Vastaus: Mario & Luigi: Dream Team Bros.
Mario & Luigi RPG-sarja on yksi suosikkisarjoistani kautta aikain, joten uudelle Dream Teamille olen/olin asettanut jopa kohtuuttomat vaatimukset. Etenkin kun edellinen osa Bowser's Inside Story on suosikkini sarjasta ja yksi kaikkien aikojen suosikkipelejäni.
Negatiiviset asiat ensin. Graafinen ilme ei miellytä samalla tavalla kuin edeltäjä. Tämä ei todellakaan tarkoita että peli olisi ruma. Edellisen osan piirrosmaisuus vain miellyttää silmääni enemmän. Makuasia, siis. Ja ehkä tähän vielä tottuu. Toinen negatiivinen asia on, että n. 4 tunnin pelaamisen jälkeen tarina ei ole imaissut samalla tavalla mukaansa kuin esim. BiS:n juoni teki. Tämäkin voi vielä muuttua pelin edetessä. Kolmas valittamisen aihe on huumori, tai siis sen vähyys suhteessa edeltäjiin. Tai onhan tässä ollut huumoria, mutta se ei toistaiseksi ole ollut niin oivaltavaa kuin edeltäjissä. Toivottavasti tähänkin tulee muutos kun tarina etenee. Niin ja tarina lähtee tosiaan suht hiljaa liikkeelle, rautalangan kera vieläpä.
Yllä oleva napina tuntuu vähän epäreilulta, koska jos Dream Teamia vertaa lähes mihin tahansa muuhun peliin, ei näistä voisi valittaa ollenkaan. Mutta kun verrokit sattuvat olemaan niin kovatasoisia, ts. sarja on ihan itse asettanut riman niin korkealle.
Ja muuten peli on ollut taattua Mario RPG-laatua. Ilmeisen laaja, taistelultaan monipuolinen - ja alati monipuolistuva. Olen vakuuttunut että unimaailman tarjoamat mahdollisuudet käytetään hyväksi, sen verran happoista on meno jo ollut. Perusmekaniikat ovat tuttuja aiemmista osista, ja miksi hyvää ja toimivaa pitäisikään muuttaa. Musiikit ovat tähän mennessä olleet perushyvästä loistavaan, ei siis valittamista.
Näin siis 4 tunnin perusteella. Oletan ja toivon että kaikki vähäisetkin napinani unohtuvat pelin edetessä. Eli ei muuta kun lisää pelaamista...