J. Pikkarainen
KonsoliFIN Alumni
Ketju IA-trilogialle, vaikka veikkaankin pääosan asiasta keskittyvän ensimmäiseen osaan. Ensimmäistä kertaa katselin trilogian läpi, ykköosa puolestaan sen kolmannen kerran. Alapuolella hieman asiaa jokaisesta.
IA:
Ensimmäinen osa kuuluu omasta mielestäni sitten rikosleffojen toppiin, yhdessä L.A. Confidentialin, Se7eneiden ja muiden kanssa. Tunnelmallinen elokuva, jota ryydittää vahvat näyttelijäsuoritukset ja hyvä käsikirjoitus. Kuvaus on tasavarmaa suoritusta, ja vaikkei mihinkään Oldboyn kaltaiseen iloitteluun mennäkään, on se hienoa jälkeä ja eri kohtauspaikkoja käytetään hienosti eduksi.
Jos joitain esimerkkejä elokuvasta pitäisi nostaa ylitse muiden, ovat ne alkupuolella tapahtuva huumediili ja hieman myöhemmin oleva kohtaus elokuvateatterissa. Etenkin diili on niin kutkuttavan jännittävää seurantaa yhä uudestaan, ja kliseisesti sanottuna siitä syntyvää tunnelmaa voisi leikata veitsellä. Kuvaus, edestakaisin (eli siis poliisien ja Triadin välillä) leikkaava kerronta, musiikki, näyttelijäsuoritukset, kaikki. Tällaisia kohtauksia varten elokuva on keksittykin.
IA2:
Esiosa IA:lle, joka keskittyy Samiin ja SP Wongiin. Sijoittuu kolmelle eri vuodelle, joka käy läpi tärkeimpiä tapahtumia IA:n alussa nähtävään tilaan. Kokonaisuudessaan melkoinen lasku ensimmäisestä osasta, vaikka ihan kohtalaisen hyvää menoa onkin. Mukaan tuodaan uusia henkilöitä, ja kieltämättä juoneen pääseminen vie oman aikansa. Vähän turhan tylsänpuoleista menoa kuitenkin alusta loppuun, enkä järin pitänyt tekijöiden ratkaisuista päähenkilöiden suhteen.
Ehkäpä pidän vain IA:sta liiaksi ja muutenkin henkilöiltään niin hyvänä elokuvana, ettei lisäselittelyä olisi tarvittu. Esim. Wongin ja Sam'n syventämiset IA2:ssa tuntuvat menevän hieman väärään suuntaan, eikä tällaista lähtökohtaa nähnyt IA:ta katsellessa. Jopa hieman kliseinen henkilökaari. Myös Mingin kylmäverisyys ei kuvasta aivan samaa henkilöä, mikä nähtiin IA:ssa. Puhumattakaan nyt Keungin ja Yan'in ystävyydestä (, jota lisää kolmososassa), josta ei tunnu olevan minkäänlaista hajua enää IA:ssa.
IA3:
Kymmenen kuukautta IA:n tapahtumien jälkeen sijoittuva kolmososa pomppii aikajaksolla ennen ja jälkeen IA:n. Pääpaino keskittyy kuitenkin Mingiin, joka epäilee yhtä poliiseista Sam'n kätyriksi. Ajassa palaillaan taaksepäin, jotta Tony Leung saadaan takaisin Yan'in rooliin, ja tässä suhteessa keskitytään enemmän hänen ja psykiatrinsa väliseen "suhteeseen".
IA3 on huomattavasti kevyempää, ja jopa humoristisempaa katseltavaa kuin kaksi aiempaa osaa. Etenkin Yan'in toilailut Keungin ja psykiatrin kanssa on viritetty sellaiseen perusrempseään muotoon. Vastaavasti Mingin tunnontuskat ja salailu vie miestä yhä synkemmälle suohon. Kokonaisuudessaan kolmasosa on kuitenkin varsin mitäänsanomaton tekele, joka nitoo tarpeettomia juonikuvioita umpeen ja puolestaan aukoo jo sidottuja uudelleen katseltavaksi.
----------------------
Kokonaisuudessaan trilogia on kuitenkin ihan maittava, ja ensimmäinen osa on ylivoimaisesti paras. Kaksi jälkimmäistä tippuvat ainakin sen kahden tähden verran alemmaksi. Mikäli elokuvasarjaan ei ole jäänyt koukkuun, voisin melkein suositella kahden jälkimmäisen osan katsomatta jättämistä. Ne eivät lisää tarinaan juurikaan mitään tärkeää. Siinä missä toisen osan vielä katsoo mukisematta, menee kolmasosa jo sivuraiteille.
Jonkinasteista pisteytystä:
IA: ~5/5
IA2: ~3-3½/5
IA3: ~2-2½/5
Keskustelkaamme.
IA:
Ensimmäinen osa kuuluu omasta mielestäni sitten rikosleffojen toppiin, yhdessä L.A. Confidentialin, Se7eneiden ja muiden kanssa. Tunnelmallinen elokuva, jota ryydittää vahvat näyttelijäsuoritukset ja hyvä käsikirjoitus. Kuvaus on tasavarmaa suoritusta, ja vaikkei mihinkään Oldboyn kaltaiseen iloitteluun mennäkään, on se hienoa jälkeä ja eri kohtauspaikkoja käytetään hienosti eduksi.
Jos joitain esimerkkejä elokuvasta pitäisi nostaa ylitse muiden, ovat ne alkupuolella tapahtuva huumediili ja hieman myöhemmin oleva kohtaus elokuvateatterissa. Etenkin diili on niin kutkuttavan jännittävää seurantaa yhä uudestaan, ja kliseisesti sanottuna siitä syntyvää tunnelmaa voisi leikata veitsellä. Kuvaus, edestakaisin (eli siis poliisien ja Triadin välillä) leikkaava kerronta, musiikki, näyttelijäsuoritukset, kaikki. Tällaisia kohtauksia varten elokuva on keksittykin.
IA2:
Esiosa IA:lle, joka keskittyy Samiin ja SP Wongiin. Sijoittuu kolmelle eri vuodelle, joka käy läpi tärkeimpiä tapahtumia IA:n alussa nähtävään tilaan. Kokonaisuudessaan melkoinen lasku ensimmäisestä osasta, vaikka ihan kohtalaisen hyvää menoa onkin. Mukaan tuodaan uusia henkilöitä, ja kieltämättä juoneen pääseminen vie oman aikansa. Vähän turhan tylsänpuoleista menoa kuitenkin alusta loppuun, enkä järin pitänyt tekijöiden ratkaisuista päähenkilöiden suhteen.
Ehkäpä pidän vain IA:sta liiaksi ja muutenkin henkilöiltään niin hyvänä elokuvana, ettei lisäselittelyä olisi tarvittu. Esim. Wongin ja Sam'n syventämiset IA2:ssa tuntuvat menevän hieman väärään suuntaan, eikä tällaista lähtökohtaa nähnyt IA:ta katsellessa. Jopa hieman kliseinen henkilökaari. Myös Mingin kylmäverisyys ei kuvasta aivan samaa henkilöä, mikä nähtiin IA:ssa. Puhumattakaan nyt Keungin ja Yan'in ystävyydestä (, jota lisää kolmososassa), josta ei tunnu olevan minkäänlaista hajua enää IA:ssa.
IA3:
Kymmenen kuukautta IA:n tapahtumien jälkeen sijoittuva kolmososa pomppii aikajaksolla ennen ja jälkeen IA:n. Pääpaino keskittyy kuitenkin Mingiin, joka epäilee yhtä poliiseista Sam'n kätyriksi. Ajassa palaillaan taaksepäin, jotta Tony Leung saadaan takaisin Yan'in rooliin, ja tässä suhteessa keskitytään enemmän hänen ja psykiatrinsa väliseen "suhteeseen".
IA3 on huomattavasti kevyempää, ja jopa humoristisempaa katseltavaa kuin kaksi aiempaa osaa. Etenkin Yan'in toilailut Keungin ja psykiatrin kanssa on viritetty sellaiseen perusrempseään muotoon. Vastaavasti Mingin tunnontuskat ja salailu vie miestä yhä synkemmälle suohon. Kokonaisuudessaan kolmasosa on kuitenkin varsin mitäänsanomaton tekele, joka nitoo tarpeettomia juonikuvioita umpeen ja puolestaan aukoo jo sidottuja uudelleen katseltavaksi.
----------------------
Kokonaisuudessaan trilogia on kuitenkin ihan maittava, ja ensimmäinen osa on ylivoimaisesti paras. Kaksi jälkimmäistä tippuvat ainakin sen kahden tähden verran alemmaksi. Mikäli elokuvasarjaan ei ole jäänyt koukkuun, voisin melkein suositella kahden jälkimmäisen osan katsomatta jättämistä. Ne eivät lisää tarinaan juurikaan mitään tärkeää. Siinä missä toisen osan vielä katsoo mukisematta, menee kolmasosa jo sivuraiteille.
Jonkinasteista pisteytystä:
IA: ~5/5
IA2: ~3-3½/5
IA3: ~2-2½/5
Keskustelkaamme.