Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Pelaaminen parisuhdeongelmana?

J

-JKHH-

New Member
Mitenkäs tämä asia on muilla parisuhteen kiemuroiden kanssa painivilla? Itsellä meinaa mennä välillä vähän kädenväännöksi ajnkäytön kanssa kun pitää löytää aikaa myös emännälle (pitää löytää? ehh...). Kaikki oli vielä varsin kohdallaan kun pelikoneena oli vain yksi kone, mutta nykyään aikaa kuluu tuhottomasti. PS2:lla pelaan juuri nyt MGS2:ta, Xboxilla väännän Haloa ja PC:llä tulee tuhrattua Vga Planetsin parissa. Aika on kortilla, sano. Ja nämä olivat vain niitä aktiivisesti pelattuja pelejä.

Kun töitäkin pitäisi jossain välissä tehdä ja liikuntaa harrastaa, ei ole ihme, että tyttökaveri on välillä hiukan kireänä. Minä olen onneni kukkuloilla, hän ei oikein aina meinaa olla. Tavallaan kyllä ymmärränkin pelaamisesta johtuvat tunteenpurkaukset. Mutta vaikeahan sitä pelaamista on vähentääkään, kun aika kuluu pelatessa kuin siivellä.

Olen yrittänyt houkutella häntä pelien pariin, mutta yhtä poikkeusta lukuunottamatta (J&D) ne eivät ole häntä liiemmin kiinnostaneet. Ja tuolloinkin asiat keikahtivat päälaelleen, eli muija pelasi enemmän kuin minä. Nöyryyttävää...

Eli kuten alussa kysyin, mitenkäs tämä asia on muiden kahlittujen/rengastettujen seurakunnan jäsenten kohdalla? Muuttaako pelaaminen seurustelun pelkäksi seksisuhteeksi vai onko joku keksinyt viisasten kiven, jonka avulla aika riittää kevyesti ja eukko kehrää tyytyväisyyttään...
 
Ei auta varmaan muu kuin pistää asiat tärkeysjärjestykseen. Luulisi, että tolla pelaamismäärällä et "tyydytä" toista osapuolta kovinkaan paljon, joten:

1.Jätät sen ja hautaudut pelaamaan.
2.Karsit hieman pelaamista.

Onneksi mulla ei tommosto ongelmaa ollu, sillä kumpikin piti pelamisesta ihan tarpeeksi :D
 
Mullakin oli alussa vähän ongelma kun tyttöystävä ei oikein tajunnut noita pelejä. Mutta kun vähän sille näytti sellasia "mielekkäämpiä" pelejä, kuten Ape Escape, Jak and Daxter ja Final Fantasyt, niin nykyään se pelaa melkein enemmän kuin minä! Tai siis nykyään me pelataan yhessä esim just noita Final Fantasyja. Pelataan käänteisessä järjestyksessä eli syksyllä pelattiin ysi, jouluna kasi ja alkuvuodesta seiska. Nyt pelataan kutosta ja odotellaan kymppiä:) Se tietenkin pistää vähän vituttamaan, että kun on pidellyt ohjainta ruhtinaalliset 10 sec käsissä, niin muija huutaa heti että "MUN VUORO!". Se on näitä varjopuolia:p
 
Elä, kärsi ja unhoita. Sitä kai tämä elämä on. Pitää kyllä vissiin tosissaan vähentää pelaamista hiukan. Vaikka on sitä yhteistä aikaakin aina jostain onnistuttu kaivamaan. Eritoten huippupelien ilmestymisaikojen välillä, mutta ihmeen kaupalla muutenkin. Eniten muijaa kaihertaa kuitenkin se, että allekirjoittanut kömpii sänkyyn yleensä aamupuolella yötä. Hauskinta tässä jutussa on se, että pitkällisten hallitusneuvottelujen jälkeen Xbox tuli taloon, koska naiseni ajatteli, että minulta irtoaa sitten enemmän aikaa. Enpä pistänyt vastaan. Naisen logiikkaa, heh.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan -JKHH-
Hauskinta tässä jutussa on se, että pitkällisten hallitusneuvottelujen jälkeen Xbox tuli taloon, koska naiseni ajatteli, että minulta irtoaa sitten enemmän aikaa. Enpä pistänyt vastaan. Naisen logiikkaa, heh.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo...naisen logiikkaa my ass...;)
Tarkoitus on tietenkin tuottaa sulle huono omatunto siitä että sait liput liehuen hankkia koneen, joten...to be continued...:D
 
Tärkeysjärjestys on ensin vaimo, sitten vasta muutaman metrin päässä konsolit. Sillä tavalla ei tarvitse pelätä tulevansa kuristetuksi yöllä nukkuessaan.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan FrankNyberg
Tärkeysjärjestys on ensin vaimo, sitten vasta muutaman metrin päässä konsolit. Sillä tavalla ei tarvitse pelätä tulevansa kuristetuksi yöllä nukkuessaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

He, ollaan näköjään Frankin kanssa samoilla linjoilla jälleen.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan FrankNyberg


Taidetaan olla ikäluokassakin hieman muita korkeammalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

He, näin taitaa olla. Ikä tehnyt tepposet. Ja melkein "pakko" saada Vaimo ja pelaaminen sopimaan yhteen. Mikäli siis aikoo pelata ;)
 
Joo, tämähän on yleinen ongelma tämä muijien motkotus... Olemme seurustelleet emännän kanssa kuutisen vuotta ja aina ennen kun pelasin PC:llä yli puoli tuntia oli ripityksen aika. Riidat oli väistämättömiä. X-box on ensimmäinen pelikonsolini ja emäntä on ottanut sen vastaan yllättävän rauhallisesti. Ehkä sen takia, koska huomaa kuinka onnelliseksi tulen x-boxin ääressä sekä myöskin sen takia, että tykkää itsekkin pelata rallia välillä. Toivottavasti seuraava vaihe emännällä ei ole mustasukkaisuus x-boxia kohtaa...
 
Joo, vaikka itsekin olen Dreamcastini ja nyttemmin myös PS2:n äärellä viettänyt kohtalaisesti aikaa, niin vielä seurustelessani oli tyttökaveri ehdottomasti prioriteettilistan ykkönen. Onneksi hänkin oli pelaavaa sorttia, joten ongelmia ei päässyt sinällään syntymään :)
 
ja tällaset averagepelaaja-pussyt (siis muutama tunti viikossa) kuten minä ratkaisevat asian seuraavasti:

kun vaimoke on ulkona omien kavereidensa kanssa, niin silloin minä (ja toverit) pelataan. Kun oma hani on himassa, niin sitten ei pelata.

Ensinnäkään pelaamisesta ei tule mitään, kun toinen häslää koko ajan jotain ja toisekseen on olemassa erittäin selkeä riski, että herää aamulla ohjainnaru kaulan ympärilla ja G-Con papanaluukussa.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan FrankNyberg
Tärkeysjärjestys on ensin vaimo, sitten vasta muutaman metrin päässä konsolit. Sillä tavalla ei tarvitse pelätä tulevansa kuristetuksi yöllä nukkuessaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toi on helppo ratkaista siten, että siirryt nukkumaan konsolien viereen olohuoneen sohvalle ;)
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan el Miguel

kun vaimoke on ulkona omien kavereidensa kanssa, niin silloin minä (ja toverit) pelataan. Kun oma hani on himassa, niin sitten ei pelata.

Ensinnäkään pelaamisesta ei tule mitään, kun toinen häslää koko ajan jotain ja toisekseen on olemassa erittäin selkeä riski, että herää aamulla ohjainnaru kaulan ympärilla ja G-Con papanaluukussa.
Klikkaa laajentaaksesi...

On vain olemassa sellainen ongelma, että omalla kultsilla ei oikein ole sellaisia harrastuksia, joiden vuoksi hän olisi poissa kotoa. Pois hän on vain silloin, kun on töissä tai käymässä vanhempiensa luona. Siinä onkin yksi syy, miksi ajan kanssa tulee ongelmia. Tämän vuoksi olenkin yrittänyt lempeällä tönäisyllä saattaa häntä pelien maailmaan. Minun onneni on tällä hetkellä se, että voin tehdä töitä kotona, jolloin on mahdollista ottaa luovia taukoja ja kirmata konsolin virtanäppäintä kohti. Toinen peliaika onkin sitten käytännössä yöllä. Iltapelaamisesta tulee vain sanomista. Mikä on sinällään hauskaa, sillä samalla tavallahan pelaaminen on harrastus kuin lukeminen ja piirtäminen, mutta näiden parissa ajan tuhlaaminen tuntuu olevan useammin ok verrattuna pelaamiseen.

Luojan kiitos en omista G-Conia.
 
JKHH:

selkeä ongelma. Oli muuten hyvä pointti siitä, että hanit ei ymmärrä pelaamista, mutta moni muu harrastus kyllä olisi ok..

Kaiketi olisi täydellistä, jos vaimoke ymmärtäisi pelaamista jossain määrin, mutta ei kuitenkaan kykenisi pieksemään mua omissa peleissäni *heh* Jollakulla tossa aiemmin kun oli ollut sen suuntaista probleemaa..

-MM-

ps. yleensä pidänkin G-Conin poissa näkyviltä, jos on tullut vähän pelattua.
 
Kuulostaa kuitenkin jopa pahemmalta kuin G-Con (vrt. aiempi postaus G-con:in sijoituksesta liiallisen pelaamisen jälkeen) :p
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan el Miguel
Kuulostaa kuitenkin jopa pahemmalta kuin G-Con (vrt. aiempi postaus G-con:in sijoituksesta liiallisen pelaamisen jälkeen) :p
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin no ihan miten itse tykkää. :p
Toi vipu voi vaan tehdä kipiää.:D
 
Kiva kuulla, että muillaki on ongelmia yhdistää parisuhde ja pelaaminen :D Ongelma on siinä, että emäntä ei ymmärrä yhtään pelaamisen hienoutta. Sen mielestä pelaaminen kuuluu lapsille eikä vanhoille ukoille.. Noo, itse olen pelannut tietokoneilla jo ammoisista ajoista lähtien (eka kone tais olla Salora Fellow) ja pidän pelaamista ihan hyvänä harrastuksena muiden ohella. Olen koittanut selittää eukolle, että eikö tää oo parempi harrastus ku lähipubissa kaljan kittaaminen... No, sen se myöntää mutta ei se tahdo auttaa... Itse olen joutunut siihen pisteeseen, että on PAKKO järjestää myös eukolle aikaa.. muuten elämä kärsii aika pahasti.. Jostain kumman syystä kuukauden selibaatin jälkeen alkaa tuntuun siltä että vois vaikka vähentää tota pelaamista :D (Perhanan hormoonit, ku ne sotkee peli-ilot).
Mut eiköhän kaikki suju ihan ok kun muistaa moton: kohtuu kaikessa. :D
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Jate
eikö tää oo parempi harrastus ku lähipubissa kaljan kittaaminen... No, sen se myöntää mutta ei se tahdo auttaa... Itse olen joutunut siihen pisteeseen, että on PAKKO järjestää myös eukolle aikaa.. muuten elämä kärsii aika pahasti.. Jostain kumman syystä kuukauden selibaatin jälkeen alkaa tuntuun siltä että vois vaikka vähentää tota pelaamista :D (Perhanan hormoonit, ku ne sotkee peli-ilot).
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistanpa itsekin joskus käyttäneeni tuota baarivertausta. Mutta kuukauden selibaatti? Herramunjee! Tuossa vaiheessa olisi tullut jo myytyä pois omat ja kavereiden konsolit.

Onneksi maailmassa on myös pelaamista helpottavia asioita. Kuten nyt tuo iltavuoro töissä. Muijan ollessa kyseisessä vuorossa on elämä yhtä peli-iloittelua. Ei tarvitse edes uhrata rakkaita yöunia pelaamisen alttarille. Tavallaan myös nykypelien suhteellinen lyhyys ehkäisee suhteen saumojen ratkeamista. Kun peli on pelattu läpi, en minä yleensä enää viitsi alkaa tahkoamaan sitä uudestaan läpi. Ja koska raha ei vieläkään kasva puissa, ei niitä uusia pelejäkään osteta aivan joka päivä, joten pelien välissä sitä yhteistä aikaa on melkeinpä riesaksi asti. Voi vierailla appivanhempien luona ja tehdä muutakin kammottavaa hienojen yhteisten hetkien vastapainoksi. :p
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom