Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

PlayStation 5, Xbox Series X, Switch 2 – konsolipelaamisen 9. sukupolvi

Mallinimet olleet tiedossa jo talvesta.
Jep ja lähteenä toimi Brad Sams, joka on sieltä luotettavimmasta päästä. Samainen kaveri mm. toi julki Microsoftin suunnitelmat Xbox One SAD -konsolista.

Microsoft’s Building a Disc-Less Xbox One for Release in 2019

...

Katselin, että ResetErassa keskustelu käy kuumana. Nähtävästi vielä E3-messujen alla Brad Sams puhui "konsoleista". Lisäksi 343 kotisivulla mainitaan Halo Infiniten alustat: Xbox One, PC ja seuraavan sukupolven konsolit.
 
Kuusi eri mallia omilla mallinimillään: Core, Pro, Elite/SuperElite, Arcade, S ja E. Näistä vielä useampia alimalleja eri konfiguraatioilla. Osa näistä oli yhtäaikaa myynnissä.

PS3:ia oli nuo mainitsemaasi ja niitä oli eri kokoisilla levyillä, mutta varsinaisia mallinimiä oli nuo kolme. Slimmit korvasivat aina edellisen mallin.
Niin, aivan kuten kirjoitinkin jo. Edelleen niitä oikeasti erilaisia malleja on kolme, kuten PS3:stakin. Ensimmäisen mallin alle taitaa mennä sitten nuo "lisänimet"/versiot core, pro, elite ja arcade. Ja edelleen nuo erosivat (ainakin peruskuluttajan silmiin) lähinnä kovalevyn suhteen, aivan kuten PS3:n eri kokoisilla levyillä olevat mallit. Mallit myös korvasivat aiempia, jälleen kuten PS3:llakin.

Voihan se enemmän sekoittaa kun nuo on nimillä eikä "60 gt/120gt/jne" mutta kyllä "käsittämätön" on liioitteleva termi tämän suhteen. Peruskuluttajalle on sitten käsittämätöntä kaikki 4K, HDR ja muutkin jos jo noiden kanssa menee sormi suuhun.
 
Veikkaan näiden tilaajapalveluiden johtavan AA-pelien vyöryyn. Keskinkertaiset studiot tekevät keskinkertaista höttöä, burgeripelejä liukuhihnalta,

Rajaton tarjonta kk-maksua vastaan on jo muuttanut musiikin tekemisen tapoja. Kappaleet ovat lyhentyneet 3 minuuttisiksi ja kertosäkeet alkavat aikaisessa vaiheessa koukuttaakseen kuuntelijan. Tekijät saavat korvauksen sen mukaan kuinka pitkään kappaletta on kuunneltu, 30 sekunnin jälkeen korvaus ei enää kasva. Tekoälyn algoritmi suosittelee samankaltaisia kipaleita, virtuaalisen näyteikkunan tarjonta yksipuolistuu.

Yle Uutiset:

Hittibiisit lyhenevät vuosi vuodelta – Spotify on muuttanut kuuntelun lisäksi musiikin tekemisen tapoja

90-luvun puolivälin jälkeen hitit alkoivat jälleen lyhentyä ja suoratoistopalveluiden myötä kehitys vain kiihtyi entisestään. Nykyään hittibiisin pituus on palannut vinyyliajan standardeihin, 3 minuuttiin ja 42 sekuntiin.

Nykyään fyysisistä levyistä on tullut enemmänkin keräilyesineitä ja todellinen musiikin kuuntelu tapahtuu suoratoistopalveluiden kautta. Tässä maailmassa muusikoiden palkka muodostuu yksittäisistä kuuntelukerroista. Yksinkertaistettuna artisti saa korvauksen, kun hänen kappalettaan on kuunneltu vähintään 30 sekuntia. Sen jälkeen artistille on taloudellisesti se ja sama, kestääkö kappale kolme vai viisi minuuttia.

Tämä on johtanut siihen, että kuunteluajan sijaan artistin kannattaa kerätä mahdollisimman monta yksittäistä striimausta. Ainoa tavoite on saada kuuntelija koukutettua puolen minuutin merkille asti. Tehtävä on haasteellinen.
– Suoratoistopalveluissa se biisin etsimisen kokemus on intensiivisempi kuin radiossa. Ihmisten pinna on siellä lyhyempi ja samalla on helppo siirtyä seuraavaan biisiin, sanoo Nelonen Median radioiden musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10826133
 
Menee vähän aiheen vierestä mutta tuohon uusimpaan viestiin liittyen: voiko musiikkia enää sanoa taiteeksi kun sitä tehdään rahan takia? Muusikoidenkin pitää tietysti elää jotenkin (ja ovat vähän kuin pakotettujakin kohta tuohon) mutta on se jotenkin irvokasta että hommaa suunnitellaan tuon kautta.
 
Menee vähän aiheen vierestä mutta tuohon uusimpaan viestiin liittyen: voiko musiikkia enää sanoa taiteeksi kun sitä tehdään rahan takia? Muusikoidenkin pitää tietysti elää jotenkin (ja ovat vähän kuin pakotettujakin kohta tuohon) mutta on se jotenkin irvokasta että hommaa suunnitellaan tuon kautta.

Tämäkin ohi aiheen mutta musiikista katosi taide jo silloin kun 10-30 oli sanottamassa yhtä kappaletta ja muovaamassa tietystä ihmisestä artistia pakkomielteellä.
 
Menee vähän aiheen vierestä mutta tuohon uusimpaan viestiin liittyen: voiko musiikkia enää sanoa taiteeksi kun sitä tehdään rahan takia? Muusikoidenkin pitää tietysti elää jotenkin (ja ovat vähän kuin pakotettujakin kohta tuohon) mutta on se jotenkin irvokasta että hommaa suunnitellaan tuon kautta.

Muusikot ovat aina menneet markkinoiden ehdoilla. Tilaustöitä ruhtinaille, nyt elokuviin ja peleihin. En silti tinkisi taidetta ulos edes näistä Spotifyn 30 sekunnin kliimakseista.

Pelit voivat mennä samaan suuntaan. Koukutetaan episodi-pohjoisesti. Lyhyitä pyrähdyksiä juuri sen verran että nälkää jää.
 
Eivätpä toisaalta leffat ole menneet huonommiksi digitalisoitumisen ja tilattavien palvelujen takia. Esim. Netflixin oma tuotanto on suurimmalta osin aikamoisen laadukasta. En usko että pelitkään sen enempää huononee noiden takia.
 
Eivätpä toisaalta leffat ole menneet huonommiksi digitalisoitumisen ja tilattavien palvelujen takia. Esim. Netflixin oma tuotanto on suurimmalta osin aikamoisen laadukasta. En usko että pelitkään sen enempää huononee noiden takia.
Jaa-a. Omasta mielestä taas suuri osa Netflixin omista sarjoista on niin geneerisiä kuin vaan voi olla.

Tosin, osa sarjoistahan on käsikirjoitettu tekoälyn voimin. Eli kone tekee katselutottumusten mukaan rungon, jonka käsikirjoittajat kirjoittavat puhtaaksi.
 
Microsoft kiisti kyseisen kamerahuhun jo.
Lähde: Gizmodo

Itse uskon kameran olevan tulossa takaisin. Heillä on oma striimauspalvelu ja Skype. Vanha idea mainosdatan keräämisestä paketoidaan nyt vain paremmin kuin edellisellä kierroksella.

Lisäksi vielä tämä äskettäin päivitetty patenttikuva:

Taikamatto, VR/AR lasit ja 4K-Kinect.
EGR_jOQW4AUO3iw


Lähde: https://www.vrfocus.com/2019/10/mic...-details-pressure-sensitive-floor-mat-for-vr/
 
Take-Twon toimitusjohtaja Strauss Zelnick ei usko, että seuraava sukupolvi nostaa pelikehityksen kustannuksia. Zelnick juttelee, että joka kerta uuteen sukupolveen hypätessä kehittäjät ovat halunneet kokeilla jotain uutta tekniikan kehittyessä. Nyt kuitenkin tietokonepelaaminen on tullut takaisin ja sukupolven rajat hämärtyvät, joten hän ei usko, että tämä sukupolven vaihdos ajaa kehittäjiä konkurssiin, kuten ehkä aikaisemmin on käynyt. Aika iso juttu on myös se, että hän mainitsee julkaistun monialustapelin tietokoneversion tuovan jopa 40-50 prosenttia liikevaihdosta, kun vielä 10 vuotta sitten tämä luku oli yhden tai kahden prosentin luokkaa.

Lähde: https://www.gamesindustry.biz/articles/2019-09-19-next-gen-wont-see-dev-costs-spike-take-two
 
Take-Twon toimitusjohtaja Strauss Zelnick ei usko, että seuraava sukupolvi nostaa pelikehityksen kustannuksia. Zelnick juttelee, että joka kerta uuteen sukupolveen hypätessä kehittäjät ovat halunneet kokeilla jotain uutta tekniikan kehittyessä. Nyt kuitenkin tietokonepelaaminen on tullut takaisin ja sukupolven rajat hämärtyvät, joten hän ei usko, että tämä sukupolven vaihdos ajaa kehittäjiä konkurssiin, kuten ehkä aikaisemmin on käynyt.
Mä luulen että aika paljon on vaikutusta pelimoottorien kehittymisellä, paremmilla toimitusketjuilla ja erikoistumisella. Ehkä parhaana (tai "parhaana") esimerkkinä tästä on Ubisoft, joka varmasti kierrättää osaa asseteista, rakentaa pelejä samalla kaavalla ja hyödyntää koko firman kaikkia studioita kaikissa tuotannoissa. Näin pystytään tehtailemaan aika paljon toisiaan muistuttavia pelejä, joista osa lyö leiviksi oikein kunnolla ja osa menee vähän hutiin. Lopputuloksena kuitenkin kustannustehokas koneisto, joka toimii luotettavan kannattavasti vuodesta toiseen.

Enää siis jokaista produktiota ei rakenneta tyhjästä, vaan keskitytään tekemään uutena vain sellaiset osat, joilla halutaan pelin erottuvan joukosta.
 
Tällä todennäköisesti haluaa Spencer viestittää sitä ettei tässä nyt niin olla jäljessä kilpailijaa, vaikka huhut pelinkehittäjien puolelta toista kertovatkin.
Tätä itsekin uskon. Sama asia oli xCloudin kanssa. Stadia kun "julkaistiin", halusi Microsoft-rintama toitottaa, että heidän palvelunsa ei ole Stadia-killeri, sillä heidän palvelunsa ei nojaudu vanhoihin arvoihin. Silti monissa testeissa Stadian viive on selkeästi xCloudia pienempi, vaikka muutoin Googlen palvelu onkin kokenut erilaisia kolauksia.
 
Silti monissa testeissa Stadian viive on selkeästi xCloudia pienempi, vaikka muutoin Googlen palvelu onkin kokenut erilaisia kolauksia.
Eurogamerin artikkelissa todettiin myös, että xCloud lähettää kuvaa 720p60-laadulla, eli se jää jonkin verran jälkeen Stadian lupaamasta 60fps 4k:sta.

 
Ylös Bottom