Vastaus: Kirjoittaminen harrastuksena
Tämähän oli ihan leppoisaa luettavaa. Muistutti jotenkin Terry Pratchettin kynäilyjä. Olin tekstin alussa hyvin perillä tapahtumista, mutta jossain vaiheessa pointti ehkä hieman katosi. Pidin kyllä.
Vertaus Terryyn on omasta mielestäni ehkä turhan yliampuva. Miekkonenhan oli suorastaan legendaarinen kynäilijä. Kiitos toki kehuista.
Niin. Kyseessä oli siis ensimmäinen luku, josta käytin nimeä "jakso", sillä ideanani oli kirjoittaa tätä tv -sarja tyylisesti, jolloin kunkin jakson loppu vihjaisi uudessa jaksossa odottavan aina uuden mysteerin. Minulla on olemassa toinenkin jakso, mutta siitä ei muotoutunut loppujen lopuksi hirveän eheä. Koko pointti visiossani oli, että joukko immeisiä yrittää selviytyä maailmassa, jossa yllättävä raaka kuolema on enemmänkin sääntö, kuin poikkeus.
Samalla halusin käsitellä erilaisia vammaantumisen tiloja, joista meidän maailmamme ihmiset kärsivät paljon. Khombin ollessa mykkä, Sarttonin oli taasen tarkoitus olla kehitysvammainen.
Voin tuon toisenkin jakson tänne laitella, mikäli lukea haluat.
Se tosin on vain kiihkeämpää verbaalista hupailua. Vakavan osa-alueen oli määrä alkaa vasta kolmannessa jaksossa.
Juuri nyt suurin intohimoni on kohdistunut koulukiusaamista käsittelevän tarinan tekemiseen.
Tämä sinun tekstisihän voisi olla jopa Mass Effect 4:n uusi kässäri?
Kieltämättä Aphexin tekstistä saisi koottua loistavan alun hyvälle videopelille. Tuossa on oikeasti potentiaalia isommankin luokan teokseksi. Toivoisin, että jatkaisit sitä, Aphex, milloin ikinä sinulta aikaa liikeneekään.
EDIT. Jap, jap. Miksipä minä teiltä lupia kysyisin. Tässäpä tämä toinenkin jakso. Kärsikää, ihan vaan huomisen äitienpäivän kunniaksi. Tämän vanhan projektini viimeiseksi kipaleeksi jääneen jakson poikasen nimessä on ihan jopa se oikea fontti, jonka mokomille alunperin olin tarkoittanut.
Voi pentele, että on nälkä ja kaupat aukeaa vasta about kymmenen tunnin päästä.