Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Liian vähälle huomiolle jääneet pelit

Nine Parchments

Suomalaisen Frozenbyten uutukainen ei ainakaan ihan liikaa ole ollut tapetilla. Olen nyt joku yhdeksän kenttää pelannut ja hyvältä maistuu, jopa yksin. Kaikesta huokuu tosin se, että peli on suunniteltu pelattavaksi porukalla. Mielellään nelistään ja mielellään samalta sohvalta, vaikka verkon ylikin onnistuu. Pelissä velho-oppilaat lähtevät kadonneiden loitsujen perään ja oppivat siinä matkalla itsekin uusia taikoja. Tarina vaikuttaa ainakin alun perusteella aika löyhältä viitekehykseltä toimintaan, mutta mikäpä siinä, kun itse toiminta on hauskaa.

Nine Parchmentsia voisi kuvailla kahden tatin ammuskeluksi perinteisessä fantasiamaailmassa. Toisella tatilla ohjaat hahmoasi isometrisestä kuvakulmasta ja toisella määrität mihin suuntaan hahmo "ampuu". Sitten vain liipasin pohjaan ja loitsut sinkoilevat. Peli on ilahduttavan haastava ainakin näin yksin pelaten. Vihollisia saattaa tulla kerralla vastaan useita, joista toiset hyökkäävät päätä pahkaa kimppuun kun taas toiset ammuskelevat kaukaa. Siinä on velhokokelas ihmeissään kun koittaa väistellä kaikkea mahdollista samalla loitsuten itse takaisin ja parantaen elämäpisteitään tarpeen vaatiessa. Hommaa hankaloittaa vieläpä se, että loistut maksavat manaa ja jokaisella loitsulla on oma manapoolinsa. Näin ollen pelaajan täytyy vaihdella loitsujen välillä kesken taistelun valiten kuitenkin oikeat loitsut tiettyjä vihollistyyppejä vastaan. Kevyet roolipelielementit lisäävät saavutuksen tunnetta, kun omaa hahmoaan pääsee kehittämään.

Frozenbytelle ominainen kädenjälki näkyy grafiikassa. Värikylläinen maailma piirtyy erittäin kauniina ruudulle. Tämä näyttää itseasiassa erehdyttävästi Trineltä. Ei haittaa yhtään, että peli on lisäksi Xbox One X Enhanced.

Nine Parchments on julkaistu seuraaville alustoille: Nintendo Switch, PC, PS4 ja Xbox One.

 
Jos täältä löytyy yhtään point and click -genren faneja, niin suosittelen tutustumaan Wadjet Eye Gamesin tänään julkaistuun Unavowed-seikkailuun.



Itse tykkäsin kyseisestä pelistä todella paljon, ja annoinkin sille arvostelussani viisi tähteä!
 
Legend of kay anniversary

Toiminta tasoloikka joka julkaistiin alunperin 2005 ps2:lle.
10 vuotta myöhemmin peli tuli anniversary nimellä ps3:lle ja xbox 360:lle ja pari vuotta sitten (?) ps4:lle ja tänä kesänä myös switchille.

Tarina on kuin pienen budjetin aamu piirretystä aina ääninäyttelyä myöden joka on kaikkea huonon ja surkuhupaisan väliltä, mutta itse pelattavuus toimii hyvin.
Ohjaus on tarkka ja kamera ei tuottanut kertaakaan ongelmia. Viimeksi loikinta on ollut näin sujuvaa ja kivaa kun pelasin super mario odysseyta.
En löytänyt siihen vastausta, että onko tuo uusi kamera vain switch versiossa vai eikö ihmiset ole vaan tajunneet laittaa sitä päälle options valikosta.
Alkuperäinen kamera kun on kohtuu paska. Se kääntyy kankeasti etkä voi edes katsoa ylös tai alas. Uusi kamera kääntyy todella herkästi ja näppärästi ja myös ylös sekä alas katsominen sujuu kuin missä tahansa modernissa 3d tasoloikassa.

Koitin googlettaa ja äskenkin katsoin ps4 version sekä xbox 360 version arvostelun ja niissäkin puhuttiin vain tuosta orkkis kamerasta.
Ainakin switchilla tätä on siis kiva pelata. Peli näyttääkin ihan kivalta vaikka onkin vain hieman paranneltu ps2 peli ja ruudunpäivitys oli tasainen 60fps.

Minulla ainoa miinus tuon ääninäyttelun lisäksi on kissapatsaiden kierrätys. Aina kun jotain pitää aktivoida tai avata niin pitää löytää 3-4 kissapatsasta ja aktivoida ne. Ehkä taistelu on myös joillekin liian simppeliä, mutta se ei olekaan pelin pääpointti ja on se silti huikeasti vaikka jak & daxteria edellä.
Tämähän on myös halpa. Cdonista lähtee ps4 versio 19e ja switch 29e hintaan. Aikaakin vierähti kymmenisen tuntia.

 
Legend of kay anniversary

Toiminta tasoloikka joka julkaistiin alunperin 2005 ps2:lle.
10 vuotta myöhemmin peli tuli anniversary nimellä ps3:lle ja xbox 360:lle ja pari vuotta sitten (?) ps4:lle ja tänä kesänä myös switchille.

Tarina on kuin pienen budjetin aamu piirretystä aina ääninäyttelyä myöden joka on kaikkea huonon ja surkuhupaisan väliltä, mutta itse pelattavuus toimii hyvin.
Ohjaus on tarkka ja kamera ei tuottanut kertaakaan ongelmia. Viimeksi loikinta on ollut näin sujuvaa ja kivaa kun pelasin super mario odysseyta.
En löytänyt siihen vastausta, että onko tuo uusi kamera vain switch versiossa vai eikö ihmiset ole vaan tajunneet laittaa sitä päälle options valikosta.
Alkuperäinen kamera kun on kohtuu paska. Se kääntyy kankeasti etkä voi edes katsoa ylös tai alas. Uusi kamera kääntyy todella herkästi ja näppärästi ja myös ylös sekä alas katsominen sujuu kuin missä tahansa modernissa 3d tasoloikassa.

Koitin googlettaa ja äskenkin katsoin ps4 version sekä xbox 360 version arvostelun ja niissäkin puhuttiin vain tuosta orkkis kamerasta.
Ainakin switchilla tätä on siis kiva pelata. Peli näyttääkin ihan kivalta vaikka onkin vain hieman paranneltu ps2 peli ja ruudunpäivitys oli tasainen 60fps.

Minulla ainoa miinus tuon ääninäyttelun lisäksi on kissapatsaiden kierrätys. Aina kun jotain pitää aktivoida tai avata niin pitää löytää 3-4 kissapatsasta ja aktivoida ne. Ehkä taistelu on myös joillekin liian simppeliä, mutta se ei olekaan pelin pääpointti ja on se silti huikeasti vaikka jak & daxteria edellä.
Tämähän on myös halpa. Cdonista lähtee ps4 versio 19e ja switch 29e hintaan. Aikaakin vierähti kymmenisen tuntia.


Tästä samaa mieltä..Ihan viihdyttävä tasohyppely..Toinen todella vähällä huomiolle jäänyt on Microsoftin yksinoikeus Super lucky's tale, joka ainakin itseäni viihdytti samaan tapaan kuin tämä Legend of kay anniversary..Alla Suomenkielinen arvio Super lucky's talesta

https://www.gamereactor.fi/arviot/486283/Super+Luckys+Tale/
 
Snow moto racing freedom

Moottorikelkka pelejä tulee ainakin konsoleille todella harvoin. Itselle edellinen genren peli oli ps2:n sledstorm.
Kyseessähän on pienen porukan indie tuotos joka olisi mennyt täysin ohi ellen olisi tätä aikoinaan bongannut switchin eshopista.
Katselin tuosta muutaman videon ja pelikuva näytti siltä, että ajettavuus on aivan perseestä joten jätin ostamatta kunnes tämä oli psn storessa n.7e hintaan (normaalisti n.20e) ja päätin ottaa riskin.

Varsin äkkiä kävi selväksi, että katsomani tyypit ei ilmeisesti vaan osaa pelata peliä ollenkaan sillä itsellä meni ohjauksen oppimiseen alle 5 minsaa.
Asiaan varmasti vaikutti se, että olin pelannut go vacationia paljon joten olin tottunut siihen, että moottorikelkat aliohjaa kohtuu reippaasti.
Eipä nämä tosin muuta vaadi kuin kaasun hölläämistä mutkissa niin hyvin pysyy radalla. Checkpoint kisoissa täytyy myös jarrun kanssa tehdä jyrkempi käännös välillä koska checkpointin läpi täytyy ajaa tiettyyn suuntaan.

Pelistä löytyy perus radoilla ajettavat kisat, checkpoint kisat ja temppuilu. Ratoja on likemmäs 20 ja checkpoint kisoja melkein 30 jotka sijoittuu kolmeen eri ympäristöön ja noissa voi myös ajella ihan huvikseen.
Mestaruuksia voittamalla hahmon taso nousee jolla pääsee taas kovempiin sarjoihin.
Restart tuli kovin tutuksi, mutta silti vain kolme kisaa sai kiroilemaan kunnolla. Kapea mutkitteleva rata, 1000cc kelkka ja edessä lunta pöllyttävä tekoäly ei ole kiva yhdistelmä.
Aikaa meni n.5 tuntia kun voitin kaikki mestaruudet, mutta kuten sanottu niin restart tuli tutuksi joten joku saattaa olla nopeampi tai sitten hitaampi.
Tuon lisäksi on vielä time trial moodi josta voi kerätä kultamitalit sekä online kisat joissa ei varmaan ketään ole.

Tämä on vielä 6.9 asti sen n.7e psn storessa.
Julkaisijalle on kyllä pakko antaa miinusta ahneudesta sillä kuten sanottu niin ps4 versio maksaa normaalisti 19.95e, mutta switch versiosta kiskotaan 34.95e ja se on vielä teknisesti huonompi.

Tuossa on joku arvostelu ihan vaan pelikuvan takia.
Itse olen täysin eri mieltä tuon kanssa. Tykkäsin jopa niin paljon, että taas harmittaa kun tämä on vain digitaalisena kovolla.

 
Pienimuotoisten ja koukuttavien pelien ystäville vinkkelöisenä:
Kuin Länsimetro, mutta toimivampi - Arvostelussa Mini Metro

Naamakirjan puolella tämän aatosteltiin olevan yhtä mielenkiintoinen kuin maalin kuivumista koskevan dokumentin. Tuo ulkoasu varmatenkin moisen ajatuksen saa mieleen, mutta kyseessä on yllättävän mielenkiintoinen setti ollakseen noin simppelin näköinen ja pienimuotoinen kokonaisuus.
 
Metroajelun jälkeen olisi hyvä hetki pienelle salapoliisimysteerille. Arvostelin Lamplight Cityn, steampunkmaiseen maailmaan sijoittuvan point and click -seikkailun. Ei se mikään huippuluomus ollut, mutta kyllä sitä ihan mielellään vietti pienen hetken rikoksia ratkoen.
 
Divinity: Original Sin 2 - Definitive Edition

Vaikka pelin konsoliversio on vasta kuukauden vanha, tuntuu ettei se ole saanut osakseen ansaitsemaansa huomiota. Kontrollit on käännetty PC-versiosta erinomaisesti pädille ja tarina on puhdasta kultaa, jos Balder's Gaten tai Icewind Dalen kaltainen roolipeli kolahtaa.

Maailma ja hahmonkehitys ovat todella monisyisiä ja -puolisia. Vanhana min/maxaajana mulla meni hahmonluonnissa 1,5 tuntia. :D Ja en ole edes tarinan puolessa välissä ja pelikellossa on varmaan jo 40 tuntia. Olen tosin kolunnut kaikki paikat kohtuullisen tarkasti...

Metacriticissä PS4-version arvosana on tällä hetkellä 92 ja Xboxin 95.
 
Jaa, empä ollut edes tietoinen konsoliversioiden valmistumisesta:oops:

Ompa kiva saada tähän syksyn etenevään pelitulvaan vielä yks mikä pitäisi hankkia:D
 
Fist Of The North Star: Lost Paradise

"It's basically Yakuza"

Yakuza tiimin pienemmän budjetin, post-apokalyptiseen maailmaan sijoittuva "Yakuza". Perustuu mangaan, josta en tiedä yhtikäs mitään. Peli on siis mekaanikoiltaan ja valikoitaan myöten lähes kopio Yakuza 0 pelistä, jonka pelimoottoria peli myös käyttää. Ei graaffisesti se näyttävin, mutta ainakin pro:lla pyörii 60fps. Löytyy englanninkielisen ääninäyttelyn lisäksi myös japaninkielinen, jossa on Yakuza-sarjasta tutut äänet. Esimerkiksi päähahmon äänenä on Kiryu:n ääninäyttelijä. Joten ei tarvinnut kahta kertaa miettiä kumpaa käyttää :)

Suosittelen jos Yakuza-sarja on erityisen lähellä sydäntä eikä saman toista turruta. Tutusti tehtävää on ja paljon. Silti sanoisin, että kannattaa odottaa joulun alennusmyyntejä.

 
Fist of the North Starin demoa kokeilin joskus ja vaikuttaa ihan pätevältä, tässä peliruuhkassa vaan joutuu odottamaan aleja kun Yakuza 2 Kiwamikin on vielä odottamassa ostoa.
 
Poi tuli pelattua viime viikolla.
Tämä ei kovin kummoiselta vaikuta kuvien ja videoiden perusteella, mutta on varsin jees tasoloikka joka on selvästikin ottanut mallia super mario 64:sta.
Super mariota ollaan matkittu jopa niin tarkkaan, että hahmon liikkeet toimii kuten mariossa. Tripla hyppy ja voltit taaksepäin ja sivuille tehdään aivan kuten esikuvassa.
Myös kenttien rakenne on aika sama. Nyt tähtien sijasta kerätään mitaleita ja jokaiseen liittyy joku tehtävä ja sen suorittamisen jälkeen pelaaja potkaistaan takaisin hub maailmaan valitsemaan uusi tehtävä.

Itse ostin tämän jostain psn alesta vitosella muistaakseni. Normaalisti tämä taitaa maksaa 20e ja olisi tämä kyllä senkin arvoinen ollut.

 
Cat Quest

Nintendo Switch on nyt ollut käytössä viitisen päivää. Kissaseikkailun latasin heti kun konsolin jouluna ensimmäistä kertaa käynnistelin. Kiinnosti nähdä, että löytyykö söpön ulkokuoren alta pätevä toiminta-/roolipeli. Löytyyhän sieltä. Tai no ehkä hieman pelkistetty, mutta samalla koukuttava. Varsinkin taistelu on toteutettu nerokkaasti. Jokaisen hyökkäksen näkee ja tämä antaa pelaajalle mahdollisuuden väistää pyörähtämällä pois hyökkäyksen vaikutusalueelta. Hyökkäysten vaikutusalue ja nopeus vaihtelevat, joten kokoajan saa olla varpaillaan.

Luolastoille ja tehtäville on annettu suosituslevelit, mutta ne eivät ole lukittuja alemmillekaan leveleille. Kuolema pääsikin korjaamaan muutaman kerran, kun höntyilin ihan eri kokemustasoille tarkoitettujen tehtävien kimppuun. Tehtävät eivät tosin tähän mennessä ole tarjoilleet mitään maatamullistavaa. Kaikki ovat olleet enemmänkin "mene sinne, tee jotain ja palaa takaisin" -tyyppisiä pelaajan juoksutuksia. Toisaalta ne ovat olleet myös tarpeeksi lyhyitä, ettei tämän kaltainen tehtävärakenne ole ainakaan vielä ärsyttänyt. Taustalla kulkee eeppinen tarina siskon pelastamisesta ja lohikäärmeitä surmaavan kissan tarun toteen täyttämisestä, mutta näin 3-4 tunnin pelaamisen jälkeen tästä ei ole juuri viitteitä. Alkuvideo ja ensimmäinen taistelu antoivat odottaa enemmän. Toisaalta ehkä olen vielä niin alussa, ettei tarina ole ehtinyt käynnistyäkään kunnolla.

Roolipelielementit ovat lähinnä kokemustason nousut, uudet varusteet ja kykyjen, eli taikojen, kehittäminen. Hyvin vähän tässä on pelaajalla vaikutusvaltaa, mutta nämä antavat kuitenkin pientä motivaatiota vihollisten kurmottamiseen. Kyllähän sitä aina uusi miekka tai tehokkaampi loitsu kelpaa.

Isometrisestä kuvakulmasta kuvattu avoin maailma, jossa hahmot ovat suhteessa muuhun maailmaan varsin isoja, on näppärä ratkaisu. Näin kissasankarimme saamoilee varsin vikkelästi pitkin maita ja mantuja luoden illusion pitkistä välimatkoista ja isosta alueesta, mutta pitäen silti pelin simppelinä ja helposti lähestyttävänä. Tallentaakin voi jokaisen kylän tavernassa, joten Cat Quest sopiikin erinomaisesti nopeisiin pelisessioihin. Tästä plussaa, koska Switchin kannettavuus on sen paras valtti.

Pienistä puutteistaan ja jopa liiallisesta yksinkertaistamisestaan huolimatta peli ainakin näin ensimmäisten tuntien jälkeen koukuttaa. Taistelumekaniikka ansaitsee isoimmat kiitokset.

Traileri:
 
Viimeksi muokattu:
NSW: Blossom Tales: The Sleeping King
Joku tätä jossain ketjussa aiemminkin kehunut, mutta nostetaas nyt tähänkin ketjuun.

Erinomainen peli, joka kauniisti sanottuna kumartaa melkoisen vahvasti vanhojen Zeldojen suuntaan, joku voisi sanoa jopa suoraksi kopioksi.
Sopivia pikku puzzleja ja hyvää avoimen maailman seikkailua. Nyt Nintendo shopissa 9 e hintaan, itsellä meni läpäisyyn 3.5h ja silkkaa viihdettä joka minuutti. Suosittelen lämpimästi
 
Rad Rodgers

Ihan hauska toiminta tasoloikka joka on tavallaan henkistä jatkoa amigan ruff 'n' tumble pelille.
Sama jätkä ja sama konepistooli, mutta nyt etunimi on Rad eikä Ruff.
Yksikään katsomani arvostelija ei tunnu edes tuosta amigan pelistä tietävän vaan aina vetävät vertailuja vaikka turricaniin tai apogeen pc peleihin. Argh.
Varsin peruskauraa tämä on eikä pituus ole montaa tuntia riippuen vaikeustasosta ja tuo on yksi asia josta täytyy antaa iso plussa.
Normal tasolla pelaajalla on kolme sydäntä ja kolme elämää. Easyllä on neljä sydäntä, loppumattomat elämät ja viholliset liikkuu hieman hitaammin ja hyökkää harvemmin. Hard tason selitystä en katsonut, mutta oletan, että se ainakin parantaa vihollisia.
Itse pelasin easylla, koska en jaksa enää pelejä joissa pitää stressata elämistä ja tässä niitä ei voi ilmeisesti edes käydä grindaamassa vanhoista kentistä.

Varsin kiva ja hauska peli alusta loppuun, mutta ei kuitenkaan alkuperäisen 20e hinnan arvoinen ja sen takia ostinkin tämän vasta tänään sillä xboxin marketplacella tämä on nyt tarjouksessa 5e hintaan. Sen arvoinen oli helposti.
Peli on myös pleikkarille ja steamissa sekä tulossa switchille ihan lähiaikoina.





Verrokiksi se ruff 'n' tumble
 


Strange Brigade. Katselin tätä jo julkaisun aikoihin, mutta nyt vasta ostin. Jäin eilen ilalla koukkuun enkä huomannut ajan kulkua. Eikös se ole hyvän pelin merkki ;)

Pelasin kampanjaa yksin, mutta cooppina tästä saa varmasti vielä enemmän irti. Kentät ovat laajoja ja itseäni kiehtoo kovasti joka kentästä löydettävät aarteet. Lisäksi vihuja voi kurittaa mielikuvituksellisesti erilaisilla ansoilla ampumisen sijaan.

Tasosuunnittelu on rautaa ja peli on graafisesti hyvännäköinen. Pelattavuus rautaa ja bugeihin en ole törmännyt. Kannattaa ehdottomasti tsekata, mikäli aarteenetsintä räiskinnän lomassa kutittelee makuhermoja.
 
Ylös Bottom