NHL-jääkiekko

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Tässä mitään muuta unelmafinaalia ole kuin se, että saamme nähdä Predsien pyyhkivän pingviineillä lattiaa

Kyllä se meikäläisen unelmafinaali vain toteutui. Ei Ottawan finaalipaikka olisi ollut ainakaan katsojan kannalta kovinkaan viihdyttävää. Ottawan keskialueen trap vs. Pittsburghin hyökkäysvoittoinen pelityyli. Kumman valitset?

Itselleni oikeastaan ihan sama kumpi pyyhkii kummalla lattiaa. Toki olen ollut Penguins-fani 20+ vuotta, mutta kyllä minä Predatorsille pystin antaisin mielelläni. Pekka Rinne on ollut niin vakuuttava tolppien välissä. Predators tosiaan pääsi vihon viimeisenä mukaan koko pudotuspeleihin. Tällaiset tarinat ovat upeita!


Päivitetäänpä samalla pörssejä, ettei mene vain turhan höpöttelyksi.

Pistepörssi
1. Evgeni Malkin (PIT) | 19 GP | 7+17=24 | +8
2. Sidney Crosby (PIT) | 18 | 7+13=20 | -1
3. Ryan Getzlaf (ANA) | 17 | 8+11=19 | +7
4. Phil Kessel (PIT) | 19 | 7+12=19 | +11
5. Erik Karlsson (OTT) | 19 | 2+16=18 | +13

Maalivahdit (min. 10 peliä pelanneet)
1. Pekka Rinne (NSH) | 16 GP | 12 W | 4 L | 1,70 GAA | 94,1 SV% | 2 SO
2. Jake Allen (STL) | 11 GP | 6 W | 5 L | 1,96 GAA | 93,5 SV% | 0 SO
3. Henrik Lundqvist (NYR) | 12 GP | 6 W | 6 L | 2,25 GAA | 92,7 SV% | 1 SO
4. Craig Anderson (OTT) | 19 GP | 11 W | 8 L | 2,34 GAA | 92,2 SV% | 1 SO
5. Braden Holtby (WSH) | 13 GP | 7 W | 6 L | 2,46 GAA | 90,9 SV% | 0 SO

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Ensimmäinen finaali pelattiin siis viime yönä. Ottelun vei nimiinsä kotijoukkue Pittsburgh Penguins maalein 5-3. Erikoinen peli kaiken kaikkiaan, Penguins johti avauserän jälkeen jo 3-0. Tämän jälkeen kotijoukkue oikeastaan lopetti hyökkäyspelaamisensa kokonaan ja siinä sivussa päästi Nashvillen kolmannen erän puolivälin tuntumassa jo tasoihin. Predatorshan ehti jo juhlia ottelun ensimmäistä maalia avauserässä, mutta Mike Sullivanin haastamisen jälkeen tilanne todettiin (kyseenalaisesti) paitsioksi. Rinteelle ottelu oli todella hankala (lue seuraava kappale), torjuntoja kertyi ainoastaan 7/11 (Penguinsin 5. maali/12. laukaus maalia kohti tehtiin tyhjiin).

Ottelussa tehtiin tukku NHL:n finaalien ennätyksiä. Penguinsista tuli ensimmäinen joukkue, joka ei saanut laukaustakaan aikaiseksi kokonaisen erän aikana vastustajan maalia kohti (2. erä). Itse asiassa Penguinsin putki ilman laukaustakaan Rinnettä kohti kesti tasan 37 minuuttia(!). Kaiken lisäksi nämä 37 minuutin väliset molemmat laukaukset menivät maaliin. 1. erässä Nick Bonino teki maalin ajassa 19:43. Seuraava Penguinsin laukaus tulikin heti perään kokonaisajassa 56:43, jolloin Jake Guentzel laittoi laatan reppuun. Samalla aikajanalla Rinteen kahden peräkkäisen torjunnan välinen aika oli 38 minuuttia ja 38 sekuntia! Pekka Rinteen ottelun torjuntaprosentti (63,6) on NHL:n pudotuspelien historian heikoin noteeraus modernilla aikakaudella (alkaen kaudesta 1967-68). Penguins on lisäksi finaalihistorian ainoa joukkue, joka on voittanut ottelunsa ainoastaan 12 laukauksella vastustajan maalia kohti.

Penguinsilla ei ole varaa pelata toista samanlaista passiivista ja halutonta peliä. Joukkue rupesi löysäilemään varmassa 3-0 -johtoasemassa. Predators ei häviä kahdesti peräkkäin tällaista ottelua.


https://www.nhl.com/gamecenter/nsh-vs-pit/2017/05/29/2016030411#game=2016030411,game_state=final,game_tab=plays

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Finaalien otteluvoitot tällä hetkellä Penguinsille 2-0. Seuraavat kaksi peliä Predatorsin kotiluolassa, jossa tämän kevään pudotuspeleissä on vierailla ollut tukalaa. Nashville on voittanut kotonaan seitsemän kertaa ja hävinnyt vain kerran. Uskon, että Rinne on maalinsuulla ensi yönä finaalien kotiavauksessa. Nashvillen on kaavittava vähintään yksi voitto (mielellään kaksikin), mikäli mielii vielä taistella Stanley Cupista. Pekka Rinteen on noustava vähintäänkin samalle tasolle, jossa oli vielä edellisessä ottelusarjassa Anaheimia vastaan. Mielellään hänen olisi saatava takaisin jopa sama jumalmoodi kuin avauskierroksella Blackhawksia vastaan. Rinnehän on näissä pudotuspeleissä sarja sarjalta pudonnut enemmän takaisin kuolevaisten joukkoon. VS. Blackhawks: 0,70 | 97,6 % | 2 SO. VS. Blues: 1,86 | 93,2 % | 0 SO. VS. Ducks: 2,24 | 92,5 % | 0 SO. VS. Penguins: 4,70 | 77,8 % | 0 SO. Peksin esitykset Pittsburghia vastaan eivät ole muutenkaan olleet kovin mairittelevat historian saatossa. Ennen näitä finaaleja: 1 W | 5 L | 2 OTL, 3,57, 88 %.


Pittsburgh Penguinsin kvartetti näyttäisi vievän pudotuspelien pistepörssin kärkipaikat (Nashvillen paras on Filip Forsberg: 15 p.). Tämä ei ole toki mikään harvinainen saavutus. Finaalijoukkueistahan pistepörssin kärki tulee käytännössä aina. Modernilla aikakaudella (1967 ->) on nähty vähintään neljän saman joukkueen pelaajan vievän pudotuspelien kärkisijat yhteensä seitsemän kertaa. Kerran on nähty jopa viisi saman joukkueen pelaajaa kärkisijoilla (1970).

Pudotuspelien maalipörssiä johtava Jake Guentzel on enää kahden maalin päässä NHL:n tulokkaiden yhden kevään maaliennätyksestä. Ennätyksen (14 maalia) teki yksi kaikkien aikojen kovimmista maalintekijöistä eli Dino Ciccarelli keväällä 1981. Hän sai urallaan NHL:n runkosarjassa kasaan peräti 608 maalia ja pudotuspeleissäkin 73 osumaa. Hän on kaikkien aikojen maalintekijälistalla runkosarjassa sijalla 18 ja pudotuspeleissä sijalla 13.


2017
1. Evgeni Malkin (PIT) | 9+17=26
2. Sidney Crosby (PIT) | 7+15=22
3. Phil Kessel (PIT) | 7+13=20
4. Jake Guentzel (PIT) | 12+7=19
---
8. Filip Forsberg (NSH) | 8+7=15

2014
1. Anze Kopitar (LAK) | 26 p.
2. Jeff Carter (LAK) | 25 p.
3. Justin Williams (LAK) | 22 p.
4. Marian Gaborik (LAK) | 22p.

1998
1. Steve Yzerman (DET) | 24 p.
2. Sergei Fedorov (DET) | 22 p.
3. Tomas Holmström (DET) | 19 p.
4. Nicklas Lidström (DET) | 19 p.

1992
1. Mario Lemieux (PIT) | 34 p.
2. Kevin Stevens (PIT) | 28 p.
3. Ron Francis (PIT) | 27 p.
4. Jaromir Jagr (PIT) | 24 p.

1988
1. Wayne Gretzky (EDM) | 43 p.
2. Mark Messier (EDM) | 34 p.
3. Jari Kurri (EDM) | 31 p.
4. Esa Tikkanen (EDM) | 27 p.

1984
1. Wayne Gretzky (EDM) | 35 p.
2. Jari Kurri (EDM) | 28 p.
3. Mark Messier (EDM) | 26 p.
4. Paul Coffey (EDM) | 22 p.

1972
1. Phil Esposito (BOS) | 24 p.
2. Bobby Orr (BOS) | 24 p.
3. Johnny Bucyk (BOS) | 20 p.
4. Ken Hodge (BOS) | 17 p.

1970
1. Phil Esposito (BOS) | 27 p.
2. Bobby Orr (BOS) | 20 p.
3. Johnny Bucyk (BOS) | 19 p.
4. John McKenzie (BOS) | 17 p.
5. Fred Stanfield (BOS) | 16 p.

 

[käkikotka]

Vastaus: NHL-jääkiekko

P*rkele mitkä tehot Kurri ja Tikkanenkin teki NHL:ssä!? Jotenki outoa,ettei esim.Kanada Cupissa 1987 me pärjättyku miettii Kurrin ja Tikkasen tehoja!!

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Finaalien otteluvoitot tällä hetkellä Penguinsille 2-0. Seuraavat kaksi peliä Predatorsin kotiluolassa, jossa tämän kevään pudotuspeleissä on vierailla ollut tukalaa. Nashville on voittanut kotonaan seitsemän kertaa ja hävinnyt vain kerran. Uskon, että Rinne on maalinsuulla ensi yönä finaalien kotiavauksessa. Nashvillen on kaavittava vähintään yksi voitto (mielellään kaksikin), mikäli mielii vielä taistella Stanley Cupista. Pekka Rinteen on noustava vähintäänkin samalle tasolle, jossa oli vielä edellisessä ottelusarjassa Anaheimia vastaan (2,24 | 92,5 %). Mielellään hänen olisi saatava takaisin jopa sama jumalmoodi kuin avauskierroksella Blackhawksia vastaan (0,70 | 97,6 %).

Pekka Rinne vastasi huutoon. Mies palasi jumalmoodiin vaikka alku näyttikin hankalalta. Todellinen tämän kevään sensaatiotulokas, Jake Guentzel, teki käytännössä Penguinsin ensimmäisestä todellisesta paikasta maalin ottelun avauserässä. Tämän jälkeen Rinne pistikin portin kiinni ja Predators teki paikoista tarvittavat maalit (+ vähän päälle). Ottelu siis päättyi kotonaan erittäin hyvin näissä pudotuspeleissä pelanneen Nashvillen 5-1 -voittoon. Nämä finaalit saivat juuri uutta elämää. Mikäli Predators pelaa yhtä vakuuttavasti seuraavan kotipelinsä, tilanne on jo tasan voittojen osalta. Rinteen tilastot viime yöltä: torjuntoja 27/28, torjuntaprosentti 96,4.

Predators sai pidettyä Penguinsin supertähdet (Crosby & Malkin) todella hyvin aisoissa. Kumpikaan ei saanut aikaiseksi laukaustakaan maalia kohti(!). Tämä oli NHL:ssä vasta kolmas kerta, kun kumpikaan em. ei saanut laukaustakaan vastustajan maalia kohti pelatessaan samassa ottelussa. Toki Crosby alusti viime yönä Pinkkujen ainokaisen osuman.

Jake Guentzel siis jatkoi vahvoja otteitaan viime yönä. Nyt kasassa jo pisteet 13+7=20. Hän on enää yhden maalin päässä tulokkaiden pudotuspelien yhden kauden maaliennätyksestä. Myös pistepörssissä hän hätyyttelee kärkeä. Eroa ennätykseen enää yksi vaivainen piste. Tämän ennätyksenhän jakavat Dino Ciccarelli (1981: 14+7=21) sekä Ville Leino (2010: 7+14=21). Uskon vakaasti, että molemmat ennätykset rikkoutuvat jäljellä olevissa 2-4 ottelussa.

 

[Senaattori]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Kyllä kannatti valvoa koko yö ja odottaa tätä ottelua! Nashville ja etenkin Rinne nousi hienosti tasolleen ja olipahan tunnelma hallissa! Aion todellakin katsoa myös neljännen ottelun. "MURRAY, MURRAY, YOU SUCK!"

 

[Peelo]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Kyllä kannatti valvoa koko yö ja odottaa tätä ottelua! Nashville ja etenkin Rinne nousi hienosti tasolleen ja olipahan tunnelma hallissa! Aion todellakin katsoa myös neljännen ottelun. "MURRAY, MURRAY, YOU SUCK!"

Pens oli todella huono, taas. Jos Rinne pelaa edes säällisellä tasolla loppusarjan, saattaa kannu sittenkin matkata Nashvilleen. Rinteen viime yön torjuntojen määrä yllätti, sillä Pens ei paikoille juurikaan päässyt.

 

[Peelo]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Nyt Rinne pelasi ensimmäisen todella hyvän pelin tähän sarjaan. Minulla oli vähän turhan negatiivinen kommentti Penssin pelistä edellisen ottelun jälkeen, sillä todella hyvin he puolustavat. Varsinkin laukausten mailapuolustus on ihailtavalla tasolla. Hyökkäykseen Pens kaipaisi apua puolustukselta, Letangin poissaolo näkyy tällä hetkellä todella rumasti.

 

[käkikotka]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Mikä ihme tämmönen Jake Guentzel on??Ikinä kuullukkaan..iskeny maaleja oikeen urakalla!

 

[Peelo]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Aivan eri Pens tänään liikenteessä, kuin kahdessa edellisessä pelissä. Nashville täysin vastaantulija. Uskon että tähänkin sarjaan vierasvoitto nähdään, joten kannu seuraavan pelin voittajalle.

E:Laskinko Rinteen torjuntaprosentin finaaleista oikein, 87?

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Aivan eri Pens tänään liikenteessä, kuin kahdessa edellisessä pelissä. Nashville täysin vastaantulija. Uskon että tähänkin sarjaan vierasvoitto nähdään, joten kannu seuraavan pelin voittajalle.

Penguins sai pelata vahvuuksillaan ja oli kyllä viime yön pelissä täysin suvereeni. Ottelun puolivälissä tilanne oli jo 6-0. Tähdet heräsivät Crosbyn (0+3) johdolla. Malkinille 1+1 ja Kesselille 1+2. Jake Guentzel sai yhden syöttöpisteen nimiinsä ja on näin ollen tasoissa tulokkaiden kaikkien aikojen yhden kevään pisteissä (21 p.). Nashvillen kakkospakki eli Ryan Ellis taisi vielä loukkaantua pelissä. Muutenkin kuudella pakilla läpi kevään pelannut Predators-jengikin on aika rikki. Saa nähdä kuka nostetaan pelaavaan kokoonpanoon jos Ellis on tosiaan seuraavasta pelistä sivussa. Tosin joukkueiden aiempien otteiden perusteella Game Seven haiskahtaa vahvasti.

E:Laskinko Rinteen torjuntaprosentin finaaleista oikein, 87?

Laskit hieman yläkanttiin. Todellinen on tällä hetkellä 86,6 %. Päästettyjen maalien keskiarvo on 3,24. Kyllä saattaa Conn Smythe jäädä haaveeksi, vaikka palkinto jaetaankin koko pudotuspelikevään otteluiden perusteella. Tosin seuraavaksi on taas Predatorsin kotipelin vuoro. Tähän mennessä Rinne on päästänyt finaaleissa kotona kaksi maalia kahteen otteluun. Vieraissa on livahtanut selän taakse 11 maalia vajaassa kolmessa ottelussa. Tulosvedossa viime pelissä hain rohkeasti Pittsburghille 6-1 ja 7-1. 6-0 olisi tuottanut n. kertoimen 320. Ei harmita, ei...


Vertailua finaalien koti- ja vieraspeleistä maalivahtien osalta

Pekka Rinne
Kotona: 1,01 | 96,2 %
Vieraissa: 5,42 | 75,6 %
Yht.: 3,24 | 86,6 %

Matt Murray
Kotona: 1,35 | 95,5 %
Vieraissa: 4,02 | 86,2 %
Yht.: 2,42 | 91,8 %

Huomaa kyllä molempien maalivahtien kohdalla että missä kohtaa pitäisi petrata. Vieraspelit ovat sujuneet molemmilta luvattoman huonosti.


Pistepörssi
1. Evgeni Malkin (PIT) | 10+18=28
2. Sidney Crosby (PIT) | 8+19=27
3. Phil Kessel (PIT) | 8+15=23
4. Jake Guentzel (PIT) | 13+8=21
5. Ryan Getzlaf (ANA) | 8+11=19

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Pittsburgh Penguinsille historian viides ja toinen peräkkäinen Stanley Cup! Edellisen kerran tuplaan ylsi Detroit Red Wings 1997 ja -98.

Predators kaatui kuudennessa pelissä 2-0. Ottelusta jäi hieman karvas maku suuhun. Toisen erän alussa Predators käytännössä teki maalin, mutta tuomari hukkasi kiekon näköpiiristään ja puhalsi pelin poikki liian aikaisin. Tämän jälkeen alkoikin yksipuolinen puhaltaminen. Penguinsille vihellettiin neljä kaksiminuuttista, Predatorsille ei ensimmäistäkään. Petolauma ei kuitenkaan onnistunut ylivoimallakaan, ei vaikka pääsi yrittämään vajaan puoliminuuttisen jopa viidellä kolmea vastaan.

Murray pelasi toisen peräkkäisen nollapelin. Patric Hörnqvist teki ratkaisumaalin n. puolitoista minuuttia ennen ottelun loppua. Hagelin sinetöi viimeisellä minuutilla ottelun lyömällä laatan tyhjään maaliin.

Conn Smythe matkaa Sidney Crosbylle, kuten viime vuonnakin. Hän pelasi varsinkin finaaleissa upeasti. Hän on vasta kolmas pelaaja NHL:n historiassa, joka on voittanut pailkinnon kahdesti peräkkäin. Bernie Parent teki tempun 1974 ja -75. Mario Lemieux pystyi samaan 1991 ja -92.

Kannatti valvoa!


Penguins on nyt jaetulla toisella tilalla modernin ajan Stanley Cup-voitoissa. Ylhäisenä ykkösenä tietenkin Montreal Canadiens peräti kymmenellä mestaruudella.

1. Montreal Canadiens | 10 mestaruutta
2. Pittsburgh Penguins | 5
2. Edmonton Oilers | 5



EDIT
Lisäilläänpä pari mielenkiintoista faktaa vielä. Matt Murray on nyt voittanut kaksi Stanley Cupia tulokkaana. En ole varma, mutta olisiko ensimmäinen kerta NHL:n historiassa? Ainakin maalivahtien osalta olettaisin näin olevan. Murray taitaa olla myös ensimmäinen (tulokas)maalivahti, joka on pelannut finaaleissa kaksi peräkkäistä nollapeliä.

Pittsburgh Penguins on myös voittanut kaikki viisi Stanley Cupiaan vieraspelissä. Pari tuntia sitten päättyneessä kuudennessa finaalissa Penguins haki kauden voittoa (runkosarja mukaan lukien) numero 66. Kyseessä oli myös tämän kevään kaikki pelit huomioiden pudotuspelien ottelu numero 87. Tämä oli kohtalon johdatusta...

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Vertailua finaalien koti- ja vieraspeleistä maalivahtien osalta

Pekka Rinne
Kotona: 1,01 | 96,2 %
Vieraissa: 5,42 | 75,6 %
Yht.: 3,24 | 86,6 %

Matt Murray
Kotona: 1,35 | 95,5 %
Vieraissa: 4,02 | 86,2 %
Yht.: 2,42 | 91,8 %

Huomaa kyllä molempien maalivahtien kohdalla että missä kohtaa pitäisi petrata. Vieraspelit ovat sujuneet molemmilta luvattoman huonosti.

Päivitelläänpä maalivahtien tilastot finaaleista (ja koko pudotuspeleistä). Murray teki juuri sen mikä vaati parantamista. Nollapeli vierasottelussa oli juuri sitä mitä Penguins tarvitsi. Rinteeltäkin jälleen loistava kotipeli. Tilastoistakin nähdään, että Murrayn taso säilyi finaaleissa huomattavasti paremmin kuin Rinteen vastaava.

Pekka Rinne
Kotona: 1,01 | 96,3 %
Vieraissa: 5,42 | 75,6 %
Yht.: 2,81 | 88,8 %
Koko pudotuspelit:
1,96 | 93,0 % | 2 SO


Matt Murray
Kotona: 1,35 | 95,5 %
Vieraissa: 2,67 | 90,2 %
Yht.: 2,01 | 92,9 %
Koko pudotuspelit:
1,70 | 93,7 % | 3 SO

 

[Senaattori]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Olipahan tuomarifarssi. Predatorseilta vietiin elintärkeä maali tuomarin hätiköinnin seurauksena ja sillä oli todella iso merkitys koko peliin. Tosin loppupelin tuomiot olivat aika läpinäkyvästi pingviinejä vastaan mikä oli aika naurettavaa sekin. Ja eipä sillä, YV:llä olisi pitänyt tulosta tulla eikä pelkästään tuon tuomion piikkiin voi tappiota laittaa, mutta koska Preds oli noin tehoton olisi tuo maali ollut isossa roolissa ottelussa. Toki Game Sevenissä olisi varmaan tullut turpaan muutenkin, mutta harmittaa tämmöinen ratkaisu hienolle sarjalle. Pakko olla ylpeä Predatorsista ja myös Senatorsista. Olipahan huikea kausi molemmilta joukkueilta.

Onnittelut Penguinsin faneille!

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

NHL.com on julkistanut kaikkien aikojen kymmenen kovinta joukkuetta. Kaikki joukkueet ovat tietenkin Stanley Cup-mestareita. Äänestyksen suoritti suuri yleisö eli fanit, joten mutinat lienevät turhia. Toki esimerkiksi kärkikolmikon keskinen järjestys voisi olla toinenkin eikä silti tulisi suurempaa jupinaa mistään. Toisaalta voidaan miettiä myös huippujoukkueita kauempaakin menneisyydestä. Voittihan mm. Montreal Canadiens ennätykselliset viisi (5!) peräkkäistä Stanley Cupia 1956-60. Joukkue pysyi tuona aikana vieläpä rosteriltaan pääasiassa samana, joten lieneekö tässä jopa oikeasti se paras ryhmä kautta aikojen? Toisaalta voidaan käyttää Veikko Vennamon aikoinaan lanseeraamaa fraasia: Kyllä kansa tietää. Kahta kolmesta kärkijoukkueesta muuten valmensi eräs 9-kertainen Stanley Cup-voittaja Scotty Bowman (Canadiens -77 & Penguins -92). Kaikkiaan kymmenen kärkeen mahtui peräti viisi Bowmanin valmentamaa joukkuetta (edellisten lisäksi Canadiens -78 sekä Red Wings -98 ja -02). Lisäksi neljää kärkikymmenikön joukkuetta valmensi tietenkin Oilersin peräsimestä tuttu Glen Sather. Ainoa muu valmentaja em. lisäksi oli Islandersin keväällä 1983 neljättä kertaa peräkkäin mestariksi luotsannut Al Arbour.


Mutta sitten asiaan. Keskityn tekstissäni kärkikolmikkoon, vaikka listaankin tähän koko kymmenen kärjen:

10.) 2001-02 Detroit Red Wings
9.) 1983-84 Edmonton Oilers
8.) 1977-78 Montreal Canadiens
7.) 1982-83 New York Islanders
6.) 1997-98 Detroit Red Wings
5.) 1986-87 Edmonton Oilers
4.) 1987-88 Edmonton Oilers


3.) 1976-77 Montreal Canadiens

Tätä joukkuetta pidetään yleisesti jopa kaikkien aikojen parhaana joukkueena. Runkosarjassa joukkue takoi peräti 132 pistettä (60 W | 8 L | 12 T), joka on edelleen liigan ennätys. Canadiens ei hävinnyt runkosarjassa kertaakaan kahta peliä putkeen. Joukkue teki maaleja reilusti yli puolet enemmän (387) kuin päästi omiin (171). Runkosarjassa joukkue hävisi kotonaan ainoastaan kerran (Boston Bruinsia vastaan).

Yksilöpuolella pistepörssin sijat 1 ja 3 menivät Canadiensin pelaajille. Guy Lafleur voitti pörssin pistein 56+80=136. Toisen sijan vei nimiinsä Marcel Dionne (122 p.) ennen kolmanneksi tullutta Steve Shuttia (60+45=105). Steve Shutt voitti maalipörssin ja Lafleur oli toinen. Tehopörssin puolella Canadiens miehitti viisi kärkisijaa puolustajalegenda Larry Robinsonin (+120). Muut neljä kärkisijaa: Lafleur (+89), Shutt (+88), Serge Savard (+79) sekä Jacques Lemaire (+70).

Maalivahdit olivat Ken Dryden ja Michel Larocque, joista jälkimmäinen oli kärjessä päästettyjen maalien keskiarvossa (2,09). Dryden oli toisena (2,14). Voitoissa (41) ja nollapeleissä (10) Dryden olikin koko NHL:n kiistaton ykkönen.

Pudotuspeleissä joukkue eteni mestaruuteen saakka häviten matkan varrella vain kahdesti. Joukkue hoiteli ensimmäisellä kierroksella Bluesin 4-0, konferenssifinaaleissa Islandersin 4-2 ja finaaleissa Bruinsin puhtaasti 4-0. Tuohon aikaan mestaruuteen riitti pudotuspeleissä 12 voittoa nykyisen 16 sijaan.


Stanley Cupin lisäksi joukkueeseen sateli palkintoja yksilöpuolella:

Guy Lafleur: Hart Trophy, Art Ross Trophy, Conn Smythe Trophy, Lester B. Pearson Award

Larry Robinson: Norris Trophy

Ken Dryden & Michel Larocque: Vezina Trophy (tuohon aikaan palkinto meni suoraan vähiten maaleja päästäneen joukkueen maalivahd(e)ille)

Scotty Bowman: Jack Adams Award


Ykköstahdistökentälliseen mahtui peräti neljä Canadiens-pelaajaa:

Ken Dryden (G), Larry Robinson (D), Guy Lafleur (RW) ja Steve Shutt (LW)


Joukkueen rosteri:
https://www.nhl.com/canadiens/roster/1976


2.) 1991-92 Pittsburgh Penguins

Tosin kuin kolmanneksi tullut Montreal Canadiensin 70-luvun kokoonpano, Penguinsin runkosarja kauden 1991-92 osalta ei ollut kovinkaan vahva. Joukkue keräsi runkosarjassa 89 pistettä (39 W | 32 L | 9 T). Osasyynä oli Mario Lemiux, joka oli selkävaivojen vuoksi sivussa 16 pelistä. Tästäkin huolimatta hän voitti pistepörssin (44+87=131) kahdeksan pisteen erolla toiseksi tulleeseen joukkuetoveri Kevin Stevensiin (54+69=123).

Pudotuspeleissä Penguins kokosi itsensä upeasti. Heti avauskierroksella joukkue oli vaikeuksissa Capitalsin kanssa. Pittsburgh oli sarjan otteluissa tappiolla jo 0-2 ja 1-3, mutta nousi mahtavasti 4-3 -voittoon. Lemieux teki sarjan seitsemässä pelissä vaatimattomat pisteet 7+10=17. Toisella kierroksella kaatui Rangers 4-2. Sarjan toisessa ottelussa Rangersin Adam Graves huitoi todella rumasti mailallaan Lemieux'n käden tohjoksi. Lemieux palasi kaikaloon konferenssifinaaleissa Bruinsia vastaan. Bruins kaatui 4-0 ja Lemieux teki pelaamissaan kolmessa ottelussa pisteet 4+4=8. Finaaleissa vastaan luisteli Blackhawks, joka kaatui Penguinsille suoraan neljässä ottelussa. Penguinsille toinen peräkkäinen Stanley Cup. Lemieux'n saldo finaaleissa oli 5+2=7.

Pudotuspelien pistepörssin ylivoimainen voitto (ja samalla Conn Smythe) meni Super-Mariolle. 15 peliin syntyivät pisteet 16+18=34. Häneltä jäi väliin kuusi ottelua ja uskoisin että Reggie Leachin ja Jari Kurrin pudotuspelien yhden kauden maaliennätys (19) olisi ollut Marion käsittelyssä paperia. Puhtaasti tasaisella matematiikalla hän olisi ollut 22 maalin tahdissa. Kiitos, Adam Graves...
Pudotuspelien pistepörssin neljä kärkisijaa meni Pittsburghin pelaajille.


Mario Lemieux: Art Ross Trophy, Conn Smythe Trophy


Tähdistökentällisiin pääsivät ainoastaan Kevin Stevens (1. kenttä: LW) ja Mario Lemieux (2. kenttä: C). Mielestäni tässä ryöstettiin Super-Mariolta ykköskentän paikka. Ykköskentän sentterin paikka meni Mark Messierille, joka oli pistepörssin kuudes 107 pisteellään.


Joukkueen rosteri:
https://www.nhl.com/penguins/roster/1991


1.) 1984-85 Edmonton Oilers

Wayne Gretzky ei jättänyt kenellekään epäilyksen murustakaan siitä, kuka on maailman paras pelaaja. The Great One voitti pistepörssin 73 pisteen erolla seuraavaan (Jari Kurri). Gretzky vei myös maali-, (73) syöttö-, (135) -ja tehopörssin (+98). Kurri teki kyseisellä kaudella edelleen suomalaisten yhden kauden maaliennätyksen (vajaata vuosikymmentä myöhemmin Teemu Selänne vei maaliennätyksen nimiinsä) sekä piste-ennätyksen. Myöskään puolustajien ykkösestä ei jäänyt epäselvyyttä. Paul Coffey oli koko pistepörssin viides ja tehopörssin neljäs.

Joukkue teki peräti 401 maalia (lähes 100 enemmän kuin seuraavaksi paras) ja päästi 298 maalia runkosarjassa. Oilers oli koko NHL:n ykkönen 109 pisteellä (49 W | 20 L | 11 T).

1. Wayne Gretzky | 73+135=208
2. Jari Kurri | 71+64=135
…
5. Paul Coffey | 37+84=121

Pudotuspeleissä parivaljakko Gretzky & Kurri jatkoivat tuhoisaa tahtiaan. Gretzky teki edelleen voimassaolevan yhden kauden piste-ennätyksen (47). Kurri sivusi Reggie Lechin keväällä 1976 tekemää 19 maalin ennätystä. Tähän päälle vielä Paul Coffeyn loistokas kevät; puolustajien edelleen voimassolevat yhden kauden maali-, piste- ja syöttöennätykset (12+25=37). Conn Smythen voittaneen Gretzkyn mielestä palkinto olisi kuulunut Coffeylle. Edmonton hävisi koko kevään aikana vain kolme ottelua matkalla toiseen peräkkäiseen Stanley Cupiin. Kuuden parhaan pistemiehen joukossa oli viisi Oilersin pelaajaa. Kaiken lisäksi pudotuspelien tehotilaston puolella mestarijoukkueen pelaajat miehittivät sijat 1-6 ja 8-10. Eli kymmenen kärjessä oli kaikkiaan yhdeksän Oilers-pelaajaa. Gretzkyn lukema (+27) on edelleen NHL:n ennätys yhden pudotuspelikevään osalta.

1. Gretzky | 17+30=47
2. Coffey | 12+25=37
3. Kurri | 19+12=31
…
5. Glenn Anderson | 10+16=26
6. Mark Messier | 12+13=25

1. Gretzky | +27
2. Kurri | +23
3. Coffey | +23
4. Charlie Huddy | +21
5. Randy Gregg | +18
6. Messier | +14
…
8. Anderson | +11
9. Larry Melnyk | +9
10. Mike Krushelnyski | +9


Palkintoja Stanley Cupin lisäksi:

Wayne Gretzky: Hart Trophy, Art Ross Trophy, Conn Smythe Trophy, Lester B. Pearson Award, NHL Plus/Minus Award

Paul Coffey: Norris Trophy

Jari Kurri: Lady Byng Trophy


Ykköstahdistökentälliseen kolme Oilers-pelaajaa

Paul Coffey (D), Jari Kurri (LW) ja Wayne Gretzky (C)


Joukkueen rosteri:
https://www.nhl.com/oilers/roster/1984


******************************

Ensi viikolla NHL:ssä tapahtuu taas uusiakin asioita. On keskiviikon ja torstain välisenä yönä laajennusdraftia ja edellisen kauden otteiden perusteella jaettavia palkintoja. Juhannusviikonloppuna on vuorossa varaustilaisuus. Palailen näihin tarkemmin myöhemmin.

 

[Fabre#4]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Näin itsekin tuon listan viikko tai pari sitten ja muistan jo silloin todenneeni itselleni, että vaikka mukana onkin todella kova lista todellisia klassikkojoukkueita, niin ehkä "pieni" Gretzkyn Edmonton-ähky tuosta listasta tulee. Mitään pois ottamatta toki tuolta upealta dynastialta, mutta kuitenkin...

Vähän jäi myös kaivelemaan, ettei 1995-96 Colorado Avalanchea ollut listalla, kun joukkue kuitenkin muistetaan Joe Sakicin, Peter Forsbergin ja Patrick Royn huippuvuodesta ja -keväästä. Taisipa Sakic sivuta tuolloin sitä Kurrin playoff-maaliennätystäkin, vai jäikö yhden maalin päähän, mutta kuitenkin. Roy oli myös kevään ratkaisupeleissä se maaginen muuri, kuten niin monesti muulloinkin, kun panokset olivat kovimmat. Tuolta keväältä jäi myös mieleen se, kuinka Florida Panthers muutaman vuoden vanhana organisaationa "marssi" finaaleihin ja pudotti matkalla pistepörssin kärkisijoja miehittäneiden Lemieuxin ja Jagrin Pingviinit. John Vanbiesbrouck oli tuolloin tosi kova sana. Ja osa varmasti muistaa kyseiseltä keväältä sen Floridan tavan heitellä muovisia rottia jäälle voittojensa kunniaksi. Tosin Stanley Cupin ratkettua Colorado sai myös tuon kunnianosoituksen. Eniten tuossa nyppii se, ettei tuo Coloradon joukkue päässyt listalle, mutta 1997-98 Detroit pääsi, vaikkei mielestäni se nyt ollut mikään kovin kummoinen joukkue tai esitys. Steve Yzermanin uran kruunu toki, mutta noin muuten ei mielestäni mitään kovin ihmeellistä...

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Näin itsekin tuon listan viikko tai pari sitten ja muistan jo silloin todenneeni itselleni, että vaikka mukana onkin todella kova lista todellisia klassikkojoukkueita, niin ehkä "pieni" Gretzkyn Edmonton-ähky tuosta listasta tulee. Mitään pois ottamatta toki tuolta upealta dynastialta, mutta kuitenkin...

Kieltämättä. Tähän olisikin voinut tehdä esimerkiksi sellaisen muutoksen, että dynastioista olisi voitu valita kustakin yksi joukkue. Se, jota pidetään kovimpana kaikista. Olisipa se sitten Oilersin osalta ollut vaikkapa juuri tuo 1984-85 tai miksei 1987-88. Montrealin viimeisen dynastian (1976-79) kohdalla juuri tuo 1976-77 oli se kovin, tosin lähes sama joukkue voitti vielä kaksi mestaruutta lisää ennen seuraavaa dynastiaa (Islanders 1980-83).

Vähän jäi myös kaivelemaan, ettei 1995-96 Colorado Avalanchea ollut listalla, kun joukkue kuitenkin muistetaan Joe Sakicin, Peter Forsbergin ja Patrick Royn huippuvuodesta ja -keväästä. Taisipa Sakic sivuta tuolloin sitä Kurrin playoff-maaliennätystäkin, vai jäikö yhden maalin päähän, mutta kuitenkin. Roy oli myös kevään ratkaisupeleissä se maaginen muuri, kuten niin monesti muulloinkin, kun panokset olivat kovimmat. Tuolta keväältä jäi myös mieleen se, kuinka Florida Panthers muutaman vuoden vanhana organisaationa "marssi" finaaleihin ja pudotti matkalla pistepörssin kärkisijoja miehittäneiden Lemieuxin ja Jagrin Pingviinit. John Vanbiesbrouck oli tuolloin tosi kova sana. Ja osa varmasti muistaa kyseiseltä keväältä sen Floridan tavan heitellä muovisia rottia jäälle voittojensa kunniaksi. Tosin Stanley Cupin ratkettua Colorado sai myös tuon kunnianosoituksen. Eniten tuossa nyppii se, ettei tuo Coloradon joukkue päässyt listalle, mutta 1997-98 Detroit pääsi, vaikkei mielestäni se nyt ollut mikään kovin kummoinen joukkue tai esitys. Steve Yzermanin uran kruunu toki, mutta noin muuten ei mielestäni mitään kovin ihmeellistä...

Olihan tuo kauden 1995-96 Colorado todella kova joukkue. Viimeinen silaus Stanley Cupille tulikin Patrick Royn muodossa. Häntä nöyryytettiin Montrealissa joulukuussa 1995 valmentaja Mario Tremblayn toimesta niin pahasti, että mies vannoi ettei enää koskaan pelaa Canadiens-paidassa. Eikä pelannutkaan. Ilman Pyhää Patrickia Colorado olisi jäänyt ilman kannua. Myös Eric Lindrosilla oli aikanaan sormensa pelissä tämän joukkueen tulevassa menestyksessä, mutta siitä aiheesta on tainnut tulla itselläni kirjoiteltua jo useampaankin otteeseen.

Sakic tekaisi tosiaan 18 maalia pudotuspeleissä ja voitti myös pistepörssin (18+16=34). Hän voitti myös Conn Smythen tuona keväänä. Roy oli tietenkin jälleen kerran erinomainen.

En tiedä mitä tarkoitat Yzermanin uran kruunulla, mutta näiden kahden peräkkäisen mestaruuden (1997-98) lisäksi Yzerman oli vielä keväällä 2002 voittamassa viimeistä Stanley Cupiaan. Ura päättyi vasta keväällä 2006. Vai tarkoititko, että Conn Smythe oli se uran kruunu?

 

[IlpoNuokko]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Ensi viikolla on siis tulevan kauden uuden joukkueen, Vegas Golden Knightsin laajennusdraft. Edellisestä kerrasta onkin vierähtänyt jo melkoinen tovi. 17 vuotta sitten uusia tulokkaita olikin kaksi kappaletta: Columbus Blue Jackets ja Minnesota Wild.

NHL.com on valinnut viisi parasta/mielenkiintoisinta todennäköisesti suojaamattomiksi jäävää pelaajaa matkalla Vegasiin:

Marc-Andre Fleury | G | Pittsburgh Penguins | 32 v.
Sami Vatanen | D | Anaheim Ducks | 26 v.
Ryan Strome | C/RW | New Yorks Islanders | 23 v.
Mike Cammalleri | LW | New Jersey Devils | 35 v.
Marcus Kruger | C | Chicago Blackhawks | 27 v.

Itse pidän Marc-Andre Fleuryn valintaa Vegasiin selviönä. Penguins varmasti suojaa tulevaisuutensa maalinsuulla eli Matt Murrayn. Näin ollen Fleury jää suojaamattomaksi joten eiköhän Vegas ota hänet kokemuksensa vuoksi (mm. 375 runkosarjavoittoa, kolme Stanley Cupia) ainakin alkuun ykkösmaalivahdiksi. Kakkoseksi/tulevaksi ykköseksi voisi olla tarjolla mm. Antti Raanta sekä Philipp Grubauer. Vatanen olisi kyllä mielenkiintoinen valinta. Samalla Vatasen rooli tulisi kasvamaan valtavasti Ducksiin verrattuna. Potentiaalinen kärkipakki Vegasille. Cammalleri toisi kokemusta hyökkäyspäähän. Jo aiemmin Vegas ilmoitti tehneensä melkoisen kaappauksen KHL:n puolelta nappaamalla monivuotisella sopimuksella kärkisentteriksi Vadim Šipatšovin. Mies naputteli esimerkiksi edellisellä kaudella KHL:n runkosarjassa 50 ottelussa peräti pisteet 26+50=76.


Seuraavassa sääntöjä pääpiirteissään laajennusdraftiin liittyen (tarkemmat tiedot linkin takaa):

* NHL:n nykyisillä joukkueilla on kaksi eri tapaa suojata pelaajiaan:

a.) 7 hyökkääjää | 3 puolustajaa | 1 maalivahti
b.) 8 pelaajaa (hyökkääjää/puolustajaa) | 1 maalivahti

* Pelaajat joilla on siirron estävä pykälä sopimuksissaan, tulee suojata automaattisesti

* Kaikki ensimmäistä ja toista kauttaan aloittavat pelaajat (mm. Patrik Laine, Auston Matthews) sekä vielä ilman sopimusta olevat jo aiemmin varatut pelaajat ovat turvassa ilman erillistä suojausta. Eli heitä ei tarvitse suojata eikä heitä lasketa mukaan em. a.) ja b.) -kohtien kiintiöihin

Lisäsääntöjä (nämä esimerkkitapaukset jokaisella joukkueella on oltava):

I) Yksi puolustaja...
a.) jolla on sopimus kaudelle 2017-18
b.) joka on pelannut vähintään 40 ottelua edeltävällä kaudella tai vähintään 70 ottelua kahdella edeltävällä kaudella

II) Kaksi hyökkääjää...
a.) joilla on sopimus kaudelle 2017-18
b.) jotka ovat pelanneet vähintään 40 ottelua edeltävällä kaudella tai vähintään 70 ottelua kahdella edeltävällä kaudella

III) Yksi maalivahti jolla on sopimus kaudelle 2017-18 tai josta tulee rajoitettu vapaa agentti juuri ennen kautta 2017-18

* Pelaajia joilla on potentiaalisia uran lopettavia loukkaantumisia ja/tai ovat olleet sivussa kauden lopuksi vähintään 60 peräkkäisestä ottelusta, ei voida käyttää em. suojaamattomina pelaajina ellei NHL ole antanut siihen lupaa

* Vegasin on valittava yksi pelaaja kustakin 30 nykyisestä NHL-joukkueesta

* Vegasin on valittava pelaajia eri pelipaikoilta vähintään seuraavasti:
14 hyökkääjää | 9 puolustajaa | 3 maalivahtia

* Vegasin on valittava minimissään 20 pelaajaa, joilla on voimassaoleva sopimus kaudelle 2017-18

* Vegasin valitseman tulevan miehistön palkkojen määrän on oltava 60-100 % edellisen kauden palkkakatosta (eli 43,8 - 73 miljoonaa taalaa)

* 30 NHL-joukkueen on tehtävä listauksensa suojattavista pelaajistaan viimeistään lauantai-iltana Suomen aikaa (00.00)


Reilun viikon päästä tapahtuva uusien pelaajien varaustilaisuuteen Vegas on jo aiemmin arvottu varaamaan pelaajansa ensimmäisen kierroksen kuudentena joukkueena. Toisesta kierroksesta eteenpäin Vegas pääsee tekemään valintansa jo kolmantena.


Siinäpä pohdintaa laajennusdraftiin liittyen. Toivottavasti näistä meikäläisen kirjoituksista sai edes jonkinlaista tolkkua, kääntämisessä kun on aina väärinymmärtämisen mahdollisuus...

Elämme joka tapauksessa mielenkiintoisia aikoja!

 

[Fabre#4]

Vastaus: NHL-jääkiekko

En tiedä mitä tarkoitat Yzermanin uran kruunulla, mutta näiden kahden peräkkäisen mestaruuden (1997-98) lisäksi Yzerman oli vielä keväällä 2002 voittamassa viimeistä Stanley Cupiaan. Ura päättyi vasta keväällä 2006. Vai tarkoititko, että Conn Smythe oli se uran kruunu?

Lähinnä noita mestaruuksia tarkoitin. Yzerman ehti kuitenkin pelata lähes puolitoista vuosikymmentä Detroitissa kovin henkilökohtaisin tehoin ennen, kuin seura saavutti oikein kunnolla menestystä. Ennen noita kahta Cupiahan joukkue oli useammankin kerran alisuorittanut pudotuspeleissä tai homma oli jäänyt pienestä kiinni. Joten kyllä pidän noita kahta Cupia Yzermanin uran kruunuina, vaikka menestystä tuli myöhemminkin.

Tietysti kaksi peräkkäistä mestaruutta helpostikin oikeuttaa paikkaan listalla, vaikka noin muuten en pidä noita kahta Detroitin joukkuetta kovinkaan kummoisina. Jotenkin vain 1995-96 ja 2000-01 Colorado ovat vaan omaan makuun sellaisia kovempia. Syynä varmaan juurikin Patrick Roy ja etenkin oma kaikkien aikojen suosikkipuolustaja Ray Bourque.

 

[payjay83]

Vastaus: NHL-jääkiekko

Kaiken lisäksi se Coloradon 2001 joukkue oli kovempi kuin 96 mestarit.