Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Muistojen junamatka - Arvostelussa Blackwood Crossing

  • Viestiketjun aloittaja P33RO
  • Aloituspäivämäärä
P

P33RO

Guest
9RvvfE9hxZA.jpg


Kukapa ei olisi lapsena istunut pitkällä junamatkalla taistellen tylsyyttä vastaan? Maiseman vilistessä ikkunassa, kun ratakiskojen kolina rytmittää junan etenemistä kohti päämääräänsä – ja ainoa ase pitkästymistä vastaan on lehti taikka korttipakka. Indiestudio PaperSevenin debyyttipeli Blackwood Crossing istuttaa pelaajan sisarusten, Scarlettin ja Finnin, mielikuvituksen täyteiselle reissulle, jonka kantavia teemoja ovat rakkaus ja menetys.

Tervetuloa Finnlandiin


Itsenäistymisen kynnyksellä oleva Scarlett havahtuu tuijottamasta ikkunasta heijastuvaa peilikuvaansa. Juna paahtaa hurjaa vauhtia eteenpäin vihertävän luonnon vilistessä silmissä. Pikkuveli Finn huikkaa jotain piiloleikistä ja juoksee karkuun käytävälle. Mihin se veijari taas katosi? Tästä starttaa unenomainen tarina kahdesta orpolapsesta. Ensimmäisen persoonan kuvakulmasta esitetty kertomus nähdään Scarlettin silmin hänen käsitellessä sisarusten melankolista menneisyyttä. Yhteinen junamatka muuttuu nopeasti absurdiksi seikkailuksi, jossa fysiikan saatikka ajan lait eivät päde. Blackwood Crossing on lineaarinen ja tarinavetoinen teos, eikä parituntisen yksinpelikampanjan aikana poiketa tarkkaan merkityltä polulta kertaakaan.


Blackwood Crossing Finn Butterfly.jpg



Tarinan aikana ratkotaan ajoittain yksinkertaisia pulmia, toisinaan vastaillaan muutamista dialogivalinnoista pikkuveljelle. Tekeminen painottuu tutkimiseen ja ympärillä tapahtuvien asioiden sisäistämiseen. Blackwood Crossingin tapaisessa nimikkeessä käsikirjoitus on vahvassa roolissa, ja tekijätiimi on nostanutkin sen muiden osa-alueiden edelle. Harmittavasti vahvasti alkava matka uupuu mitä pidemmälle se jatkuu. Tekijätiimi esittelee muutamia pelillisiä ominaisuuksia, kuten Scarlettin mahdollisuus kontrolloida tulta tai herättää esineet henkiin, mutta kykyjä käytetään vain ohimenevän hetken. Aivan kuin pelaaja kävisi läpi tutoriaalin palaamatta kuitenkaan oppimiensa asioiden pariin uudestaan. Lisäksi kaikki puzzlet ovat todella helppoja ja suoraviivaisia.

Pieni on kaunista


Matala budjetti ei näy lopputuloksessa muuten kuin lyhyen keston muodossa. Animaation kuin myös hahmomallien taso on hyvää, ja varsinkin Finn näyttää suoraan animaatioelokuvasta kaapatulta. Arkinen matkustusvaunu kokee pelin aikana satumaisia muutoksia: yhdessä hetkessä silmien edessä on synkkä käytävä, toisessa värikäs puumaja tai auringossa kimalteleva aallokko. Audiovisuaalisesti teos on kaunis ja ehjä kokonaisuus.


Blackwood Crossing Greenhouse.jpg



Kontrollien eräänlainen laiskuus vaatii totuttelemista, sillä interaktiot esineiden kanssa ovat hitaita ja ne aktivoidaan painamalla nappia juuri oikeassa kohdassa. Blackwood Crossing ei sovi malttamattomille jo juoksunapin puuttumisen takia. Muuten kontrollit ovat tuttuakin tutummat samanlaisista kävelysimulaattoreista.

Seuraavalle pysäkille asti


Parituntinen Blackwood Crossing vie pelaajan tunteikkaalle matkalle käsittelemään sisarusten menneisyyden haamuja. Käsikirjoitus ei kuitenkaan osu täysin maaliin, ja muutenkin kokonaisuus on harmittavan unohdettava. Lineaarinen tarina ei houkuttele palaamaan nimikkeen pariin, joten sisarusten traaginen kertomus jää kertaviihteeksi. Pelissä olisi ollut huomattavasti enemmän potentiaalia mielenkiintoisen alun perusteella, mutta loppujen lopuksi jännittävä junamatka lupaa enemmän kuin oikeasti tarjoaa – aivan kuten oikeassa elämässäkin.

Lue sivustolla...
 
Ylös Bottom