J. Pikkarainen
KonsoliFIN Alumni
Aloitetaanpas vapaamuotoinen keskustelu kaikesta sarjakuviin liittyvästä: vinkeistä, viimeisistä lukukokemuksista, odotuksista ja vain yleisestä lätinästä aihetta sivuten.
Tulipas itselläni luettua viimeiset kymmenen lehteä Walking Deadia, kun nimi pyörinyt nyt tarpeeksi pitkään nenäni edessä, että päätin viimein jatkaa siitä, mihin tuli jäätyä (Issue 78). Juuri lopettelin numeron 86, ja täytyy kyllä nostaa hattua Kirkmanille. Menoahan nyt ei haittaa se, että olen armoton zombifani, mutta miehellä on aivan uskomaton kyky pitää tarina vireessä näinkin pitkään ilman merkittäviä taantumia. Muutamat tarinakaaret ovat olleet hivenen irtonaisia, mutta muuten armoton ja täysin odottamaton meno on tiputtanut leuat lattiaan jo lukemattomia kertoja. Aivan uskomattoman upeaa doomsday meininkiä.
Spoileriin viimeisimpien numeroiden fiilistelyjä, havaintoja ja diibadaabaa (ÄLÄ LUE, mikäli et ole lueskellut numeroon 86 saakka!)
Taidanpa seuraavaksi käydä hyllyssä pölyyntyneiden Sandmanien kimppuun, kun olen orjallisesti hommaillut kaikki neljä Absolute editionia sitä mukaa kun ilmestyivät. Siinähän tuota olisi luettavaa hetkeksi. Tosin huomasin juuri, että Vol. 5'kin on tulossa marraskuussa. Opukseen on kerätty Gaimanin jälkeenpäin kirjoitettuja Sandman-aiheisia juttuja. Ennakkotilauksen paikka.
Tulipas itselläni luettua viimeiset kymmenen lehteä Walking Deadia, kun nimi pyörinyt nyt tarpeeksi pitkään nenäni edessä, että päätin viimein jatkaa siitä, mihin tuli jäätyä (Issue 78). Juuri lopettelin numeron 86, ja täytyy kyllä nostaa hattua Kirkmanille. Menoahan nyt ei haittaa se, että olen armoton zombifani, mutta miehellä on aivan uskomaton kyky pitää tarina vireessä näinkin pitkään ilman merkittäviä taantumia. Muutamat tarinakaaret ovat olleet hivenen irtonaisia, mutta muuten armoton ja täysin odottamaton meno on tiputtanut leuat lattiaan jo lukemattomia kertoja. Aivan uskomattoman upeaa doomsday meininkiä.
Spoileriin viimeisimpien numeroiden fiilistelyjä, havaintoja ja diibadaabaa (ÄLÄ LUE, mikäli et ole lueskellut numeroon 86 saakka!)
Rickin ja Carlin vaiheet ovat olleet kyllä rankkaa katsottavaa ja heidän, kuten kaikkien muidenkin hahmojen, henkinen rappeutuminen on herkullista seurattavaa. Varsinkin Rickin keskustelut kuolleen vaimon kanssa tulivat alkuun yllätyksenä ja rakentaa hienosti hahmon todellista olemusta, vaikka ulkokuori antaakin ymmärtää toista. Viimeisimpien numeroiden jälleen uusi shokkiarvo Carlin kohtalon vuoksi tuli niin ikään täysin puun takaa, ja vaikka nyt pedataankin vähän lievempää laskeutumista, niin en olisi kyllä osannut odottaa. Kaiken koetun perusteella Rickin uusi tulevaisuuteen katsominen näkyy jokseenkin epäilyttävältä, vaikka pelkkää järkeehän tuo on puhunut. Jotenkin vain kalvaa mielessä ajatus, että mies sekosi nyt aivan totaalisesti (ehkä hyvässä mielessä) ja kääntyykin tavallaan Douglasin kaltaiseksi unelmoijaksi paremmasta. Jännä nähdä sulkeutuuko ympyrä ennen pitkään, ja kaupunki lanataan totaalisesti maan tasalle zombien tai ihmisten voimin. Tuleva suunta tosin miellyttää jo siltäkin osin, että useimmiten zombigenressä käsitelty survivalismi (myös walking deadissa) vaihtuu nyt yritykseen rakentaa sivilisaatiota tuhon jälkeen. Tätä teemaa ei ole liioin käsitelty kuin pintapuolisesti, mutta toisaalta haasteena Kirkmanilla on saada kerronta vetäväksi ilman jatkuvaa kuolonuhkaa.
Mutta sarjakuvan ehdottomia kohokohtia ovat eittämättä Rick-Shane-kuvio, Kuvernööri (ai että minä nautin hänen graafisesta kuolemisesta), vankilapako ja sen seuraukset yleisesti, pieni autoraiskausepisodi (tämä ahdistavuudessaan) sekä nyt viimeisimmän kylän koko tapahtumaketju. Jälkimmäisen zombihyökkäys kyllä kuitattiin vähän turhan äkillisesti, vaikka siihen taisi kyllä useampikin lehti uhraantua. Nälkä vaan kasvaa syödessään.
Mutta sarjakuvan ehdottomia kohokohtia ovat eittämättä Rick-Shane-kuvio, Kuvernööri (ai että minä nautin hänen graafisesta kuolemisesta), vankilapako ja sen seuraukset yleisesti, pieni autoraiskausepisodi (tämä ahdistavuudessaan) sekä nyt viimeisimmän kylän koko tapahtumaketju. Jälkimmäisen zombihyökkäys kyllä kuitattiin vähän turhan äkillisesti, vaikka siihen taisi kyllä useampikin lehti uhraantua. Nälkä vaan kasvaa syödessään.
Taidanpa seuraavaksi käydä hyllyssä pölyyntyneiden Sandmanien kimppuun, kun olen orjallisesti hommaillut kaikki neljä Absolute editionia sitä mukaa kun ilmestyivät. Siinähän tuota olisi luettavaa hetkeksi. Tosin huomasin juuri, että Vol. 5'kin on tulossa marraskuussa. Opukseen on kerätty Gaimanin jälkeenpäin kirjoitettuja Sandman-aiheisia juttuja. Ennakkotilauksen paikka.