Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

God Of War: Ragnarök

  • Viestiketjun aloittaja Poistettu jäsen 5945
  • Aloituspäivämäärä
Itsekin sain vihdoin kaluttua kaikki paikat ja platinan hankittua, 65 tuntia meni. Loistava oli tämäkin tekele, vaikea sanoa oliko parempi kuin edeltäjä, kun on kuitenkin "sitä samaa" eikä uutuuden viehätystä ole samalla tapaa. Alku tosiaan oli hieman hidas ja "puutteellinen" kun ei ollut kaikkia hienouksia käytössä, mutta koko ajan parani ja olisi kyllä kelvannut lisääkin samaa siinä vaiheessa kun kaikki oli tehty. Muuten meni balancedilla, mutta viimeiset 2 vaikeinta valinnaista bossia sai tiputtamaan vaikeustasoa kun ei tässä elämäntilanteessa ole aikaa ja hermoja hakata kovin montaa tuntia päätä seinään.

Nyt vaan odotellaan NG+ että pääsee kahlaamaan uudestaan peli läpi kunnon kamat päällä. Toivottavasti on vähintään yhtä paljon uutta lisätty NG+ kuin edellisessäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Sain tämän lainaan ja jokunen tunti takana ja noh tämähän on ihan God of War 2018:aa. Hetki meni taas saada aivot supersankarispektaakkelimoodiin, mutta sen jälkeen on maistunut pölöyksistään huolimatta ihan hauskasti. Päässä soi Video Game Dunkeyn toteamus "it's not high art, but it's high entertainment". Katsotaan kommentteja lisää kunhan peli etenee.
 
Sain tämän lainaan ja jokunen tunti takana ja noh tämähän on ihan God of War 2018:aa. Hetki meni taas saada aivot supersankarispektaakkelimoodiin, mutta sen jälkeen on maistunut pölöyksistään huolimatta ihan hauskasti. Päässä soi Video Game Dunkeyn toteamus "it's not high art, but it's high entertainment". Katsotaan kommentteja lisää kunhan peli etenee.
Itselleni tämä ei kyllä kolahtanut ollenkaan samaan tapaan kuin 2018 kolahti. On vaan jotenkin niin samoilla urilla, ettei enää oikein jaksa innostaa. Tuli myös täydellinen hyytyminen tuohon 2018:aan, kun erehdyin aikoinaan erinomaisen kampanjan jälkeen pelaamaan noita endgame-juttuja. Eivät ole ollenkaan minun juttujani oikein missään peleissä tuollaiset, ja saivat tuon pelin gameplayn ja pelituntuman tuntumaan aikamoisen puisevilta. Niillä fiiliksillä lähti sitten käyntiin tämä Ragnarokkikin, eikä muutaman tunnin pelaamisella muuksi muuttunut. Nyt kiinnostaa mieluummin pelata ihan muita pelejä, joten saapa nähdä milloin Ragnarokin pariin tulee palattua. Myöskään tuo Sonyn elokuvamaisuudella, kliseillä sekä nykyajan trendeillä yleisön kosiskelu ei vaan oikein millään jaksa itseäni innostaa.
 
Itselleni tämä ei kyllä kolahtanut ollenkaan samaan tapaan kuin 2018 kolahti. On vaan jotenkin niin samoilla urilla, ettei enää oikein jaksa innostaa. Tuli myös täydellinen hyytyminen tuohon 2018:aan, kun erehdyin aikoinaan erinomaisen kampanjan jälkeen pelaamaan noita endgame-juttuja. Eivät ole ollenkaan minun juttujani oikein missään peleissä tuollaiset, ja saivat tuon pelin gameplayn ja pelituntuman tuntumaan aikamoisen puisevilta. Niillä fiiliksillä lähti sitten käyntiin tämä Ragnarokkikin, eikä muutaman tunnin pelaamisella muuksi muuttunut. Nyt kiinnostaa mieluummin pelata ihan muita pelejä, joten saapa nähdä milloin Ragnarokin pariin tulee palattua. Myöskään tuo Sonyn elokuvamaisuudella, kliseillä sekä nykyajan trendeillä yleisön kosiskelu ei vaan oikein millään jaksa itseäni innostaa.

Vähän samoilla fiiliksillä, pelin kuitenkin pelasin ja platinan hommasin mut sitä 2018 intoa ei tässä mulla oikee ollut. Pelin hitaasta alusta ja puzzle määristä on jo käyty keskustelua ihan tarpeeksi, on se jännä et tässä viimeisimmät pelit, cyberpunk, dying light 2 ja nyt AC: Valhalla pelaa paljon suuremmalla ilolla jotka eivät ole mitään arvostelumenestyksiä. Ei tämä huono peli ole, mut ei tod ollut sitä fiilistä mitä alunperin odotin.
 
Itselleni tämä ei kyllä kolahtanut ollenkaan samaan tapaan kuin 2018 kolahti. On vaan jotenkin niin samoilla urilla, ettei enää oikein jaksa innostaa. Tuli myös täydellinen hyytyminen tuohon 2018:aan, kun erehdyin aikoinaan erinomaisen kampanjan jälkeen pelaamaan noita endgame-juttuja. Eivät ole ollenkaan minun juttujani oikein missään peleissä tuollaiset, ja saivat tuon pelin gameplayn ja pelituntuman tuntumaan aikamoisen puisevilta. Niillä fiiliksillä lähti sitten käyntiin tämä Ragnarokkikin, eikä muutaman tunnin pelaamisella muuksi muuttunut. Nyt kiinnostaa mieluummin pelata ihan muita pelejä, joten saapa nähdä milloin Ragnarokin pariin tulee palattua. Myöskään tuo Sonyn elokuvamaisuudella, kliseillä sekä nykyajan trendeillä yleisön kosiskelu ei vaan oikein millään jaksa itseäni innostaa.
Juu onhan tämä todellakin sellainen Sony Interactive Entertainment -muotin pläjäys että alta pois, mutta toisaalta en valita, tiesin mitä tulevan pitää. Kun en tästä mitään ole maksanut, niin koitan suhtautua tiettyihin itseä ärsyttäviin juttuihin huumorilla. Ymmärrän, jos toiset eivät jaksa.

Mutta pakko kysyä kuitenkin tässä topikissa, että eikö noita muita hahmoja voi ihan oikeasti hiljentää puzzlejen ajaksi? Peli tuntuu monissa muissakin asioissa pitävän pelaajan tollona, mutta tässä meinaa mennä itsellä kuppi nurin ihan kokonaan.
 
God of Warien pelaamisella on ihmeellisiä vaikutuksia. Edellinen osa sai arvostamaan aiemmin pelattavana ollutta Metroid Dreadia enemmän ja nyt tämä laski odotuksiani seuraavaa Zeldaa kohtaan. On tämä niin saman muotin jatko-osa, että herttileijaa. Noh, olihan tämä tiedossa.

Eikä siinä, ei tällaisissa pelivertailuissa ole mitään järkeä :D

Tämä on sellainen peli, jonka parissa on mennyt vajaa 10h ihan mukavasti, mutta samaan aikaan olen jo googlaillut että kauanko tämä vielä kestää.
Ja taitaa se vielä kestää :rolleyes:
 
Juu kesken jäi tämä. Pelissä joka eräänäkin iltana imaisi mukaansa helposti useammaksi tunniksi ei ole mitään vikaa. Mutta kun edellinenkin osa oli mielestäni vain "ihan hauska", sen pelaamisesta on kulunut vain n. vuosi ja tämä on lisää sitä samaa, niin huomaan että haluan pelata jotain muuta. Grafiikka on komeaa, toiminta toimivaa, dialogi sopivaa murahtelua, maisemat komeita. Juonissa ja hahmoissa on tällaiseksi spektaakkeliksi riittävästi imua, mutta huomasin hetken jälkeen että minä en ole riittävän kiinnostunut niistä pelatakseni peliä, joka edistää tarinaa kuitenkin lopulta aika hitaasti.

Piti käydä palauttamassa mieleen Zero Punctuationin arvostelu pelistä ja hymähdin, kun tämä kuulosti yllättävän samalta omiin fiiliksiin nähden:
“This has all the qualities of a good game,” I thought, “The visuals are polished to a mirror sheen. The set pieces are impressive. The combat… functions. The story’s actually pretty good with lots of characters with distinct personalities and complex motives and clean underpants and noses and all the other shit you need.”

“It is exactly the sort of thing that an absolute searing twat in the Youtube comments would call ‘objectively good.’ So, that all being the case, why does the sense that I’m barely halfway through the fucking thing fill me with abject misery?”
Itse en vain päässyt mihinkään surkutteluun asti, vaan lopetin jo ennen sitä.

Ehkä joskus vuosien päästä palaan pelaamaan pelin loppuun, kunhan pidän hajurakoa Kratoksen seikkailuihin hetken. Tämä on kuitenkin kehu, koska yleensä keskeen jääneet pelit ovat suoranaisesti ärsyttäneet, enkä palaisi niiden pariin vaikka maksettaisiin :p

edit: Jos olisin tästä maksanut jotain, niin varmaan olisin vääntänyt loppuun, vaikka hampaat irvessä. Kun oli lainassa niin ei jäänyt mikään harmittamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka peli ei minunkaan mielestäni yllättänyt samalla tapaa kuin vuoden 2018 peli, niin onhan tälläiset pelit juurikin se syy minkä takia yli kolmikymppisenä videopelejä jaksaa vielä pelata. Kyllä nämä Sonyn yksinoikeudet ovat vain viimeisen päälle hiottuja kuten tämäkin. Kaikki osa-alueet pelittää vaikka ei mitään pyörää yritetäkään keksiä uudestaan.

Olisi heittämällä ollut viime vuoden vuoden peli meikäläiselle ellei yhtä kaikkien aikojen peliä, Elden Ringiä, olisi julkaistu. :)

Jos yksi osa nega pitää ottaa esille niin juurikin tuo netissäkin manattu AI:n puzzlejen spoilaaminen vaikka pelaaja ei sitä pyydäkään. Tämä peli ei ole ainut joka tuota tekee, mutta siitä pitäisi ehdottomasti tällä alalla päästä eroon, vaikkapa jonkin asetuksen muodossa sitten haluaako pelaaja niitä puzzleja spoilattavaksi.

Mielenkiintoista nähdä miltä seuraava God of War näyttää ja pelittää nykyisen sukupolven laitteille pelkästään julkaistuna. Pelisarja eittämättä saa jatkoa jossakin muodossa.
 
Jos yksi osa nega pitää ottaa esille niin juurikin tuo netissäkin manattu AI:n puzzlejen spoilaaminen vaikka pelaaja ei sitä pyydäkään. Tämä peli ei ole ainut joka tuota tekee, mutta siitä pitäisi ehdottomasti tällä alalla päästä eroon, vaikkapa jonkin asetuksen muodossa sitten haluaako pelaaja niitä puzzleja spoilattavaksi.
Juuri näin. Ja kun menit pari lausetta aiemmin hehkuttamaan Sonyn yksinoikeuspelejä, niin tämähän on asia joka koskee aivan erityisesti näitä. Horizon näissä mielestäni pahin, mutta tämä tulee tiukasti perässä Spider-Manin ja Last of Usien kanssa. Aivan käsittämätön "ominaisuus", eritoten kun näissä voi muuttaa kaikkia mahdollisia muita asetuksia.
 
Juuri näin. Ja kun menit pari lausetta aiemmin hehkuttamaan Sonyn yksinoikeuspelejä, niin tämähän on asia joka koskee aivan erityisesti näitä. Horizon näissä mielestäni pahin, mutta tämä tulee tiukasti perässä Spider-Manin ja Last of Usien kanssa. Aivan käsittämätön "ominaisuus", eritoten kun näissä voi muuttaa kaikkia mahdollisia muita asetuksia.
Juu no itse en Sonyn pelejä pelaile niiden puzzlejen takia, niin ei tuo liikaa pääse muuten hyvää kokonaisuutta haittaamaan. Mutta eiköhän tähän nyt enemmän kiinnitetä huomiota Sonyn peleissä, kun pienimuotoinen haloo tästä nousi Ragnarökissä ja IGN taisi myös deveiltä kysellä tästä myös. Eiköhän viesti mennyt perille, että iso osa pelaajista ei koe tarpeelliseksi näitä spoilaamisia.

Oliko muuten niin, että TLOU-sarjassa myös hahmot spoilasivat puzzlet? Itse muistelisin jostain UC3 ajoista lähtien, että Naughty Dogin peleissä nuo olisi toteutettu siten näppärästi eli L3 prompti tulee ruutuun tietyn ajan päästä jota painamalla ratkaisu tulee ruudulle, mutta muuten NPC:t pysyvät hiljaa. TLOU-peleissä ei muutenkaan tainnut juurikaan puzzleja olla?
 
Juu no itse en Sonyn pelejä pelaile niiden puzzlejen takia, niin ei tuo liikaa pääse muuten hyvää kokonaisuutta haittaamaan. Mutta eiköhän tähän nyt enemmän kiinnitetä huomiota Sonyn peleissä, kun pienimuotoinen haloo tästä nousi Ragnarökissä ja IGN taisi myös deveiltä kysellä tästä myös. Eiköhän viesti mennyt perille, että iso osa pelaajista ei koe tarpeelliseksi näitä spoilaamisia.

Oliko muuten niin, että TLOU-sarjassa myös hahmot spoilasivat puzzlet? Itse muistelisin jostain UC3 ajoista lähtien, että Naughty Dogin peleissä nuo olisi toteutettu siten näppärästi eli L3 prompti tulee ruutuun tietyn ajan päästä jota painamalla ratkaisu tulee ruudulle, mutta muuten NPC:t pysyvät hiljaa. TLOU-peleissä ei muutenkaan tainnut juurikaan puzzleja olla?
No siis jos aivan kirjaimellisesti otetaan, niin ei Last of Useissa varmaankaan mitään spoilattu. Mutta sellaista "generaattoriin pitää saada virta"/"minun pitää löytää toinen reitti"-jupinaa tuli pelattavilta hahmoilta kuitenkin omaan makuuni liikaa ja huomasin tuhisevani, että JOO JOO S**TANA, ETITÄÄN PARAIKAA.

Spider-Maneissa huomasin valittavani näistä vähiten, koska ne on näistä selvästi hauskimpia ja hönöimpiä ja siten parhaita pelejä. Eli varmaankin näin kuten vihjasit, että jos muuten tykkää niin raivostuta aivan niin paljoa. Mutta joka tapauksessa luulisi olevan hemmetin helppoa laittaa tällaiset monologit/dialogit jonkun valinnan taakse pelissä, jossa muuten otetaan kaikki hienosti huomioon värisokeudesta lähtien.
Toivotaan tosiaan, että Sonylla näitä mietitään jatkossa eri tavalla - vaikka eipä tällä esim. oman Horizonin tai God of Warin loppuun jatkamisen kannalta ratkaisevaa vaikutusta olisikaan ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Pahasti on kesken itelläkin. Viime kesänä sain sen ekan pelin valmiiks ja olin into pinkeenä ettei tarvii kauan venaa että pääsee jatkamaan tarinaa. Ekat pari tuntia menikin mukavasti fiilistellessä miten siisti peli tää on, mut nyt huomannu että muut pelit menee edelle. Lähinnä se kaikkien kombojen unohtuminen selkärangasta, ja jokseenkin epäselvät valikot latisti fiilistä sen verran että ei meinaa jaksaa.

Onneks tällä pelillä ei kai oo pituutta kun sen 30-40 tuntia mitä oon ymmärtäny, niin täytyy yrittää tunnin pätkissä aina tahkoa peliä eteenpäin.

Kaikki aikanaan, varsinkin kun vaimo viel osti joululahjaks. Ei kehtaa kokonaan kesken jättää.
 
Jos ekasta ei pidä, niin ei tämä todennäköisesti iske. Tämä on loppujenlopuksi sama peli, mutta puutteita ekasta pelistä on korjattu.

Itsehän pidin ekasta osasta paljon ja tämähän oli viime vuoden paras peli itselle. Pelattavuus, grafiikka ja juoni ovat vaan loistavia. Ja vaikka monet ei asiaa mainitse, niin tässä pelissä on pahikset tehty erittäin hyvin.
 
Ja pieni v4.01-päivitys korjaa joitain New Game+:ssa ilmenneitä ropleemia.

Equipment
Fixed an issue where Darkdale Waist Guard or Risen Snow Armor could not be upgraded past Level 9 in NG+.

Quests
Fixed an issue where certain quest resources were not granted upon completion in NG+ (Lindwyrm Scales, Sovereign Coals, Essence of Hel). These resources will be granted retroactively to players who should have received them.

System
Fixed a rare case where the application would crash when loading certain save files.

Trophies
Fixed an issue where the "Ready for Commitment" trophy would not unlock when upgrading NG+ armor to Level 9 or above.
Fixed an issue where the "Dragon Slayer" trophy could not be earned during NG+ if the player did not craft the Dragon Scale armor during first playthrough on base game.
Fixed an issue where the "Phalanx" trophy could not be earned if the player crafted a Level 9+ shield prior to crafting every other type of shield.
If you receive the armor from the Lost Items Chest in the shop, you will need to restart or reload your game to get the trophy.

Please note that these trophies will be granted retroactively to players who fulfilled the prerequisites between the time the NG+ patch (v. 04.00) and this patch were implemented.

UI/UX
Fixed a rare case where the application would crash in the UI.

Lähde: Sony Santa Monica
 
Toisen kerran läpäisyn jälkeen ei voi kuin ihmetellä miten laadukkaasti peli on tehty. Taistelu on varmaan parasta ikinä, se on niin viihdyttävää kun Kratos huutaa hullun lailla ja raivon vallassa mätkii porukkaa. Kaikki ne erikoisliikkeet, parryt, kilpilyönnit, väistöt yms. on hyvin tehty ja viihdyttäviä.

Monesti ollaan vitsailtu, että Sonyn yksinoikeuspelit ovat putkessa kulkevia tarinavetoisia ja nopeasti läpäistävissä olevia pelejä, kun niissä ei ole avointa maailmaa ja 50h tarinaa niinkuin RDR2:ssa ja ER:ssä. Silti kummassakaan ei ole niin hyvää grafiikkaa ja taistelua kuin tässä Ragnarökissä ja pyörii vielä jossain 90fps:ssä tuon näköisenä, niin ei voi kun ihmetellä mitä ihmeen velhoja Santa Monicalla on töissä näin suorituskykyongelmaisten pelien aikana. Valkyrioita ja Berzerkkejä vastaan taistelu on kaukana kädestä pitelystä.

Tarinassa ei ole sellaista eeppisyyttä kuin edellisessä osassa, mutta pelin lopussa tulee aika haikea fiilis että tähänkö tää nyt loppu. No ei muuta kun odottelemaan seuraavaa peliä studiolta.

Esteettömyysasetuksia on pakko kehua, ne on aika kattavat, mutta seuraavaan osaan saisivat laittaa sellaisen moodin ettei L3/R3 painikkeita tarvitse painaa. FC6:ssa sellainen moodi on.

Peli on käytännössä bugiton.

9/10 ainakin.

Laitetaas spoilereihin pari juttua, liittyy lähinnä end gameen:

-Brokin kuolema ei tuntunut kivalta
-Kaikki korpit kannattaa löytää, selviää yhden hahmon kohtalo
-Thor olis voinu jäädä henkiin
-Juonen jälkeen kannattaa oravalle puhua, saa esineen
-Brokin jutut oli hauskoja, varsinkin Muspelheimissa
 
Viimeksi muokattu:
Melkein vuosi siinä hulahti, mutta viimein on Rägnarok tatiteltu maaliin. Tämä on sikäli erikoinen tapaus, että periaatteessa tässä on kaikki elementit erinomaisen pelin (2018) erinomaiselle jatkolle. Vaan kertoohan tuo kuukausien mittainen taival karua kieltään. Peli ei meinannut millään pitää otteessaan. Paikoin pelaaminen kävi työstä.

Listataan alkuun plussat:
+ Peli on graafisesti holtittoman näyttävä! 26 tunnin läpäisystä jellonaosa meni photo modessa. Hahmoja seuraava yhden oton käsivarakamera on edelleen hieno idea.
+ Pelattavuus on huippuluokkaa. Kratos tottelee viiveettä ohjausta. Taistelumekaniikka on miellyttävän monipuolinen.
+ Musiikit istuvat mahtipontisuuteen. Bear McCreary on säveltänyt hienon scoren.
+ Parhaimmillaan tapahtumat ja brutaalit taistelut ovat tavattoman eeppisiä. Hienoa on päästä haastamaan kerrostalon kokoista sutta. Näitä eeppisen mittaisia taisteluita muistelen alkuperäisestä God of War -sarjasta lämmöllä.
+ Kratosksen ja Atreuksen isäpoikasuhde on kasvanut edellisen pelin Boy-komentelusta. Kratos on kyllä hieno videopelihahmo vastahankaisine murinoineen.
+ Viikinkimytolgia kiinnostaa ja kekseliäästi käsikirjoittajat ovat saaneet osin tuttuja teemoja sovelletuksi. Neil Gaimanin Norse Gods -kirja tuki hienosti taustoja.

Mikä tässä sitten mättää? Plussalista oli helppo kirjoittaa. Miinuslistaa pitää kaivaa syvemmältä.
- Vaikka meininki on koko ajan eeppistä, niin mikään ei oikein tunnu miltään. Jumalat ja isommat otukset vetävät toisiaan minuuttitolkulla turpaan -- kirveellä! -- ja sitten välinäytöksessä tökkäävät tikarilla käteen ja päättävät lopettaa turhan turparullan ja jatkavat jutusteluaan.
- Eri maailmat tarjoavat näyttävät ja vaihtelevat kulissit, mutta jotenkin ne myös kärsivät runsaudenpulasta.
- Vaikka mytologia kiinnostaa, niin sitä jatkuvaa jorinaa kulloisenkin kahden henkilön välillä on ihan tolkuttomasti liikaa. En suostu kuuntelemaan enää yhtä ainutta Mimirin Brother-tarinaa!
- Vasta ehdin kehua taistelumekaniikkaa, mutta sekin alkoi loppua kohti tympiä. Kovasti piti tattia hakata rivivastustaja-aaltoja vastaan.

Tämä tuntuu jotenkin väärältä, mutta herautan säälittävät 3 tähteä viidestä lopputuomioksi. ⭐⭐⭐

Pari photo mode -pomintaa:
1000000052.jpg
1000000051.jpg
1000000050.jpg
 
Melkein vuosi siinä hulahti, mutta viimein on Rägnarok tatiteltu maaliin. Tämä on sikäli erikoinen tapaus, että periaatteessa tässä on kaikki elementit erinomaisen pelin (2018) erinomaiselle jatkolle. Vaan kertoohan tuo kuukausien mittainen taival karua kieltään. Peli ei meinannut millään pitää otteessaan. Paikoin pelaaminen kävi työstä.

Listataan alkuun plussat:
+ Peli on graafisesti holtittoman näyttävä! 26 tunnin läpäisystä jellonaosa meni photo modessa. Hahmoja seuraava yhden oton käsivarakamera on edelleen hieno idea.
+ Pelattavuus on huippuluokkaa. Kratos tottelee viiveettä ohjausta. Taistelumekaniikka on miellyttävän monipuolinen.
+ Musiikit istuvat mahtipontisuuteen. Bear McCreary on säveltänyt hienon scoren.
+ Parhaimmillaan tapahtumat ja brutaalit taistelut ovat tavattoman eeppisiä. Hienoa on päästä haastamaan kerrostalon kokoista sutta. Näitä eeppisen mittaisia taisteluita muistelen alkuperäisestä God of War -sarjasta lämmöllä.
+ Kratosksen ja Atreuksen isäpoikasuhde on kasvanut edellisen pelin Boy-komentelusta. Kratos on kyllä hieno videopelihahmo vastahankaisine murinoineen.
+ Viikinkimytolgia kiinnostaa ja kekseliäästi käsikirjoittajat ovat saaneet osin tuttuja teemoja sovelletuksi. Neil Gaimanin Norse Gods -kirja tuki hienosti taustoja.

Mikä tässä sitten mättää? Plussalista oli helppo kirjoittaa. Miinuslistaa pitää kaivaa syvemmältä.
- Vaikka meininki on koko ajan eeppistä, niin mikään ei oikein tunnu miltään. Jumalat ja isommat otukset vetävät toisiaan minuuttitolkulla turpaan -- kirveellä! -- ja sitten välinäytöksessä tökkäävät tikarilla käteen ja päättävät lopettaa turhan turparullan ja jatkavat jutusteluaan.
- Eri maailmat tarjoavat näyttävät ja vaihtelevat kulissit, mutta jotenkin ne myös kärsivät runsaudenpulasta.
- Vaikka mytologia kiinnostaa, niin sitä jatkuvaa jorinaa kulloisenkin kahden henkilön välillä on ihan tolkuttomasti liikaa. En suostu kuuntelemaan enää yhtä ainutta Mimirin Brother-tarinaa!
- Vasta ehdin kehua taistelumekaniikkaa, mutta sekin alkoi loppua kohti tympiä. Kovasti piti tattia hakata rivivastustaja-aaltoja vastaan.

Tämä tuntuu jotenkin väärältä, mutta herautan säälittävät 3 tähteä viidestä lopputuomioksi. ⭐⭐⭐

Pari photo mode -pomintaa:
Näytä liitetiedosto 11553
Näytä liitetiedosto 11554
Näytä liitetiedosto 11555
Kuvasit kyllä erittäin hyvin omia tuntojani tämän pelin parissa. Jatkoin juurikin edellispäivänä kuukausien tauon jälkeen tämän pelaamista ja ehti peli minua parisen tuntia pitää luonaan, kunnes alkoi jo taas jotenkin tökkiä, enkä sitten sen jälkeen ole nyt pelaamista jatkanut. Olen toki vasta toistakymmentä tuntia pelannut, joten varmaan olisi vaikka mitä mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa tulossa. Ja näyttävähän tämä tosiaankin on - ihan pelien kärkeä sillä osa-alueella. Mutta kun ei vaan jaksa pitää otteessaan pidempään oikein millään. Ykkösen pelasin kyllä todella innoissani läpi, vaikka sekin alkoi loppua kohden ainakin jonkun verran puuduttamaan. Pidin sitä kuitenkin julkaisuvuotenaan ihan jopa vuoden pelinä omaan makuuni. Tähän ei nyt vaan millään tunnu löytyvän sitä samaa intoa. Sääli sinänsä, koska paljonhan tässä on noita sinun jo listaamiasi hyviä puolia. Jokin vain silti mättää, ja kai se onkin juuri käytännössä nuo asiat itsellenikin, jotka jo listasit.
 
Ylös Bottom