Planet of Lana meni läpi.
Oli oikein hyvä. Kaunis ja sympaattinen. Yllätyin positiivisesti pikkuotus Muin ja Lanan yhteistyöstä pelin edetessä. Pulmat oli kivasti suunniteltu niin, että molempia hahmoja tarvittiin, eikä jokainen pulma ratkennut samalla tavalla. Eivät pelin aivopähkinät silti mitään vaikeita olleet, mutta kivasti suunniteltuja. Muutamissa kohdin tasohyppely yltyi vauhdikkaammaksi, joka onnistuneesti rytmitti peliä. Ehkä näitä kohtia olisi saanut olla vielä muutama lisää.
Vihamieliset valloittajat (tässä tapauksessa robotit) vastaan alkuperäiskansa on usein käytetty mutta toimiva tarinan lähtökohta. Juonta vietiin eteenpäin löydettyjen seinäraapustusten ja pitkin matkaa annettujen vähäeleisten viitteiden myötä. Lana kohtasi vastoinkäymisiä, mutta myös toivoa matkallaan pelastamaan kaapattuja kylätovereitaan. Peli on ohi neljässä tunnissa, mikä tuntui vähän lyhyeltä, mutta kokemus on sen verran hyvin loppuun asti mietitty, että paha on rokottaa peliä tästä.
Estetiikassa ja pelisuunnittelussa oli nähtävissä jo aiemmin mainitut Limbo ja Inside. Hienoista peleistä on haettu vaikutteita ja onnistuttu lisäämään sopivasti omaa. Tykkäsin tästä kovasti.