Sonic Mania keräsi viime vuonna ylistyssanoja KonsoliFINin Jaakko Herraselta, eikä suotta. Seikkailu oli parasta Sonicia miesmuistiin. Sega Mega Driven ajan henkeä huokuva tasoloikka juoksi suoraan varsinkin vanhemman pelaajasukupolven sydämiin. Tänä kesänä yllärihitistä julkaistiin Plus-versio, joka lisää tekemistä alkuperäisen seikkailun rinnalle.
Sonic Mania Plus esittelee muun muassa kaksi uutta hahmoa: liito-orava Rayn ja Mighty-vyötiäisen. Kumpaisenkin hahmon erikoiskyvyt liittyvät lajeille ominaisiin asioihin, kuten esimerkiksi Rayn kykyyn liitää ilmojen halki kovalla vauhdilla. Mightylla on puolestaan kestävä selkäpanssari, joka mahdollistaa piikkiesteiden päälle putoamisen vahingoittumatta. Vyötiäisen arsenaaliin kuuluu lisäksi tehokas ilmaisku, jolla pudottaa piilotetut aarteet puista. Vauhdikasta vyötiäistä voisikin kuvailla kaksikon kestävämmäksi osapuoleksi, sillä Ray tiputtaa elämänkolikot heti kättelyssä, ellei hän saavuta ilmassa huippunopeuttaan.
Sama paketti, uudet kujeet
Plus-versio esittelee myös uuden Encore-muodon. Encore on käytännössä lähes sama kuin peruspelin Mania, mutta se lisää seikkailuun pieniä lisämausteita. Esimerkiksi elämien korvikkeina toimivat muut hahmot, joita keräillään kentiltä samaan tapaan kuin lisävoimia. Kuoleman sattuessa yksi hahmo putoaa listalta pois, ja kaikkien sankarien tiputtua limboon peli päättyy. Lisäksi kentät ovat kokeneet hienoisia muutoksia. Encoren uudistukset tarjoavat mukavaa vaihtelua tavanomaiseen supersiileilyyn nähden, sillä jokaisen elukan pyörittely vuoronperään muokkaa etenemistä aina jonkin verran.
Jaakko tapaili arvostelussaan Sonicin kompastuskivenä ajoittaisen ruudunpäivityksen nikottelun ja jäätymisen, mutta ainakaan PS4:n Plus-versiossa ei ole havaittavissa kyseistä ongelmaa. Toimivuutta parantanee uuden julkaisun aikoihin lisätty päivitys, joka saa tasoloikan rullaamaan nätisti.
Ei kiitos moninpelille
Loistokkaaseen yksinpeliin verrattuna moninpeli tuntuu jopa vähän turhalta, vaikka toki samalta sohvalta tapahtuva mittelöinti onkin mukavaa. Plussassa pelaajia voi olla yhtä aikaa mukana jopa neljä, jolloin kisaaminen on entistä kiivaampaa. Kuvaruutu jaetaan neljään neliöön, mikä tuo mieleen muistot 90-luvulta, jolloin 4:3-kuvasuhde oli ainoa vaihtoehto.
Vanhoja muistoja voi verestää myös Sonicin ja Tailsin yhteistyöpelailulla, joka ei vieläkään ole kovin antoisaa. Kamera keskittyy vain Soniciin ja Tails-parka ajautuu helposti omille teilleen supersiilin viilettäessä eteenpäin.
Satsaa rahasi fyysiseen painokseen
Sonic Mania Plus maksaa yksinään noin kolmekymmentä euroa, mikä on fyysiselle julkaisulle ihan perusteltu hinta. Myyntipakettiin kuuluu nimittäin hologrammilla varustettu pakkaus, vaihdettava kansipaperi Sega Mega Drive -teemalla ja 32-sivuinen taidekirja. Alkuperäisen pelin omistajienkaan ei tarvitse heristellä nyrkkiään SEGA:n suuntaan, sillä Encore-latauspaketti maksaa vain noin vitosen. Halpa hinta houkuttelee varmasti vanhat siilifanit palaamaan seikkailun pariin vielä uudelleen.
Todellinen Sonic-fani tunkee rahansa kuitenkin mieluummin fyysiseen painokseen, sillä onhan jo Sega Mega Drive teemainen kansipaperi ylimääräisen rahan väärti. Sitä paitsi fyysistä julkaisua pääsee hypistelemään ja nuuhkimaan – aivan kuten ysärillä oli tapana.
Lue juttu sivustolla...
Sonic Mania Plus esittelee muun muassa kaksi uutta hahmoa: liito-orava Rayn ja Mighty-vyötiäisen. Kumpaisenkin hahmon erikoiskyvyt liittyvät lajeille ominaisiin asioihin, kuten esimerkiksi Rayn kykyyn liitää ilmojen halki kovalla vauhdilla. Mightylla on puolestaan kestävä selkäpanssari, joka mahdollistaa piikkiesteiden päälle putoamisen vahingoittumatta. Vyötiäisen arsenaaliin kuuluu lisäksi tehokas ilmaisku, jolla pudottaa piilotetut aarteet puista. Vauhdikasta vyötiäistä voisikin kuvailla kaksikon kestävämmäksi osapuoleksi, sillä Ray tiputtaa elämänkolikot heti kättelyssä, ellei hän saavuta ilmassa huippunopeuttaan.
Sama paketti, uudet kujeet
Plus-versio esittelee myös uuden Encore-muodon. Encore on käytännössä lähes sama kuin peruspelin Mania, mutta se lisää seikkailuun pieniä lisämausteita. Esimerkiksi elämien korvikkeina toimivat muut hahmot, joita keräillään kentiltä samaan tapaan kuin lisävoimia. Kuoleman sattuessa yksi hahmo putoaa listalta pois, ja kaikkien sankarien tiputtua limboon peli päättyy. Lisäksi kentät ovat kokeneet hienoisia muutoksia. Encoren uudistukset tarjoavat mukavaa vaihtelua tavanomaiseen supersiileilyyn nähden, sillä jokaisen elukan pyörittely vuoronperään muokkaa etenemistä aina jonkin verran.
Jaakko tapaili arvostelussaan Sonicin kompastuskivenä ajoittaisen ruudunpäivityksen nikottelun ja jäätymisen, mutta ainakaan PS4:n Plus-versiossa ei ole havaittavissa kyseistä ongelmaa. Toimivuutta parantanee uuden julkaisun aikoihin lisätty päivitys, joka saa tasoloikan rullaamaan nätisti.
Ei kiitos moninpelille
Loistokkaaseen yksinpeliin verrattuna moninpeli tuntuu jopa vähän turhalta, vaikka toki samalta sohvalta tapahtuva mittelöinti onkin mukavaa. Plussassa pelaajia voi olla yhtä aikaa mukana jopa neljä, jolloin kisaaminen on entistä kiivaampaa. Kuvaruutu jaetaan neljään neliöön, mikä tuo mieleen muistot 90-luvulta, jolloin 4:3-kuvasuhde oli ainoa vaihtoehto.
Vanhoja muistoja voi verestää myös Sonicin ja Tailsin yhteistyöpelailulla, joka ei vieläkään ole kovin antoisaa. Kamera keskittyy vain Soniciin ja Tails-parka ajautuu helposti omille teilleen supersiilin viilettäessä eteenpäin.
Satsaa rahasi fyysiseen painokseen
Sonic Mania Plus maksaa yksinään noin kolmekymmentä euroa, mikä on fyysiselle julkaisulle ihan perusteltu hinta. Myyntipakettiin kuuluu nimittäin hologrammilla varustettu pakkaus, vaihdettava kansipaperi Sega Mega Drive -teemalla ja 32-sivuinen taidekirja. Alkuperäisen pelin omistajienkaan ei tarvitse heristellä nyrkkiään SEGA:n suuntaan, sillä Encore-latauspaketti maksaa vain noin vitosen. Halpa hinta houkuttelee varmasti vanhat siilifanit palaamaan seikkailun pariin vielä uudelleen.
Todellinen Sonic-fani tunkee rahansa kuitenkin mieluummin fyysiseen painokseen, sillä onhan jo Sega Mega Drive teemainen kansipaperi ylimääräisen rahan väärti. Sitä paitsi fyysistä julkaisua pääsee hypistelemään ja nuuhkimaan – aivan kuten ysärillä oli tapana.
Lue juttu sivustolla...