Vastaus: Podcast 086: Wiin elämä ja teot
Oliko uusi tunnari joku Nintendo-spesiaali vai tullut jäädäkseen talvikaudelle? Erittäin mukava kuulla vaihteeksi vähän enemmän Nintendo-asiaakin taannoisen Wii U -turinan jatkoksi, ja Zanis Dust paikkasi vakiokaartin Nintendo-kokemuksen aukkoa erinomaisesti.
Minua jotenkin hämää aina kun N64:stä puhutaan "kuusnelosena". Ainoa oikea "kuusnelonen" on Commodore 64! Olen kai jotenkin omituinen kun pidin N64:n erikoisesta ohjaimestakin, vaikka sitä tunnutaan usein vihaavan. Se oli toki suunniteltu aika lailla tarkaksi Mario 64 -ohjaimeksi, ja ei soveltunut kaikkiin peleihin niin hyvin mm. tatin suuren liikkuma-alueen vuoksi.
Aina on jotenkin ihmetyttänyt sekin, miten Cubea pidetään floppina, vaikka myyntiluvuissa se oli lähes tasoissa menestyksenä pidetyn Xboxin kanssa, myyntilukujen ero oli vain 10%:n luokkaa. Kaikki on toki suhteellista, Microsoft oli uusi tulokas ja Xboxilla piti vain saada jalkaa oven väliin, kun taas Nintendolla oli takana useampi menestyslaite, joihin nähden Cubea tietysti on pidettävä pettymyksenä.
Cube oli sukupolvensa laitteista ehdottomasti persoonallisin, ja Nintendon omille pelifranchiseille ei yksinkertaisesti löydy vastineita muilta. Cubelle on iso kasa pelejä, joiden pariin haluan edelleen palata joskus, kun vain aikaa riittäisi. Multiplattiksien vertailuissakin Cube-versiot pärjäsivät usein hyvin. Joidenkin kehittäjien mielestä Cuben GPU oli sukupolvensa paras, eikä siitä koskaan otettu kaikkea irti. Se, kun jotkut sanovat Wiin olevan puolitoista kertaa Cuben tehoinen tulee vain siitä, että Wiin kellotaajuus on tasan puolitoista kertaa Cuben kellotaajuus. Piirit ovat kuitenkin luonnollisesti paljon kehittyneemmät, eli todellinen tehonlisäys on huomattavasti suurempi.
Myönnettävä, että en ole pelannut Wiillä yhtään mitään netissä, kun Metroid Primejen friend tokeneiden lähettelyä tuskin sellaiseksi voi laskea. Nettipeleistä tulee tosin heti mieleen Super Smash Bros Brawl, josta piti kavereiden kanssa joskus järjestää isommatkin nettipelisessiot, mutta ei vaan ole koskaan saatu aikaan.
WiiConnect24:ssä oli paljon lupausta, mutta sen käyttö muuhun kuin päivityksistä tai viesteistä ilmoittamiseen jäi olemattomaksi. Ilmeisesti ainakin Animal Crossing tuki sitä jossain määrin, ja tarjosi erikoispäivien lisäsisältöä automaattisesti. Joskus myös luvattiin, että kavereiden AC-kylissä pystyisi vierailemaan itsekseenkin, jos kaverin laite vain on WiiConnect24:ssä kiinni, mutta siitä en tiedä toimiko tämä. WiiConnect24:n sähkönkulutuksesta kitiseminen tuntuu hieman omituiselta, kun se vastaa tyypillistä sähkölaitteen valmiustilaa, ja vie vähemmän sähköä kuin keskimääräinen tallentava digiboksi valmiustilassaan. Sitähän alleviivattiin julkaisun aikoihin, että Wiissä on optimoitu sähkönkulutusta enemmän kuin suorituskykyä. Toki kun näitä laitteita on monta alkaa se yhdessä tehdä jo aika paljon kulutusta.
Sääli, ettei Wii:n DS-yhteistyötäkään koskaan kunnolla hyödynnetty. Cube-GBA -linkitys näytti jo vähän potentiaalia, mutta kärsi mm. GBA:n ankeista namiskoista ja vanhempien GBA-mallien kehnosta näytöstä. Four Swords lienee tosiaan tunnetuin esimerkki Cube-moninpelistä, jota kontrolloitiin GBA:lla, ja pelaajat pystyivät käymään luolissa toisistaan riippumatta, kun luolakomppaus tapahtui GBA:n näytöllä. Cuben Animal Crossingissa GBA:lla pääsi kokonaan uuteen paikkaan, veneellä pienelle saarelle kylän edustalla.
Wiin riesana oli nopeasti ja halvalla rykäistyn shovelwaren lisäksi myös yleinen tapa tehdä monialustapelien Wii-konversiot helpointa tietä PS2-versioiden pohjalta, jolloin Wii jäi pahaksi väliinputoajaksi, eikä sen kapasiteettia luonnollisesti paljonkaan käytetty. Se siis olisi pystynyt paljon parempaankin kuin mitä suuri osa peleistä näytti.
WiiWaresta löytyy erinomaisia pelejä, joita 5-10 vuoden kuluttua muistellaan unohdettuina klassikkoina joista kukaan ei ole kuullutkaan. WiiWaren suurin ongelma onnettoman 40 megan kokorajan lisäksi oli loppujen lopuksi minkäänlaisten demojen tai kokeiluversioiden täydellinen puute, eli sen hyvän ostettavan löytäminen oli tehty täysin mahdottomaksi. Kovin montaa sikaa ei viitsi säkissä ostaa pelkkien luettujen arvostelujen perusteella. Tämän vuoksi WiiWaren myynnit ovat olleet surkeita, ja kehittäjät eivät saa Nintendolta yhtään mitään ennen kuin peli on myynyt tuhansia kappaleita. Pelimyynnissä yleensäkin Nintendon pahin vastustaja on aina ollut Nintendo itse, muiden on vaikea tuoda pelejään menestyksekkäästi Nintendon konsoleille. Wiilläkin yhdeksän myydyintä peliä ovat kaikki Nintendon omaa tuotantoa, ja top kahteenkymmeneen mahtuu vain viisi muiden peliä.
Cuben ensimmäinen Metroid Prime on kaikkien aikojen suosikkipelejäni, erityisesti kerrassaan upean tunnelmansa vuoksi. Kakkonen oli lievä pettymys ykkösen loistavuuden jälkeen, mutta Wiillä kolmonen oli jälleen paluuta oikeaan suuntaan. Kolmonen päivitti myös kieltämättä hieman kankeat Cuben kontrollit paljon sujuvammiksi, ja osoitti että osaavissa käsissä fps-tyyliset kontrollit onnistuvat erinomaisesti wiimotella, kunhan vain muistaa valita luonnollisemman expert-kontrollimoodin heti eikä edes yritä tapella perusasetusten kanssa. Metroid Prime Trilogy päivittää ykkösen ja kakkosen samanlaisille kontrolleille, ja lisää mm. laajakuvatuen. Trilogya saa muuten edelleen jostain kaupoista, ja se on ehdottomasti kovimpia Wiin julkaisuja, joten suosittelen lämpimästi.
Olen viime aikoina sattumoisin pelaillut Super Mario Galaxy 2:sta. Peli on mielestäni parempi kuin ykkönen, joka oli jo erinomainen. Perusidea on käytännössä sama, ja kentät ovat edelleen suunnittelultaan loistavia ja juuri sopivan mittaisia ideoihinsa nähden. Pidän vain enemmän kakkosen rakenteesta, joka on karttaliikkumisineen klassisten 2D-Marioiden suuntaan kumarteleva ja selvästi vanhakantaisempi kuin ykkösessä.
