Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Liian vähälle huomiolle jääneet pelit

Steamissa on semmone kun Hidden & Dangerous 2

Alunperin vuonna 2003 julkaistu peli.

Tuossa vähän tarinaa jos peli ei ole tuttu:
"Akselivaltojen sotilas, SAS lennättää sinut mukavasti helvettiin." Toisen maailmansodan aikaan se oli hyvä mainoslause. Silloin brittien Special Air Services herätti kauhua sissitehtävissä vihollislinjojen takana.

Hidden & Dangerous 2 eroaa Medal of Honorin kaltaisesta putkijuoksusta siten, että pelissä komennetaan neljän miehen ryhmää. Tiimiä pystyy toimintastrategian tapaan käskyttämään erillisellä taktiikkaruudulla kuin pienen mittakaavan toimintanaksuna. Tehtävät eivät ole, tai niiden ei pitäisi olla, puhtaita tappokeikkoja vaan enemmänkin sissi-iskuja. Köyhän miehen Flashpointina pelissä voi ajaa ainakin Kubelwageneilla ja kuorma-autoilla."
 
The Saboteur: Jäi Pandemicin viimeiseksi peliksi. Erittäin mukava open world seikkailu natsi-Saksan miljöössä.

Piti pitkästä aikaa kirjautua sivustolle sanomaan, että KYLLÄ! Jostain syystä esim. GTA:t eivät ole Vice Cityn jälkeen onnistuneet minua koukuttamaan, mutta toi iski mulle kovaa.

Dante’s Inferno (PS3) on peli, jonka lisäksi itse nostaisin tähän. Onkohan ainut pleikkaripeli, minkä pelasin kolme kertaa läpi. En tästäkään osaa sanoa miksi iski niin kovaa, ehkä kauhuleffafanina ne helvetilliset maisemat oli suurimpia syitä. Ja se vihulaisten mätkiminen vain tuntui jostain syystä niin hyvältä tässä.

PS3 on ollut yläkerrassa vuosia lähinnä tyttären kanssa pelailuun (PS4:n pelitarjonta kaksinpelailuun samalla sohvalla on sanalla sanoen heikko), mutta nuo kaksi peliä on edelleen hyllyssä ja pitäneekin kaivella joskus taas pelattavaksi. Voi olla että aika on vähän kullannut toki muistoja...
 
Viimeksi muokattu:
Piti pitkästä aikaa kirjautua sivustolle sanomaan, että KYLLÄ! Jostain syystä esim. GTA:t eivät ole Vice Cityn jälkeen onnistuneet minua koukuttamaan, mutta toi iski mulle kovaa.

Dante’s Inferno (PS3) on peli, jonka lisäksi itse nostaisin tähän. Onkohan ainut pleikkaripeli, minkä pelasin kolme kertaa läpi. En tästäkään osaa sanoa miksi iski niin kovaa, ehkä kauhuleffafanina ne helvetilliset maisemat oli suurimpia syitä. Ja se vihulaisten mätkiminen vain tuntui jostain syystä niin hyvältä tässä.

PS3 on ollut yläkerrassa vuosia lähinnä tyttären kanssa pelailuun (PS4:n pelitarjonta kaksinpelailuun samalla sohvalla on sanalla sanoen heikko), mutta nuo kaksi peliä on edelleen hyllyssä ja pitäneekin kaivella joskus taas pelattavaksi. Voi olla että aika on vähän kullannut toki muistoja...
Loistavia ja uskomattoman aliarvostettuja pelejä tosiaan molemmat. Kumpikin oli itselleni aivan parhaita pelikokemuksia PS3:lle. Pelaan kyllä edelleen aika usein PS3:llakin, mutta siinäkin minulla on niin hurjasti backlogissa pelattavaa, että ei ole tullut näitä kahta uudelleen vielä pelattua. Nyt kun otit asian esille, niin alkoi kyllä vähän houkuttaa pelata kumpaakin vielä ja metsästellä vaikka trophyja vielä. Todellakin suorastaan rikollisen aliarvostettuja pelejä molemmat mielestäni.
 
Olikos Saboteur EA julkaisema? Mietin et onko sen myynnit aikanaan olleet niin huonot et onko toivoakaan jatkosta, omistaako EA siis oikeudet?
Tai edes remasterointi.
 
Olikos Saboteur EA julkaisema? Mietin et onko sen myynnit aikanaan olleet niin huonot et onko toivoakaan jatkosta, omistaako EA siis oikeudet?
Tai edes remasterointi.
Oli ja kaiken järjen mukaan omistaa oikeudet, sillä peliä kehittänyt studio kuului EA:n alaisuuteen.
 
Pistetään nyt vähä indiepelejä ym.
Velocity 2x: Peli yhdistää niin top down shooterin kuin tasohyppelyn, loistava soundtrack, ideana päästä tasot läpi mahdollisimman nopeasti ja täydellisesti, tämä oli myös plussa pelinä aikoinaan, yllättävän koukuttava peli.

Tuo tuli pelattua silloin kun se oli ps+ pelinä vitalle.
Yleensä tuon tyyliset pelit ei pahemmin meikäläiseen iske kun taidot ei riitä, mutta tämä tuli pelattua läpi ja tykkäsin niin paljon, että harmitti kun peli oli vaan digitaalisessa muodossa.
Eilen sitten tarttui gigantista mukaan critical mass edition ps4:lle 20e hintaan. Mukana tulee kaikki dlc ja lisäksi levyllä on n.20 minuuttinen making of video ja mukana tulee myös soundtrack cd joka on nytkin soimassa.
 
Velocity2X on kieltämättä aivan erinomaisesti tehty peli, jota on todella hauska pelata. Mielestäni PS4:n sekä PS+:n parhaita pikkupelejä.

Pitäisikin taas fiilistellä peliä varmaan pitkästä aikaa. Joutuu toki aloittamaan alusta, kun on ehtinyt unohtamaan jo pelimekaanikat.
 
Velocity on ensimmäinen ps+ peli, jonka sain ladattua ilmaiseksi. En ole vielä aloittanut sen pelaamista. Yhtä sun toista peliä rästissä että pitäisi aloittaa.
 
Tuo tuli pelattua silloin kun se oli ps+ pelinä vitalle.
Yleensä tuon tyyliset pelit ei pahemmin meikäläiseen iske kun taidot ei riitä, mutta tämä tuli pelattua läpi ja tykkäsin niin paljon, että harmitti kun peli oli vaan digitaalisessa muodossa.
Eilen sitten tarttui gigantista mukaan critical mass edition ps4:lle 20e hintaan. Mukana tulee kaikki dlc ja lisäksi levyllä on n.20 minuuttinen making of video ja mukana tulee myös soundtrack cd joka on nytkin soimassa.

Juu tämä on kyl loistava peli, tullut pelattua sitä aina välillä, joskus enemmän joskus vähemmän. Lähes kaikki trophytkit lukuunottamatta ne viimeiset tehty, myös soundtrack yksi parhaimpia. Iteki ostin fyysisen silloin kun se tuli johonki 25e. Ite kyl tykkään tämän tapaisista peleistä, jossa on monta yritystä ja joskus on fiilis että ei tämä ole mahdollista, pelaamalla kuitenkin oppii ja taidot vaa paranee ja yrittää aina sitä parasta tulosta. Tässä yhdistyy myös loistavasti tasoloikka sekä topdown shooter.
 
Oxenfree


Puhuin tästä jo aikasemmin, mutta on ihan pakko mainostaa vähä enemmän. Meinaan kyseessä on aiva törkeen hyvä peli, loistava tarina, soundtrack, dialogi, ääninäyttely. Ite pelaan jo neljättä kertaa läpi, tässä on vaan pakko selvittää jokainen pikku juttu. Peli alkaa ihan normaalisti kun opiskelijat menee perinteiselle reissulle saarelle, sitten alkaa tapahtumaan outoja asioita, käytössä on radio joka pystyy ottamaan vastaan outoja signaaleja, deja vu ja tapahtumia käydään läpi välillä useempaan kertaan. Tosi vaikee selittää mistä tässä on kyse, tämä on vain pakko kokea itse.

Ainoa miinus tulee siitä kun (PS4) välillä tulee joku aivan jäätävä lagi, siinä ei auta muu ku sulkea peli. Se meinaan syö fiilistä varsinkin tämmöses pelis, onneks sitä ei tapahdu usein. Mukana on myös joku DLC jossa selvitetään lisää salaisuuksia ym, kun ekan kerran pelaa läpi voi valita NG+ joka sisältää ilmeisesti uusia alueita ym.

Tulee myös etäisesti mieleen Until Dawn, kyseessä siis perintenen "teinikauhu" jossa joukko ystäviä yrittävät selvittää mystisiä asioita. En edes laske tätä enää indie peliks, toki graafinen ulosanti ja 2.5D grafiikat mutta mitä väliä sillä on jos peli on vaan hyvä!
 
Oxenfree
Mukana on myös joku DLC jossa selvitetään lisää salaisuuksia ym, kun ekan kerran pelaa läpi voi valita NG+ joka sisältää ilmeisesti uusia alueita ym.

En muista oliko tuossa mitään uusia alueita, mutta tarina muuttuu kun hahmo tajuaa, että asiat on tapahtunut samalla tavalla ennenkin ja kommentoi niitä pitkin peliä. Lopulta homman saa ihan oikeasti päätökseen.
Pelin tarinahan on looppi kunnes new game+:ssa antaa oikeassa kohdassa radion kautta ohjeet toisessa ajassa olevalle minälle, että ei lähde sinne saarelle.
Tuon takia jokaisen pitäisi pelata peli kahdesti läpi ja itseltä olisi mennyt koko new game+ ohi ellen olisi siitä netistä lukenut kun vaan sammutin pelin lopputekstien jälkeen.
 
Ok, no kattelin jotain kuvia googlesta kun sain tietää että tässä on jotain uutta sisältöä niin törmäsin tähää kuvaa mitä en ole koko pelissä nähnyt.

Ehkä se on vaa sitten joku flashback mihin en ole vielä törmännyt.

oxen8.jpg
 
Tuo on juuri se loppu jossa kuulee sen oman viestin radiosta ja voi päättää ettei lähdetäkään sinne saarelle.
 
Oxenfreelle myös iso peukku täältä. Tarina vie mennessään pelin ollessa kuitenkin tarpeeksi lyhyt ettei se ala puuduttamaan. Kuten OMI3R mainitsikin, niin loistodialogia ja ääninäyttelyä. Pahanenteinen tunnelma tempaisee mukaansa mysteeriä ratkomaan.

Itsekin pelasin yhden vähemmälle huomiolle jääneen pelin läpi viikonloppuna. Peli oli Get Even. Sattui Gamestopin alessa silmiin ja 15 eurolla nappasin mukaan.

Kyseessä on ensimmäisen persoonan ammuskelu / selviytymiskauhupeli, mutta se mikä sai liimaantumaan TV:n ääreen oli tapa jolla peli kertoo tarinansa. Tuoliin sidottu tyttö, pommi ja joukko muita epämääräisiä selvittämättömiä asioita. Muistinsa menettänyt mies herää raunioituneesta mielisairaalasta ja lähtee selvittämään aivojensa perukoilta paljastuvaa tapahtumien vyyhtiä salaperäisen telkkarin ja radion välityksellä ohjeita antavan henkilön turvin. Kuvitelkaa ripaus Inceptionia, hyppysellinen Mementoa ja päälle hieman Gothikaa, niin ollaan tunnelmassa ja mysteerin asteessa oikealla suunnalla.

Jos tarina on pelin parasta antia, niin itse pelattavuus olisi ehkä kaivannut pientä hiomista. Kyllähän pelin läpi pelaa ja siitä nauttii, mutta ohjattavuus on hieman tönkkö. Tämän huomaa ihan perusliikkumisessa, mutta varsinkin aseella tähdätessä. Onneksi peli ei niinkään luota räiskintään, vaan pikemminkin hiiviskelyyn ja tutkimiseen. Tämä sopii tämän tason ohjattavuuteen vallan mainiosti. Pelaaja saa käyttöönsä Cornerguniksi kutsutun aseen pelin aikana, jolla voi tähtäillä nurkan taakse, mutta muuten mitään mullistavaa Get Even ei tuo lajityyppiinsä. Mukaan mahtuu myös kevyttä ongelmanratkontaa ja todisteiden tutkimista.

Get Even on yllättävän nätin näköinen. Ehkä paikoin hieman viimeistelemätön ja kulmikas, mutta nätti siitä huolimatta. Myös äänimaailma on erinomaisesti toteutettu, niin ääninäyttelyn kuin tehosteidenkin osalta. Monessa kohdassa iski pupu pöksyyn pelkästään äänien takia. Pelistä huokuu AAA-tittelin fiilis, vaikka kyseessä on ohjevähittäishinnaltaan kolmenkympin peli. Kiireetön läpipeluu kesti noin 9 tuntia, joten peli on kestoltaankin täysihintaisen ensimmäisen persoonan ammuskelupelin luokkaa.

Jos kaipaa hieman valtavirrasta poikkeavaa, tarinaltaan loistavaa tunnelmapläjäystä, niin tässä on vahva ehdokas. Eikä edes ole pahanhintainen.

Julkistustrailerista vielä hakemaan hieman tunnelmia (siksi "vain" julkistustraileri, ettei sisällä spoilereita):
 
Viimeksi muokattu:
Xbox Game passin ansiosta tuli testattua lasten kanssa Human Fall Flat ja Powell Lacrosse 16. Ensimmäinen oli 7 ja 9 vuotiaiden mielestä ratkiriemukasta, kun kumiäijät toikkaroivat kuin humalassa selvittäen pulmia. Oikein viihdyttävä pulmanratkonta ja parasta sohvacooppina. Testattiin myös Lacrosse peli, oikeastaan vain sen vuoksi, että lätkäjoukkueen treeneissä olivat kokeilleet oikeasti Lacrossea pari kertaa. Täytyy sanoa että yllätyin kuinka hiottu peli oli. Lacrossen perusasiat oli mallinnettu hyvin ja graafisesti sekä presentaatioltaan tämä oli ihan ”isompien pelien” tasolla. Pienillä muutoksilla tuon saisi käännettyä esim. kilpailevaksi lätkäpeliksi EA:n lätkälle. Jos laji yhtään kiinnostaa niin kannattaa kokeilla, ja miksei muutenkin, jos kaipailee NHL:n tapaista nopeatempoista joukkuepeliä. Ehdottomasti suositukset molemmille!
 
Tuota lacrossea itsekin testasin odotuksella millainen pökäle tämä on.
Ei se nyt mikään maaginen ollut, mutta yllätti todella positiivisesti ja sen pelailu oli oikeasti hauskaa.
 
Itsekin pelasin yhden vähemmälle huomiolle jääneen pelin läpi viikonloppuna. Peli oli Get Even. Sattui Gamestopin alessa silmiin ja 15 eurolla nappasin mukaan.
...

Noilla puheilla tuli tämä napattua.. en kyllä kovin kauniiksi tätä sanoisi ja on jotenkin niin vaihteleva ruudunpäivitys että rupesi tulemaan melko äkkiä matkapahoinvointia :( jotenkin nykivä ja tahmaana ilman mitään motion blurreja tekee tästä työlään katsottavan.. pikkasen epäilyttää pystyykö jatkamaan alun jälkeen.
 
Noilla puheilla tuli tämä napattua.. en kyllä kovin kauniiksi tätä sanoisi ja on jotenkin niin vaihteleva ruudunpäivitys että rupesi tulemaan melko äkkiä matkapahoinvointia :( jotenkin nykivä ja tahmaana ilman mitään motion blurreja tekee tästä työlään katsottavan.. pikkasen epäilyttää pystyykö jatkamaan alun jälkeen.
Kuten sanoin, peli on hieman viimeistelemätön ja kulmikas. Mainitsin myös tönköstä ohjattavuudesta, mutta myös siitä että pelissä on aika vähän nopeita refleksejä vaativaa toimintaa. Pikemminkin tutkimista ja hiippailua. Ohjattavuuden kanssa pystyi näin ollen elämään. Pelkän tarinan takia suosittelen jatkamaan. Ainakin minut se imaisi mukaansa, kun taustoja paljastui enemmän ja pääsi tavallaan siitä alun pimennosta keskelle tarinaa.
 
Ylös Bottom