAL-käännös. Ja tähän aikaa kului 11kk...
Btw, sainpas kunnon naurut kun pelissä yhden huippu-urheilijan nimi oli Master Mika
Btw, sainpas kunnon naurut kun pelissä yhden huippu-urheilijan nimi oli Master Mika