Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Returnal - Sinivalkoista räiskintää

Onko kotimaisuus sinulle myyntivaltti?

  • Kyllä, lippu salkoon ja torille!

    Äänet: 45 36,6%
  • Ei

    Äänet: 66 53,7%
  • En osaa sanoa

    Äänet: 12 9,8%

  • Äänestäjiä yhteensä
    123
Joo, alkaa maistua puulta tämä, 38 kuoloa ja vieläkään ei ekan tason bossia päihitetty. Se kamojen kerääminen ja aseen saaminen hyvälle tasolle vaatii niin paljon koluamista joka kerta että ei vaan mielenkiinto riitä sitä joka kerta tehdä.. ja usein kun on varusteet jollain tasolla niin ennen loppumököä on tietty sulkuhuone (ilman sitä merkkiä tms) jossa pari isoa ja miljoona pientä käy kimppuun ja siinä suli terveys ja adrenaliini tasot. Ei ole tämä peli hyvässä balansissa..

Edit: Itselle tämän vaikeustaso on outo, tavallaan kun on aseet saanut siihen tilaan että se alt fire on käytössä niin monet osiot on semmosia kohtuullisia 5-7/10 eli tulee mieleen että tällä kerätään vähän resursseja mutta sitten ne ajoittain tulevat välibossit on luokkaa 9-11/10 riippuen sen kavereista ja sitten 1. Tason bossi on 12-30/10 riippuen omista kamppeista. Ja kamppeet kun tulee randomina niin loppu voi tulla ennenkuin pääsee lähellekkään bossia. Adrenaliini kertyy tuskaisen hitaasti siihen nähden että se lähtee hipaisustakin pois. Pelikerran aseen tasokin tulee järkyttävän hitaasti, hyvä jos saa 2 tasolle näissä lyhemmissa yrityksissä (eli sillä tulee arkuusta vain köyhiä aseita.
Pitkälti pelattavuus, äänet ja grafiikka on tässä kunnossa mutta tuo vaikeus tai palkitseminen.. siis kun noista 15min kesken kuolemisista ei jää mitään käteen ja homma ei oikeastaan edisty (eikä pysty itse siihen enää vaikuttamaan) yhtään mihinkään ennen sen bossin tappoa. Pelkkä normi pelaaminen ei siis tee mitään bonusta sen tietyn vaiheen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, alkaa maistua puulta tämä, 38 kuoloa ja vieläkään ei ekan tason bossia päihitetty. Se kamojen kerääminen ja aseen saaminen hyvälle tasolle vaatii niin paljon koluamista joka kerta että ei vaan mielenkiinto riitä sitä joka kerta tehdä.. ja usein kun on varusteet jollain tasolla niin ennen loppumököä on tietty sulkuhuone (ilman sitä merkkiä tms) jossa pari isoa ja miljoona pientä käy kimppuun ja siinä suli terveys ja adrenaliini tasot. Ei ole tämä peli hyvässä balansissa..
Vähän oli samat fiilikset itsellä alun tahmaamisen jälkeen. Muutamat vinkit jos et ole jo kokeillut mikä mahdollisesti helpottaa taaperrusta:

Asetuksista päälle:
- Aim assistant isoimpaan arvoonsa
- Tähtäimen kokoa isommaksi
- Tähtäimen ääriviivoja paksummiksi
- Juoksu asetuksista "aina päällä", tähän tottui todella nopeasti. Ei tässä pelissä ole tarvetta "kävellä" kiire on kokoajan läsnä varsinkin taisteluissa.
- Näppäin asetukset "classic", tämä toimii ainakin itsellä paremmin kuin tuo muuten niin hieno L2 adaptiivinen asetus.

Lisäksi ammu ainoastaan käyttäen hip firea, itse en tähtää koskaan nappia pohjaan painamalla, tämä vain hidastaa liikettä ja ei vain ehdi :)
 
Itse kokeiluilla ennen kaatumista päädyin siihen tulokseen, että hipfire varmaankin se, mitä tulen käyttämään ainoastaan, kun kokeilin eri custom mapping-vaihtoehtoja. Tähtään vasemmalla tatilla ja juoksen oikealla, joten tuntui, että on kätevämpi saada dashit ja jumpit L1 ja L2 ja alt fire R2, fire R1, jolloin focus firelle ei jäisi tilaa päätynappeihin. Hyvä kuulla, että focus fireä ei tosiaan tarvitse.

Ja sinänsä historiallista, että on ison budjetin räiskintä nykypäivänä (jonkin Doomin lisäksi), jossa voi keskittyä liikkumiseen ja lonkalta ampumiseen sen sijaan, että joutuu pysähtelemään ampumaan "ADS":n avulla. Aivan mahtava juttu.

Pitääpä muistaa kokeilla myös tuota "juoksu aina päällä" optiota.

Vaihtelua kaipaaville kuulemma daily challenge ovat myös hyvää settiä.
 
Eikös muuten esim Destinyssä ole täysin pilvessä tallennus eli sitä ei pääse itse muokkaamaan tai poistamaan tai kopioimaan? Tällaisella ratkaisulla voisi toteuttaa save staten ilman mahdollisuutta (mielestäni voisi sanoa myös ilman kiusausta, niin moni nimittäin "sortuisi" äkkiä, jos mahdollisuus tulisi) exploitata mitenkään tallennuksien kanssa, jos tallennus on täysin pilvessä.
 
Tuli otettua aamusta yksi runi. Ekan kerran sain ekan bossin kaadettua ja peli jotenkin helpottui sen jälkeen, kun oli hyvä geari ja ehkä pelaajakin oli vähän kehittynyt. Sen opin että kannattaa rohkeasti haastaa vihollinen, melee on aika op.
Toinen alue meni todella kevyesti bossi mukaan lukien läpi, mutta sitten yksinkertaisesti iski lopettamisen halu. Puoliväkisin kuitenkin pelasin vielä kolmannelle bossille, jossa huolimattomasti pelatessa kuolema lopulta tuli.
Kyllähän tämä kaipaisi jonkinlaisen save state tilan, ei itseltä onnistu kerralla putkeen pelaaminen, mutta ilmeisesti kerran läpi vedettyjä bosseja ei tarvi uudestaan voittaa?

Pelattavuus itsessään on todella nautittavaa, hahmo liikkuu juuri niinkuin haluaa. Peli näyttää ja kuulostaa myöskin erittäin upealta.

6h näytti aluksen pelikello. Pienoinen kynnys on kyllä jatkaa, kun tietää että ei vaan jaksa pelata kovin kauaa putkeen.
 
Eikös muuten esim Destinyssä ole täysin pilvessä tallennus eli sitä ei pääse itse muokkaamaan tai poistamaan tai kopioimaan? Tällaisella ratkaisulla voisi toteuttaa save staten ilman mahdollisuutta (mielestäni voisi sanoa myös ilman kiusausta, niin moni nimittäin "sortuisi" äkkiä, jos mahdollisuus tulisi) exploitata mitenkään tallennuksien kanssa, jos tallennus on täysin pilvessä.
Ei tallennuspaikka vaikuta tallennukseen mitenkään. Välitallennus mahdollistaisi aina rage-quitit, jolloin sitä voisi hyväksikäyttää
 
Yritän miettiä, mutta aivot eivät toimi.

Siis, jos pelaajalle annettaisiin mahdollisuus tallentaa ja samalla, kun tämä tallentaa, joutuisi valikoihin. Seuraavan kerran, kun haluaa jatkaa, lataisi pelin ja tallennus tuhoutuisi, kunnes pelaaja haluaa seuraavan kerran tallentaa ja peli heittäisi takaisin valikoihin. Taas, kun jatkat peliä, tallennus tuhoutuu.

Tässä tapauksessa, jos tallennustiedosto on pelaajan ulottumattomissa, hänen ei pitäisi pystyä hyväksikäyttämään sitä? Vai onnistuuko se jotenkin?

Kun taas, jos tallennus on pelaajan hallittavissa oleva tiedosto, voi pelaaja tallennettuaan uploadata tiedoston omaan pilveensä, jatkaa peliä ja aina ladata tallennuksen uudelleen pilvestään, jos siltä tuntuu?
 
Siis, jos pelaajalle annettaisiin mahdollisuus tallentaa ja samalla, kun tämä tallentaa, joutuisi valikoihin. Seuraavan kerran, kun haluaa jatkaa, lataisi pelin ja tallennus tuhoutuisi, kunnes pelaaja haluaa seuraavan kerran tallentaa ja peli heittäisi takaisin valikoihin. Taas, kun jatkat peliä, tallennus tuhoutuu.

Tässä tapauksessa, jos tallennustiedosto on pelaajan ulottumattomissa, hänen ei pitäisi pystyä hyväksikäyttämään sitä? Vai onnistuuko se jotenkin?

Kun taas, jos tallennus on pelaajan hallittavissa oleva tiedosto, voi pelaaja tallennettuaan uploadata tiedoston omaan pilveensä, jatkaa peliä ja aina ladata tallennuksen uudelleen pilvestään, jos siltä tuntuu?
Tällainen mahdollisuus ei onnistu yksinkertaisesti sen vuoksi että konsoleilla on yksi tapa miten tallennukset on toteutettu ja se pitäisi muuttaa kokonaan että tällainen onnistuisi. Nythän sekä Sonyn että MS:n konsoleilla voi "savescummata" eli poistaa aiemman tallennuksen sen mennessä ei-toivotulla tavalla ja ladata uusi pelaukseen.

Vaikka Returnal tekisi kuten kirjoitat, olisi tämä tietyssä vaiheessa tuhoutuva tallennus joka tapauksessa konsolien normaalitallennus. Ellei pelille annettaisi jotain omaa oikeutta poistaa käyttäjän tallennustiedosto sekä konsolilta että pilvestä. Mutta juurikin epäilen ettei valmistajat/järjestelmä tällaista mahdollista pelien tehdä.

Jotkin pelit voivat kyllä yrittää tehdä tallennuksille jäynää mutta nykyisin käsittääkseni on aina mahdollista palauttaa aiempi tallennus vaikka peli mitä yrittäisi. Kehittäjille ei ymmärtääkseni siis anneta edes mahdollisuutta tällaiseen tallennuksen dominoimiseen. Mikä on ihan hyväkin, sillä itse en yksinkertaisesti tykkää yhtään siitä että liian monissa peleissä vaaditaan kaksikin melkein (tai yli) 100 tuntista läpipeluuta vaikkapa vain yhden tai kahden valinnan takamisen vuoksi. Tai se, että lopussa valitaan loppuratkaisu ja tätä varten pitäisi pelata koko hiton peli uusiksi. Ei kiinnosta, vaan käytän "savescummausta" jos voin - ja yleensä voin.

Haluan pelata pelit uusiksi jos haluan pelata ne uusiksi. En sen vuoksi että jonkin yhden valinnan, välivideon tai loppuratkaisun saavuttaminen sen vaatii. Tämän vuoksi mielestäni on vain hyvä ettei pelit voi entistä enemmän rajoittaa pelaajan tallennuksia kun nytkin on monia pelejä, joissa ei voi tehdä välitallennuksia tai joissa ei ole endgamea ja/tai muuten joutuu yhtä keräiltävää metsästämään kokonaisen pelikerran verran vain siksi, kun jäi joku nurkka tarkistamatta.

Sille, ettei Returnal voi siis tehdä tuollaista sinänsä sille sopivaa savescummauksen estoa, on olemassa ihan ok syy. Tallennuksia pitää voida järjestellä, säilöä jne. Sehän niiden ideakin on: tallentaa jokin pelitilanne, johon voi palata. Se idea tuntuu olevan usein hukassa pelinkehittäjiltäkin. Toisaalta nykyisin tätä ei aina tarvitse jos voi valita vaikkapa yksittäisiä tehtäviä suoraan valikosta tms.
 
Mutta siis, eikö esim Destinyssä ole tallennus pilvessä pelaajan ulottumattomissa?

Mielestäni puhtaasti pilvessä tapahtuvat savestate olisi erinomainen ratkaisu Returnalin kaltaiseen tilanteeseen.

Olen kyllä monesta antamastasi esimerkistä samaa mieltä. Ne ovat idioottimaisia suunnitteluratkaisuja ja onneksi niitä voi kiertää. Olen aina kiroillut tuollaisia virheitä peleissä.
 
Viimeksi muokattu:
Yritän miettiä, mutta aivot eivät toimi.

Siis, jos pelaajalle annettaisiin mahdollisuus tallentaa ja samalla, kun tämä tallentaa, joutuisi valikoihin. Seuraavan kerran, kun haluaa jatkaa, lataisi pelin ja tallennus tuhoutuisi, kunnes pelaaja haluaa seuraavan kerran tallentaa ja peli heittäisi takaisin valikoihin. Taas, kun jatkat peliä, tallennus tuhoutuu.

Tässä tapauksessa, jos tallennustiedosto on pelaajan ulottumattomissa, hänen ei pitäisi pystyä hyväksikäyttämään sitä? Vai onnistuuko se jotenkin?

Kun taas, jos tallennus on pelaajan hallittavissa oleva tiedosto, voi pelaaja tallennettuaan uploadata tiedoston omaan pilveensä, jatkaa peliä ja aina ladata tallennuksen uudelleen pilvestään, jos siltä tuntuu?
Vaikka onnistuiskin niin mitä tuo ketään pitäisi liikuttaa jos joku haluaa tuon vaivan nähdä ja ”huijata”. Kuitenkin tuon tyylinen tallennus olisi se mitä tämä peli nimenomaan kipeästi kaipaa. Nyt on ihan naurettavaa, että Housemarque itsekin Twitterissä muistuttelee pelaajia ottamaan auto-updatea pois päältä, ettei päivityksen aikana tuhoudu runit.

Mutta onneksi Housemarque on ainakin alottanut hyvällä tahilla puskeen noita päivityksiä niin jospa se savekin sieltä tulisi.
 
Minua liikuttaa ainakin siksi, että niin monelta jäisi todella hieno kokemus kokematta. Souls-sarjakaan ei olisi sama sarja, jos siinä olisi easy-vaikeusaste ja moni asia niin sarjaan tykästyneillä kuin pelialalla olisi toisin, jos Soulsin kehittäjien visio ei olisi ollut se, mikä se on tai jos siihen olisi alettu tekemään kompromisseja.

Kaikkien pelien ei tarvitse olla kaikille.
 
Vaikka onnistuiskin niin mitä tuo ketään pitäisi liikuttaa jos joku haluaa tuon vaivan nähdä ja ”huijata”.

...Joka johtaa sitten taas siihen että miksi ei vaan voisi olla sitä kunnollista tallennuspistettä. Jolloin koko pelin idea katoaa. Jolloin voi taas kysyä että kenen näkemystä tässä tulisi kuunnella, Housemarquen vai pelaajien?

Jos Housemarque on päättänyt että tallennuspisteitä ei tule, niin toivon että pitävät tästä kiinni. Ihan liian paljon myönnytään pelaajien mieltymyksiin siitä mitä pelin tulisi olla, eikä arvosteta pelintekijöiden näkemystä ja tarkoitusta. En minäkään mene muusikolle vittuilemaan päin naamaa että kappaleesi voisi olla parempi, jos olisit käyttänyt eri kitaraefektiä tai soittanut ensimmäisen versen paremmalla kompilla. Joskus tämä nillitys on ihan käsittämätöntä mitä twitterissäkin näkyy kun pyydetään peleihin sitä ja tätä.

Toivottavasti Housemarque pitää pintansa.
 
...Joka johtaa sitten taas siihen että miksi ei vaan voisi olla sitä kunnollista tallennuspistettä. Jolloin koko pelin idea katoaa. Jolloin voi taas kysyä että kenen näkemystä tässä tulisi kuunnella, Housemarquen vai pelaajien?

Jos Housemarque on päättänyt että tallennuspisteitä ei tule, niin toivon että pitävät tästä kiinni. Ihan liian paljon myönnytään pelaajien mieltymyksiin siitä mitä pelin tulisi olla, eikä arvosteta pelintekijöiden näkemystä ja tarkoitusta. En minäkään mene muusikolle vittuilemaan päin naamaa että kappaleesi voisi olla parempi, jos olisit käyttänyt eri kitaraefektiä tai soittanut ensimmäisen versen paremmalla kompilla. Joskus tämä nillitys on ihan käsittämätöntä mitä twitterissäkin näkyy kun pyydetään peleihin sitä ja tätä.

Toivottavasti Housemarque pitää pintansa.


Täysin 100% samaa mieltä. Kirjoitin tällaisen tekstin pari kolme päivää sitten, jota en kuitenkaan syystä tai toisesta viitsinyt postata..

Se on ihan ok, että jokin genre ei ole itselle tehty.

Esim itse en pidä erilaisista monimutkaisista strategia-peleistä, koska en osaa niitä, enkä viitsi kuluttaa aikaa nähdäkseni, oppisinko edes niitä. Tiedän, että ne kykenevät tarjoamaan uskomattoman tyydyttävän kokemuksen, mutta vaativat tosiaan panostamista ja sen että niitä oikeasti oppii pelaamaan.

Kiinnostaako minua sitten pelata vesitettyä strategia-peliä, jossa pelaan jotain "taidoilleni sopivaa" kliksuttelua yksinkertaisilla elementeillä? No ei kiinnosta. Joku X:n naputtelu ja strategioiden vähyys ja yksinkertaisuus easy-modella ei tarjoa mitenkään samaa kokemusta kuin se, että osaisi muodostaa ja toteuttaa toimivia strategioita isossa vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien maailmassa. Jätän genren pois valikoimastani. Toki harmitellen, koska tiedän, että sillä voisi olla upeita kokemuksia tarjottavana.

Toki ehkä jotkut sitten tykkäisivät pelata easy-mode strategia-peliä (ja kaipa niissä usein onkin jotain todella helppoja tasoja). Pitäisikö heille sitten jokaisen pelin kohdalla välttämättä tarjota vaihtoehto? Tämä on vaikeampi kysymys kuin loputtomat vaihtoehdot kaikin puolin positiiviseksi kuvaavat ehkä ovat ajatelleet. Kehittäjien visio tekeleelleen on yksi. Toinen on kokemus. Eivät super-easyllä pelaavat saa sitä samaa kokemusta pelistä. Ja moni, joka pelaisi pelin easyllä, olisi kertomassa, että tämähän on ihan yliarvostettua huttua, miten kukaan jaksaa pelata tällaista. Kun todellisuudessa ovat käytännössä pelanneet yhtä eri kokemuksen kuin mitä olisi syödä omenaa tai appelsiinia tai oikeastaan vielä enemmän eri asia. Miten kukaan voisikaan pitää vaikka Super Marioita mestariteoksena, jos kenttien läpi voisi kävellä vaikka easy-modessa painamalla A-näppäintä pohjassa ilman mitään niitä pomppuja ja vihollisten väistelyjä, jotka pelistä niin mestarillisen tekevät? Ja vaikka tällainen vaihtoehto ehkä onkin jossain Mariossa jopa olemassakin, niin se, joka aikaansa tällaiseen käyttää, voisi kyllä käyttää sitä huomattavasti paremmin pelaamalla tai tekemällä jotain aivan muuta.

Souls-sarjaahan kritisoidaan siitä, ettei siinä ole vaikeustasoja. Kuitenkin vaikeustasojen puuttuminen on juurikin se, joka on tehnyt kokemuksesta kaikille yhteisen. Jos haluat päästä sen pomon ohi, sinun on pakko oppia taistelemaan sitä vastaan vähintään tällä tasolla. Et pysty alentamaan vaikeustasoa easylle ja kävelemään läpi ja mennä paasaamaan, kuinka tylsä peli oli. Kokemus yhdistää pelaajia ja jokainen tietää, mitä toinen on joutunut tekemään päästäkseen siihen pisteeseen, mihin on edennyt. Yhteisö on sitä kautta muodostunut ja todellisuudessa sen sijaan, että vaikeustasovalintojen puute olisi "estänyt joitain pelaajia kokemasta Souls-pelejä", vaikeusvalintojen puute on antanut monelle pelaajalle täysin uuden ja huomattavasti tyydyttävämmän kokemuksen kuin nämä olisivat koskaan osanneet kuvitella ennen kuin kiipesivät vuorelle. Yhteisö on muodostunut täysin erilaiseksi kuin se olisi, jos kuka tahansa voisi kävellä pelin läpi. Todella moni, joka nyt on kiivennyt vuorelle, olisi käyttänyt hissiä Souls-pelien kohdalla, jos sitä olisi tarjottu ja olisivat kokemusta köyhempiä ja väitän, että myös koko peliala olisi köyhempi, yksipuolisempi.

Kaikkien pelien ei tarvitse olla kaikille. Kaikki kokemukset eivät ole mahdollisia kaikille. Kaikki kokemukset eivät ole verrannollisia. Kaikkien vaihtoehtojen tarjoaminen kaikille ei ole mahdollista. Kaikkia vaihtoehtoja ei edes kannata pyytää, koska ne eivät oikeasti ole sen arvoisia. Se, että joku tykkää todella monimutkaisesta strategia-pelistä, ei tarkoita, että saat saman tyydyttävän kokemuksen pyytämällä kaiken maailman yksinkertaistukset ja pelaamalla saman pelin läpi. Pelaa jotain muuta peliä, josta itse nautit.
 
...Joka johtaa sitten taas siihen että miksi ei vaan voisi olla sitä kunnollista tallennuspistettä. Jolloin koko pelin idea katoaa. Jolloin voi taas kysyä että kenen näkemystä tässä tulisi kuunnella, Housemarquen vai pelaajien?

Jos Housemarque on päättänyt että tallennuspisteitä ei tule, niin toivon että pitävät tästä kiinni. Ihan liian paljon myönnytään pelaajien mieltymyksiin siitä mitä pelin tulisi olla, eikä arvosteta pelintekijöiden näkemystä ja tarkoitusta. En minäkään mene muusikolle vittuilemaan päin naamaa että kappaleesi voisi olla parempi, jos olisit käyttänyt eri kitaraefektiä tai soittanut ensimmäisen versen paremmalla kompilla. Joskus tämä nillitys on ihan käsittämätöntä mitä twitterissäkin näkyy kun pyydetään peleihin sitä ja tätä.

Toivottavasti Housemarque pitää pintansa.
No ei normaali tallennuspiste, josta voi jatkaa kuoleman jälkeen ja tämä mitä nyt tähän on kaivattu ole sama asia alkuunkaan. Onhan tämä nyt aivan käsittämättömän surkea ratkaisu Housemarquelta nykyisellään. Ei tällaista taida olla missään hyvässä roguelikessä ollut tähänkään asti, että pitää luottaa johonkin rest modeen, jotta voi käydä välillä vaikka ruokakaupassa ilman että menettää edistymisen. Saati, että tekijän pitää ihan varoittaa pelaajia, että nyt kannattaa ottaa auto-update (mikä on muuten hemmetin kätevä ominaisuus itsessään) pois päältä, ettei menetä monen tunnin urakkaa. Ihanko oikeasti tämä on jonkun mielestä hyvä ja puolusteltava ratkaisu ja Housemarquen upeaa visiota pelistä? Ei tuolla ole esim haastavuuden kanssa mitään tekemistä.

Ja ihan vaan varmennuksena, että en minäkään haluaisi pelissä nähdä mitään checkpointteja mistä voi jatkaa kuollessaan. Se nimenomaan muuttaisi koko pelin pääidean.
Täysin 100% samaa mieltä. Kirjoitin tällaisen tekstin pari kolme päivää sitten, jota en kuitenkaan syystä tai toisesta viitsinyt postata..

Se on ihan ok, että jokin genre ei ole itselle tehty.

Esim itse en pidä erilaisista monimutkaisista strategia-peleistä, koska en osaa niitä, enkä viitsi kuluttaa aikaa nähdäkseni, oppisinko edes niitä. Tiedän, että ne kykenevät tarjoamaan uskomattoman tyydyttävän kokemuksen, mutta vaativat tosiaan panostamista ja sen että niitä oikeasti oppii pelaamaan.

Kiinnostaako minua sitten pelata vesitettyä strategia-peliä, jossa pelaan jotain "taidoilleni sopivaa" kliksuttelua yksinkertaisilla elementeillä? No ei kiinnosta. Joku X:n naputtelu ja strategioiden vähyys ja yksinkertaisuus easy-modella ei tarjoa mitenkään samaa kokemusta kuin se, että osaisi muodostaa ja toteuttaa toimivia strategioita isossa vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien maailmassa. Jätän genren pois valikoimastani. Toki harmitellen, koska tiedän, että sillä voisi olla upeita kokemuksia tarjottavana.

Toki ehkä jotkut sitten tykkäisivät pelata easy-mode strategia-peliä (ja kaipa niissä usein onkin jotain todella helppoja tasoja). Pitäisikö heille sitten jokaisen pelin kohdalla välttämättä tarjota vaihtoehto? Tämä on vaikeampi kysymys kuin loputtomat vaihtoehdot kaikin puolin positiiviseksi kuvaavat ehkä ovat ajatelleet. Kehittäjien visio tekeleelleen on yksi. Toinen on kokemus. Eivät super-easyllä pelaavat saa sitä samaa kokemusta pelistä. Ja moni, joka pelaisi pelin easyllä, olisi kertomassa, että tämähän on ihan yliarvostettua huttua, miten kukaan jaksaa pelata tällaista. Kun todellisuudessa ovat käytännössä pelanneet yhtä eri kokemuksen kuin mitä olisi syödä omenaa tai appelsiinia tai oikeastaan vielä enemmän eri asia. Miten kukaan voisikaan pitää vaikka Super Marioita mestariteoksena, jos kenttien läpi voisi kävellä vaikka easy-modessa painamalla A-näppäintä pohjassa ilman mitään niitä pomppuja ja vihollisten väistelyjä, jotka pelistä niin mestarillisen tekevät? Ja vaikka tällainen vaihtoehto ehkä onkin jossain Mariossa jopa olemassakin, niin se, joka aikaansa tällaiseen käyttää, voisi kyllä käyttää sitä huomattavasti paremmin pelaamalla tai tekemällä jotain aivan muuta.

Souls-sarjaahan kritisoidaan siitä, ettei siinä ole vaikeustasoja. Kuitenkin vaikeustasojen puuttuminen on juurikin se, joka on tehnyt kokemuksesta kaikille yhteisen. Jos haluat päästä sen pomon ohi, sinun on pakko oppia taistelemaan sitä vastaan vähintään tällä tasolla. Et pysty alentamaan vaikeustasoa easylle ja kävelemään läpi ja mennä paasaamaan, kuinka tylsä peli oli. Kokemus yhdistää pelaajia ja jokainen tietää, mitä toinen on joutunut tekemään päästäkseen siihen pisteeseen, mihin on edennyt. Yhteisö on sitä kautta muodostunut ja todellisuudessa sen sijaan, että vaikeustasovalintojen puute olisi "estänyt joitain pelaajia kokemasta Souls-pelejä", vaikeusvalintojen puute on antanut monelle pelaajalle täysin uuden ja huomattavasti tyydyttävämmän kokemuksen kuin nämä olisivat koskaan osanneet kuvitella ennen kuin kiipesivät vuorelle. Yhteisö on muodostunut täysin erilaiseksi kuin se olisi, jos kuka tahansa voisi kävellä pelin läpi. Todella moni, joka nyt on kiivennyt vuorelle, olisi käyttänyt hissiä Souls-pelien kohdalla, jos sitä olisi tarjottu ja olisivat kokemusta köyhempiä ja väitän, että myös koko peliala olisi köyhempi, yksipuolisempi.

Kaikkien pelien ei tarvitse olla kaikille. Kaikki kokemukset eivät ole mahdollisia kaikille. Kaikki kokemukset eivät ole verrannollisia. Kaikkien vaihtoehtojen tarjoaminen kaikille ei ole mahdollista. Kaikkia vaihtoehtoja ei edes kannata pyytää, koska ne eivät oikeasti ole sen arvoisia. Se, että joku tykkää todella monimutkaisesta strategia-pelistä, ei tarkoita, että saat saman tyydyttävän kokemuksen pyytämällä kaiken maailman yksinkertaistukset ja pelaamalla saman pelin läpi. Pelaa jotain muuta peliä, josta itse nautit.
Aivan täysin samaa mieltä ja hyvin sanottu! :)
 
Ylös Bottom