Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ostatko pelit digitaalisena vai fyysisenä?

Ajatteleeko jengi samalla tavalla myös Netflixin, Disney+:n, HBO:n ja Viaplayn kuukausimaksuista? Eihän sieltäkään jää sen enempää käteen kuin Game Passista ja silti kuukausimaksuja maksellaan. Fyysiset pelit ovat kivoja ja niiden omistaminen itselle osa peliharrastusta, mutta kokemukset ja muistot on kaikista tärkeintä. Näitä Game Pass tarjoaa ihan siinä missä fyysinen tai digikirjastoon ostettu peli. Kuukausimaksua maksetaan, koska palvelu koetaan sen arvoiseksi, aivan samalla tavalla kuin vaikkapa Netflixin kanssa.

Kyllä ajattelee.
 
Itsellä on gamepass, netflix, disney, spotify jne. Silti ostan kaikki pelit, elokuvat ja musiikit mistä pidän. Pelit digitaalisena, leffat ja musat fyysisena.

Ilman gamepassia olis moni peli jäänyt kokematta tai ostamatta.
 
Vuokrapalvelut ovat kivoja niille, jotka eivät tosiaan halua omistaa mitään noita tuotteita. Tämä pätee niin Games Passiin, Games with Goldiin ja PS plussaan. Mutta kuten suoratoiston kanssa, itse ainakin ostan kaikki pelit joista aidosti pidän ihan fyysisinä kappaleina. Moni klassikko on kadonnut jo tyystin, eikä niistä ole koskaan tullut kunnollista digitaalista painosta vaikka kuinka toivoisi. Varsinkin PS1 aikakausi on oudosti Sonyn toimesta jätetty heitteille.
 
Kuinkahan moni game passia hehkuttava huomaa viiden vuoden jälkeen, että perskules, 700€ on mennyt eikä pelikirjastossa ole ainuttakaan peliä. Itsekkin olen game passista PC puolella nauttinut 4kk, mainio palvelu, mutta tykkään pelata pelejä pitkälläkin aikajänteellä ja välillä palata vanhempiin peleihin.
En osaa sanoa kuinka moni nimenomaan hehkuttavista tällaiseen saattaa törmätä mutta onhan täälläkin foorumeilla muutenkin digin nimeen vannovia, joten tuo voi olla yllättävän monelle aika mitätön ongelma. Moni tähän myös jo vastasi ja omat tavat on yhteneväisiä. GP on siinä sivussa siinä missä PS+ ja Games with Gold. Ne kiinnostavat edelleen ostetaan ja nuo palvelut toimivat jonkinlaisina laadunvarmistajinakin.

Lisäksi nykyisin en pääosin osta digiä omaksi ollenkaan jos pelin saa Game Passista. En koe näissä olevan omistamisen suhteen niin isoa eroa että näkisin syytä ostamiselle.

Sellaisena varovaisena huomiona totean, että minulla ei ole yhtään PS1/PS3/PC-peliä jäljellä (kun ei ole konsoleitakaan/pelikonetta). Samoin ne muutamat PS4-pelit ovat digikirjastossa hyvin vähän pelattuina enää nykyään. PS5:lla ei tule myöskään jäämään fyysisiä pelejä hyllyyn ja digikirjastossa oleviin palaan hyvin harvoin ---
Minulla taas ensisijainen tapa hankkia pelit on yhä fyysinen kokoelma siitä huolimatta että tilaan Game Passia. Se meillä on yhteistä että myös minulla tulee harvoin palattua pelien pariin. Tosin se on se keräily ja ehkä myös vähän sekin, että jos jälkikasvua kiinnostaa niitä joskus pelata niin ovat sitten olemassa.

Osa ei vaan palaa enää vanhan pelin pariin, kun 1) sen on pelannut läpi, 2) todennut huonoksi, 3) aika ei riitä ja 4) on tarjolla niin paljon parempia uusia pelejä. Nämä säännöt eivät toki päde johonkin codiin/änäriin, jota tahkotaan 2-3v ennen seuraavan ostoa.
Omalla kohdalla isoimmat syyt ovat 1 ja 3 mutta osittain myös 4. On ihan tarpeeksi tuorettakin pelattavaa ja jonkin Peli 1:n pariin palaaminen on aika vaikeaa jos siitä on tullut ulos jo osa 5, jossa kaikki on paremmin tehty.

Jos jostakin pelistä tykkää, niin ei mikään estä ostamasta sitä, vaikka olisikin Game Passissa, noin itsekkin teen.
Sama homma ja Game Pass toimiikin kuin filtterinä, jonka kautta saa kunnon varmistuksen haluaako pelin todella hyllyynsä. Gears 5 jäi esimerkiksi ostamatta vaikka kaikki aiemmat löytyy hyllystä. Jotenkin ei vain enää kokenut tarvetta sitä omistaa. Oli ylläri itsellenikin että päädyin tuohon ratkaisuun. Toisaalta sitten esimerkiksi Subnautica ja Forza Horizon 4 tuli ostettua myös fyysisenä vaikka pelasin niitä GP:n kautta.


Pelejä tulee pelikirjastoon ihan samalla lailla, kuin ennen Game Passiakin.
Mikä parasta, välttyy ostamasta sellaista mitä ei oikeasti sinne hyllyynsä tarvitse/halua. Toisaalta saattaa taas ostaa sellaista mistä ei tiennyt pitävänsä, kuten omalla kohdalla vaikkapa Subnautica.

Jos peli kiinnostaa ja olen sitä odottanut, ostan sen itselleni, vaikka se GamePassiin ilmestyisikin. Olen myös ostanut pelejä sen ansiosta, että olen päässyt tutustumaan niihin GamePassin myötä. Jos jotain, niin GamePass on itselläni lisännyt pelien ostamista. Varsinkin, koska ostelen nykyään lähinnä digitaalisena pelit.
Tämäpä täälläkin. Diginä en tosin ostele juurikaan mitään, varsinkin jos pelin voi pelata Game Passista. Switch on ehkä sen verran poikkeus kun sille ne pelit yleensä saa varastoitua helpommin talteen kuin muiden konsolien äkkiä täyttyville kovoille. Enkä ole jaksanut lisäkovoja hankkia tuota varten.

Kyllä ajattelee.
Kenties leffa- ja sarjaharrastajat siis? Jonkinlaisena pelikeräilijänä ymmärrän tuon mutta siinä missä en tarvitse jokaista peliä hyllyyni, en jotenkin usko että kovin moni leffa- tai sarjaharrastajakaan haluaa jokaista kuluttamaansa tuotetta itselleen. Vai olenko ihan väärässä? Jos en, niin yhtä lailla kuin minä pidän Game Passia fyysisten ostamisen ohessa, voisi leffa- ja sarjaharrastaja pitää suoratoistoja ns. ohessa. Välttyisi myös niiltä hutiostoksilta kun tietäisi jo onko tuote omistamisen arvoinen.
 
Viimeksi muokattu:
Siibä on se että fyysisiä uusia elonuvia ja tv sarjoja ei oikein ,enää tahdo oikein löytyä mistään sen takia noi gamepass tai mikään muulaan suoratoisto palvelu ei kuluttajan edun mukaista koskasilloin jää fyysisit tuoteet pois
 
Kuinkahan moni game passia hehkuttava huomaa viiden vuoden jälkeen, että perskules, 700€ on mennyt eikä pelikirjastossa ole ainuttakaan peliä. Itsekkin olen game passista PC puolella nauttinut 4kk, mainio palvelu, mutta tykkään pelata pelejä pitkälläkin aikajänteellä ja välillä palata vanhempiin peleihin.

Game pass lienee sen verran suosittu, että en yllättyisi, jos sony apinoisi sen nykyisten plussa ja now palveluiden sijaan.
Eikö tällainen subscription-malli ole nykyään ihan normaalia oli kyseessä musiikki-, elokuva- tai jopa autopalvelu?

Uskon, että monet asiat tulevat enemmän tai vähemmän jäämään ostettavien tuotteiden sijaan myös tilauspalveluina.

edit:
Kun miettii, niin eipä esim. pc-puolella Steam myöskään kauheasti poikkea tästä mallista. Jos jostain kumman syystä Steam lopettaisi toimintansa, niin kuinka moneen palvelun kautta hankittuun peliin pääsisi jälkikäteen käsiksi?
 
Minusta Netflixin jne. vuokrauspalveluiden isoin ero digitaalisiin (tai fyysisiin) peleihin on hinta. Saat puoli vuotta Netflixiä yhden digitaalisen PS5-pelin hinnalla. Koen saavani enemmän lisäarvoa Netflixistä. Sama koskee myös Netflix vs. PS+, koska plussan arvo minulle on käytännössä muutama lasten peli, pilvitallennus ja vähäinen nettipelaaminen. Game plussasta en osaa sanoa, koska xboxia minulla ei ole.

Koska pelit ovat itselleni kertakäyttökamaa, ei minulle ole väliä vuokraanko vaiko ostanko pelin. Oleellista on hintalaatusuhde (ja ettei tarvitse levyjä vaihdella). Digipelin hinta on kohdillaan, kun se ei ole merkittävästi kalliimpi kuin fyysisen kappaleen hinta käytön ja myymisen jälkeen. Minua suoraan sanottuna ärsyttää nurkissa pyörivät pelikotelot ja levyjen vaihtaminen ja siksi lämpenen digipeleille.

Jos siis pleikan laadukkaiden digipelien hinta olisi julkaisussa esim. 50€ ja 6kk julkaisusta 30€, voisi koko fyysisen pelien tuottamisen minusta lopettaa. Tosin noilla hinnoilla ei taitaisi kasvava myynti ja jälkimarkkinoiden tappaminen riittää kompensoimaan hintojen laskua?

Tiedostan, että osa pelaajista on keräilijöitä tai esimerkiksi retroilijoita. Heille tämä nykytrendi on myrkkyä ja se on harmi. Veikkaan vaan, että massojen mukaan mennään ja seuraavassa sukupolvessa ei enää levyasemaa ole. Digimaailma on kertakulutuksellista.
Kiitos siteerauksista. Taisit vaan osan siteerauksista tehdä nimissäni, vaikka kyseessä oli joku muu, ainakin Pirate fin.
 
Minusta Netflixin jne. vuokrauspalveluiden isoin ero digitaalisiin (tai fyysisiin) peleihin on hinta. Saat puoli vuotta Netflixiä yhden digitaalisen PS5-pelin hinnalla.
Nyt vertaat kahta täysin eri palvelua. Myös leffoja saa ostettua digitaalisesti ilman, että vuokraat niitä. Leffa saattaa maksaa 20e, jotta saat sen omaksi. Riippuen elokuvapalvelusta, tällä hinnalla saattaa saada useammaksikin kuukaudeksi suoratoisto(-vuokra-)palvelun.
 
Siibä on se että fyysisiä uusia elonuvia ja tv sarjoja ei oikein ,enää tahdo oikein löytyä mistään sen takia noi gamepass tai mikään muulaan suoratoisto palvelu ei kuluttajan edun mukaista koskasilloin jää fyysisit tuoteet pois
Johtuuko tämä Game Passista vai ihan vaan siitä että ylipäätään digipelit valtaavat alaa? Jos katsoo vaikka pleikkarin pelimyyntejä niin isompi osa on digiä. Molemmilla valmistajilla on jopa konsolimallit, joissa ei levyasemaa ole. Game Pass on tässä yhtälössä hyvin pieni tekijä. Jengi ostaa digiä muutenkin ja konsolivalmistajat haluavat myös että siihen suuntaan mennään, kun jää valmistuskustannukset ja välikädet pois.
 
Omasta puolestani vain vastasin (kenen muunkaan...?). Olen leffa- ja peliharrastaja. Haluan olla itse mahdollisimman paljon ohjaksissa mitä tulee kyseisiin harrastuksiin. Tähän tarpeeseen ei mikään tilauspalvelu vastaa. Ei se silti sitä tarkoita, etteikö niiden kautta voi pelata pelejä tai katsoa elokuvia. Tilauspalvelun kautta se pitää kuitenkin tehdä silloin kun teos sattuu palvelusta löytymään, jos löytyy. Esimerkiksi roskaelokuvia ei juuri löydy tilauspalveluista (Primesta jonkin verran) tai konsolien palveluista vanhoja pelejä. Tilauksen loppumisen jälkeen käteen jää siis konkreettisesti vain kuitit maksetuista kuukausimaksuista. Siitähän tuolla aiemmin puhuttiin Game Passin yhteydessä. Ei siinä poistettu mahdollisuutta myös ostaa pelejä.

Kuriositeettina mainittakoon myös teosten arkistointi, joka on varsinkin elokuvien osalta hyvin epävakaata aluetta. Nykyisellään esimerkiksi vanhoista videokaseteista saatetaan maksaa satoja euroja, koska teos saattaa löytyä vain vhs-nauhalta (esimerkiksi suomeksi tekstitettynä). Sama pätee jo vanhoihin peleihinkin tietty, kun arkistointi on lähinnä lain harmaalla alueella toimivaa puuhastelua.
 
Jos peli kiinnostaa ja olen sitä odottanut, ostan sen itselleni, vaikka se GamePassiin ilmestyisikin.
Sama juttu itsellä. Vaikka Sonylla tulevaisuudessa joku vastaava vuokrauspalvelu olisikin, niin tuskin tulisi tilattua, vaan ostaisin silti ne kiinnostavat nimikkeet kuitenkin omaan hyllyyn. Nykytahdilla ostan sen jonkun 5-7 peliä vuodessa, joten käytännössä sama ostaa ne hyllyyn. Olen myös huomannut, että kun ne pelit ovat siinä hyllyssä ja osuvat silloin tällöin silmään, niin sitä tulee muisteltua niitä kokemuksia niiden parissa ihan ykskaks yllättäen. Millaisia tunneskaaloja kulki itsessä läpi, kun pelasi The Last Of Us 2:n ensimmäistä kertaa läpi, millaista oli samuraifiilistely Ghost Of Tsushimassa, millaista tuntui olla "länkkärisankari" Red Dead Redemption 2:ssa ja niin edelleen. Tuskimpa noita muisteloita osuisi samalla tavalla kohdalle, jos pelit olisivat olleet digitaalisia, vuokrattuja tai ostettuja ja jo konsolin muistista poistettuja.

Sama pätee kyllä omalla kohdalla leffoihin ja musiikkiin myös. En ole kiinnostunut niidenkään vuokraamisesta tai ostamisesta digitaalisessa mielessä. Kun joku todella kiinnostava leffa tulee ulos, lähinnä Star Warsit ja Bondit, käyn ne katsomassa teatterissa ja ostan sitten fyysisen levyn kokoelmiin. Sama musiikin kanssa. Silloin harvoin, kun joku kiinnostava älppäri tai kokoelma tulee vastaan, niin haluan sen sitten hyllyyn myös. Kun uppoudun sen musiikin maailmaan, niin haluan pidellä sitä koteloa kädessäni ja hipelöidä sitä levyn mukana tullutta lehtistä.
 
Kiitos siteerauksista. Taisit vaan osan siteerauksista tehdä nimissäni, vaikka kyseessä oli joku muu, ainakin Pirate fin.
Ohops, mitenkäs tuo nyt niin on mennyt? Lainasin kyllä useampaa kirjoittajaa mutta en tiedä miksi foorumisofta tai omat säätämiset on noita tuolla tavalla muuttaneet. Pitääpäs editoida.
 
Myös peleissä digitaaliset myynnit ovat jo ylittäneet fyysiset myynnit, eli myös peliteollisuus noudattaa ihan samaa kaavaa kuin musiikkiteollisuus sitä ennen.
Varmaan elokuvien osalta myös sama? Toki esimerkiksi Netflixin tuotantoa ei juurikaan fyysisenä edes ole, joten vertailu on mahdotonta, kun ei ole kuin digitaalinen versio olemassa - jota sitäkään ei erikseen voi ostaa.

Jokainen voi toki henkilökohtaisesti olla mitä mieltä tahansa, mutta isona massana kuluttajien valinta on todella selkeä. Digitaalinen kuluttaminen on valtavirtaa.

Henkilökohtaisesti myin DVD-kokoelman pois vuosia sitten ja VHS:t meni roskikseen jo aikoja sitten, eikä CD ja C-kasetti kokoelma ole nykyään kovinkaan iso, vaikka jotain jäljellä onkin. Spotifysta tulee pääosin musiikkia kuunneltua ja leffat/sarjat Netflix/Viaplay/Rakuten/HBO linjalla, koska se on helpointa. Vinyylinä tulee kuitenkin edelleen ostettua klassikot ja hyväksi havaitut uudet levyt, joten jotain fyysistä toki edelleen tulee ostettua. Satojen viinylien kokoelma kasvoi viime viikollakin kuudella. Kirjojakin on muutana sata ja uusiakin tulee ajoittain ostettua, mutta toki lähinnä ulakolla ovat nuo jo luetut kirjat.

Mutta vaikka olenkin leffoja, kirjoja ja musiikkia kaikkia kasannut jonkinlaisen kasan fyysisesti jossain vaiheessa, niin fyysiset pelit ei vaan ole koskaan ollut itselle ollut samanlainen kerättävä asia. Näin on ollut jo 80-luvulta lähtien, mikään uusi juttu ei siis ole kyseessä. Uutta on vain se, ettei mitään muutakaan kuin vinyyliä tule enää juurikaan ostettua.

Ja mitä tulee retroiluun, niin Nintendon NES ja SNES kokelmat heidän kk-maksullisen paketin yhteydessä sekä Game Passin originaalin Xboxin pelit ovat mitä mainioin tapa päästä käsiksi retroiluun helposti ja halvalla. En siis näe miksi nämä palvelut eivät voisi nimenomaan helpottaa retroilua, kuten ne näyttävät tekevän, joten tämäkin kritiikki menee vähän ohi mielestäni. Onhan minullakin esimerkiksi SNES:n Super Mario Kart fyysisenä, mutta helpompaa se on pelailla Switchillä.

Vaikka Sonylla tulevaisuudessa joku vastaava vuokrauspalvelu olisikin

Sonylle on se kyllä jo nyt ja tässä. Ja Sonylla on myös All Digital konsoli.
 
Ja mitä tulee retroiluun, niin Nintendon NES ja SNES kokelmat heidän kk-maksullisen paketin yhteydessä sekä Game Passin originaalin Xboxin pelit ovat mitä mainioin tapa päästä käsiksi retroiluun helposti ja halvalla. En siis näe miksi nämä palvelut eivät voisi nimenomaan helpottaa retroilua, kuten ne näyttävät tekevän, joten tämäkin kritiikki menee vähän ohi mielestäni. Onhan minullakin esimerkiksi SNES:n Super Mario Kart fyysisenä, mutta helpompaa se on pelailla Switchillä.

Tarjolla ovat retropelit ovat murto-osa siitä, mitä pelejä on tarjolla vapailla markkinoilla. Totta on se, että tilauspalveluilla pääsee alkuun halvalla ja helposti. Edelleenkin se kritiikki kuitenkin pätee, ettei kuluttaja voi tuolloin valita mitä sieltä tarjotaan.
 
Ainoa, mikä digipeleissä mietityttää on se, jos tili yhtäkkiä bannataan jostain syystä. Satojen tai jopa tuhansien eurojen digiostokset katoavat silmänräpäyksessä. Suuryritysten kanssa voi olla vaikea selvitellä syytä ja saada oikeutta, vaikka bannit saisi jonkin virheen seurauksena.

Silti, keräilyvietittömänä ja laiskuuteen taipuvaisena ostan pelini kätevyyssyistä pääosin diginä, mutta hyvin harvoin täyteen hintaan.
 
Tarjolla ovat retropelit ovat murto-osa siitä, mitä pelejä on tarjolla vapailla markkinoilla.

Ja vastaus tähän on, että jos kuluttajat näitä haluavat, niin näitä tulee myös lisää, eikä fyysisiin peleihin tosiaankaan ole helpompi pääsy, jos sellaista joku kuvittelee.

Lopulta ne fyysiset SNES- ja NES-pelit esimerkiksi ovat myös aina vain kalliimpi, lopulta aidosti mahdollisesti katoava luonnonvara, joten näiden pelien digitalisointi on nimenomaan hyväksi. Digitaaliset versiot ovat mahdollistaneet sen, että retropelit ovat ikuisia.

Ja esimerkiksi jos nyt haluaisin ylipäätään löytää fyysisesti kaikki ne 100+ SNES- ja NES-peliä, jotka saa Nintendo Onlinen kyljessä pelattavaksi, niin hinta peleille, konsoleille ja ohjaimille olisi todella kova - ja tähän projektiin menisi aikaakin todennäköisesti vähintään kuukausia, jos näitä kaikkia edes löytyisi.

Mutta saat toki olla sitä mieltä, että digitaalisuus on nimenomaan ongelma retropelaamisessa, eikä siinä mitään. Mielestäni kuitenkin oma kantani on aika hyvin perusteltu ja selkeä.
 
Ja vastaus tähän on, että jos kuluttajat näitä haluavat, niin näitä tulee myös lisää, eikä fyysisiin peleihin tosiaankaan ole helpompi pääsy, jos sellaista joku kuvittelee.

Lopulta ne fyysiset SNES- ja NES-pelit esimerkiksi ovat myös aina vain kalliimpi, lopulta aidosti mahdollisesti katoava luonnonvara, joten näiden pelien digitalisointi on nimenomaan hyväksi. Digitaaliset versiot ovat mahdollistaneet sen, että retropelit ovat ikuisia.

Ja esimerkiksi jos nyt haluaisin ylipäätään löytää fyysisesti kaikki ne 100+ SNES- ja NES-peliä, jotka saa Nintendo Onlinen kyljessä pelattavaksi, niin hinta peleille, konsoleille ja ohjaimille olisi todella kova - ja tähän projektiin menisi aikaakin todennäköisesti vähintään kuukausia, jos näitä kaikkia edes löytyisi.

Mutta saat toki olla sitä mieltä, että digitaalisuus on nimenomaan ongelma retropelaamisessa, eikä siinä mitään. Mielestäni kuitenkin oma kantani on aika hyvin perusteltu ja selkeä.

En ole sitä mieltä, että digitaalisuus on ongelma retropelaamisessa.
 
En ole sitä mieltä, että digitaalisuus on ongelma retropelaamisessa.

Hyvä. Eihän se nimittäin ole, vaan itseasiassa päinvastoin. Tosiaan esimerkiksi Nintendo Online ja Game Pass tuo retropelejä saataville helpommin ja laajemmin kuin ilman niitä.

Ja edelleen näiden rinnalla voi yrittää saalistaa fyysisiä pelejä, jos niin haluaa.
 
Pelit joihin tulee palailtua säännöllisesti ostan mieluummin digitaalisena. En pidä siitä, että levykettä täytyy mennä jatkuvasti laittamaan konsolin sisään ja ottaa se sieltä ulos x-määrä. Jotkut yksinpelikampanjat, joita en pelaile säännöllisesti kuukaudesta toiseen ostan sieltä mistä saa halvalla, yleensä fyysisenä.
 
Ylös Bottom