Razer Raiju V3 Pro on suunniteltu erityisesti ammattipelaajille ja sellaisiksi mieliville, ainakin markkinointimateriaalien perusteella. Kyseinen filosofia tuskin jää epäselväksi kenellekään ohjaimeen tutustuvalle, sen verran monta kertaa sana ”pro” esiintyy paketissa ja jopa itse tuotteen takapuolella. Erillisen USB-lähettimen kautta signaalinsa nappaava testikappale toimii sekä PlayStationilla että PC:llä, myös xboxaajille on tarjolla oma versionsa.
Sonyn oman DualSense Edgen kanssa samaan, korkeahkoon yli 200 euron hintaluokkaan sijoittuva kapula kieltämättä vakuuttaa monilla tavoin, mutta ei tyystin ilman kompromisseja.
Naksahtelun ihana kepeys
Parhaiten Razer Raiju V3 Pro erottuu edukseen massasta erittäin responsiivisten painikkeidensa avulla – sekä niistä kantautuvan audiopalautteen voimin. Näppäinten käyttäminen kuulostaa hyvin pitkälti samalta kuin laatuhiiren painikkeet, kun komennot lähtevät konsoliin varsin tyydyttävän naksahtelun kera. Efekti on silti riittävän vaimea, ettei se ala ärsyttämään tai häiritsemään varsinaista pelaamista.
[[{"fid":"97554","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":1500,"width":2000,"class":"media-element file-default","data-delta":"1"}}]]
Suurimmat etupaneelin kehut kuuluvat nuolinäppäimistölle, eli kansankielisemmin D-padille. Kyseisen osa-alueen miltei luokaton toteutus analogitattien valtaamassa nykymaailmassa on saanut useamman konsolisukupolven varrella mielen apeaksi, kun kullatuissa muistoissa pyörivät yhä ysärin loistavat digiratkaisut. Raijun ihanasti napsahteleva levy tarjoaa suorastaan loistavan tuntuman etenkin taistelupeleihin, joissa tarkasti toimivaa D-Padia vielä aidosti kaivataan.
Perusmoodissaan takaliipaisinten liikerata on hyvin samankaltainen kuin DualSensessä. Liikerataa voi kuitenkin erikseen mekaanisesti rajoittaa. Tällöin ne toimivat käytännössä mikrokytkinten tapaan, kun tarkoitus on vain lähettää tulikomennot mahdollisimman viiveettömästi perille. Perinteisten L1- ja R1-kytkinten kavereiksi ohjaimen ylälaitaan on sijoitettu vielä ylimääräiset napit kustomoitavuutta lisäämään.
[[{"fid":"97561","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"5":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":1500,"width":2000,"class":"media-element file-default","data-delta":"5"}}]]
Kustomointia käsin ja koodilla
TMR-teknologiaa (Tunnel Magneto Resistance) hyödyntävien analogitikkujen fyysinen perustuntuma on lopulta melko samanlainen kuin missä tahansa muussakin ohjaimessa. Lisätarkkuuden ohella kestävyyttä luvataan huomattavasti perinteisiä driftausherkkiä versioita enemmän, mutta luonnollisesti se jää vielä tässä vaiheessa nähtäväksi. Mukana toimitetaan kuperat vaihtotatit, mikäli vakiotyyliset ratkaisut eivät istu omiin näppeihin riittävällä mukavuudella. Pro-ohjaimille tyypillisesti tikkujen liikerataa, kuollutta aluetta sekä herkkyyttä päästään säätämään ohjelmallisesti, mikä avaa ylimääräisiä mahdollisuuksia räätälöidä kokemusta mieleisekseen.
Kyseisiä säätöjä ei suoriteta konsolin uumenista, vaan Razerin oman puhelinsovelluksen kautta. Puhelimen ja ohjaimen paritus vaati aluksi muutaman yrityksen, mutta yhteyden muodostamisen jälkeen ohjelman hyödyntäminen on loogista ja helppoa. PC-käytössä homma hoituu luonnollisesti suoraan koneelta. Tattien liikeratojen ohella esimerkiksi D-padin pääsee vaihtamaan joko neli- tai kahdeksansuuntaiseksi sekä määrittämään näppäinten toiminnot tyystin uudelleen. Muistiin voi tallentaa useamman eri profiilin, mikä helpottaa lempipelien välillä loikkimista.
[[{"fid":"97555","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":594,"width":907,"class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]
Eikä kyseessä olisi pro-luokan ohjain, ellei myös sen takaosaan olisi pultattu ylimääräisiä kytkimiä, jotka voi pyhittää haluamaansa käyttöön. Kilpailijoilta tuttuun tyyliin siivekkeitä tarjoillaan neljä. Nämä saa tarvittaessa yksi kerrallaan irrotettua mukana tulevan ruuvarin avulla. Varoituksen sanana mainittakoon, että pienikokoiset ja helposti katoavat lisukkeet kannattaa välittömästi säilöä mukana tulevaan suojakoteloon, jos niitä mielii käyttää jatkossakin.
Tarkista soveltuvuus omiin näppeihin
Razer Raiju V3 Pro on melko suurikokoinen kapistus. Omiin leipälapioihin ohjain istuu ergonomialtaan miltei täydellisesti mutta tuntuu takuuvarmasti osalle pelaajista liian kömpelöltä. Soveltuvuus kannattaa ehdottomasti pyrkiä testaamaan ennen ostopäätöstä etenkin, kun puhutaan hyvin hintavasta lisätarvikkeesta. Ennen lompakon raottamista on myös hyvä tiedostaa pari muuta kompromissia, joita ohjaimessa normikapulaan verrattuna piilee.
[[{"fid":"97556","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"3":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":706,"width":942,"class":"media-element file-default","data-delta":"3"}}]]
Kokonaisuus tuntuu yllättävän kevyeltä käsissä kokoonsa nähden, ja syy tähän paljastuu nopeasti pelien syövereihin sukellettaessa. Tärinät sekä värinät loistavat tyystin poissaolollaan, sillä Razerin suunnittelulogiikan mukaan ne häiritsevät ammattilaisen suoritusta. Kieltämättä räiskinnöissä tähtäin pysyy paremmin vihulaisen kupolin kohdalla ilman keinotekoisia häiriöitä. Sen kuuluisan immersion kannalta ratkaisu kuitenkin hieman närästää, ja puutteen seurauksena Raiju ei sovellu järin hyvin esimerkiksi tarinallisempien soolokokemusten kaveriksi.
Toinen testin aikana hiertänyt seikka on pienempi, eikä varsinaisesti Razerin vaan Sonyn syytä, mutta silti rutisemisen arvoinen. Konsolia ei saa nimittäin lainkaan ohjaimen kautta käynnistettyä, mikä on nykymaailman laiskaan eloon tottuneelle jonkinlainen shokki. Vaihtoehdoiksi jää nostaa ahterinsa sohvalta tai käyttää peruskapulaa starttaamiseen, mutta molemmat tuntuvat vähän ankeilta tyyleiltä kalliin uutuustuotteen kanssa.
Positiivisena puolena Raijun pienet vajavaisuudet on helppo tuoda ilmi. Näiden seikkojen tiedostamisen jälkeen jääkin jokaisen omalle harkinnalle, miten paljon kyseiset jutut lopulta omassa vaakakupissa painavat. Mikäli isohkolla rahallisella panostuksella haluaa nimenomaan monipuolisen työkalun kaikkiin pelitarpeisiin genrestä riippumatta, kannattaa siinä tapauksessa harkita esimerkiksi DualSense Edgeen investoimista. Razerin versio on suunniteltu hyvin tiukka fokus mielessä.
[[{"fid":"97557","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"4":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":1500,"width":2000,"class":"media-element file-default","data-delta":"4"}}]]
Erinomainen siinä, mihin keskittyy
Teknisesti uutuus edustaa joka tapauksessa huippuluokan tuotetta, joka tarjoaa ydinalueillaan tinkimätöntä laatua ja kiitettävästi kustomoitavuutta. Erityismaininta kuuluu vielä akunkestolle. Mainostettuun 36 tunnin mittaan ei testin aikana päästy, mutta reilusti yli parikymmentuntinen suoritus yhdellä latauksella saa Sonyn omien tuotteiden kapasiteetit näyttämään melko noloilta, vaikka huomioitaisiin tärinöiden puuttuminen.
kyseessä on suorastaan erinomainen täsmätuote taistelukentillä menestystä avittamaan
Ulkonäöltään varsin hillityn Raiju V3 Pron kohderyhmä onkin selkeästi rajattu tyypeille, jotka arvostavat suorituskykyä yli kaiken muun tai eivät kenties ole tyytyväisiä DualSensen ergonomiaan. Suurempi määrä näppäimiä mahdollistaa luonnollisesti vielä pykälää paremmat kustomointimahdollisuudet, jotka eivät ole mitenkään riippuvaisia konsolin tarjonnasta. Omassa kategoriassaan kyseessä on suorastaan erinomainen täsmätuote taistelukentillä menestystä avittamaan, joten rökäletappion hetkillä ei voi enää syyttää kuin itseään ja tiimiään.
Lue juttu sivustolla...
Sonyn oman DualSense Edgen kanssa samaan, korkeahkoon yli 200 euron hintaluokkaan sijoittuva kapula kieltämättä vakuuttaa monilla tavoin, mutta ei tyystin ilman kompromisseja.
Naksahtelun ihana kepeys
Parhaiten Razer Raiju V3 Pro erottuu edukseen massasta erittäin responsiivisten painikkeidensa avulla – sekä niistä kantautuvan audiopalautteen voimin. Näppäinten käyttäminen kuulostaa hyvin pitkälti samalta kuin laatuhiiren painikkeet, kun komennot lähtevät konsoliin varsin tyydyttävän naksahtelun kera. Efekti on silti riittävän vaimea, ettei se ala ärsyttämään tai häiritsemään varsinaista pelaamista.
[[{"fid":"97554","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"1":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":1500,"width":2000,"class":"media-element file-default","data-delta":"1"}}]]
Suurimmat etupaneelin kehut kuuluvat nuolinäppäimistölle, eli kansankielisemmin D-padille. Kyseisen osa-alueen miltei luokaton toteutus analogitattien valtaamassa nykymaailmassa on saanut useamman konsolisukupolven varrella mielen apeaksi, kun kullatuissa muistoissa pyörivät yhä ysärin loistavat digiratkaisut. Raijun ihanasti napsahteleva levy tarjoaa suorastaan loistavan tuntuman etenkin taistelupeleihin, joissa tarkasti toimivaa D-Padia vielä aidosti kaivataan.
Perusmoodissaan takaliipaisinten liikerata on hyvin samankaltainen kuin DualSensessä. Liikerataa voi kuitenkin erikseen mekaanisesti rajoittaa. Tällöin ne toimivat käytännössä mikrokytkinten tapaan, kun tarkoitus on vain lähettää tulikomennot mahdollisimman viiveettömästi perille. Perinteisten L1- ja R1-kytkinten kavereiksi ohjaimen ylälaitaan on sijoitettu vielä ylimääräiset napit kustomoitavuutta lisäämään.
[[{"fid":"97561","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"5":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":1500,"width":2000,"class":"media-element file-default","data-delta":"5"}}]]
Kustomointia käsin ja koodilla
TMR-teknologiaa (Tunnel Magneto Resistance) hyödyntävien analogitikkujen fyysinen perustuntuma on lopulta melko samanlainen kuin missä tahansa muussakin ohjaimessa. Lisätarkkuuden ohella kestävyyttä luvataan huomattavasti perinteisiä driftausherkkiä versioita enemmän, mutta luonnollisesti se jää vielä tässä vaiheessa nähtäväksi. Mukana toimitetaan kuperat vaihtotatit, mikäli vakiotyyliset ratkaisut eivät istu omiin näppeihin riittävällä mukavuudella. Pro-ohjaimille tyypillisesti tikkujen liikerataa, kuollutta aluetta sekä herkkyyttä päästään säätämään ohjelmallisesti, mikä avaa ylimääräisiä mahdollisuuksia räätälöidä kokemusta mieleisekseen.
Kyseisiä säätöjä ei suoriteta konsolin uumenista, vaan Razerin oman puhelinsovelluksen kautta. Puhelimen ja ohjaimen paritus vaati aluksi muutaman yrityksen, mutta yhteyden muodostamisen jälkeen ohjelman hyödyntäminen on loogista ja helppoa. PC-käytössä homma hoituu luonnollisesti suoraan koneelta. Tattien liikeratojen ohella esimerkiksi D-padin pääsee vaihtamaan joko neli- tai kahdeksansuuntaiseksi sekä määrittämään näppäinten toiminnot tyystin uudelleen. Muistiin voi tallentaa useamman eri profiilin, mikä helpottaa lempipelien välillä loikkimista.
[[{"fid":"97555","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":594,"width":907,"class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]
Eikä kyseessä olisi pro-luokan ohjain, ellei myös sen takaosaan olisi pultattu ylimääräisiä kytkimiä, jotka voi pyhittää haluamaansa käyttöön. Kilpailijoilta tuttuun tyyliin siivekkeitä tarjoillaan neljä. Nämä saa tarvittaessa yksi kerrallaan irrotettua mukana tulevan ruuvarin avulla. Varoituksen sanana mainittakoon, että pienikokoiset ja helposti katoavat lisukkeet kannattaa välittömästi säilöä mukana tulevaan suojakoteloon, jos niitä mielii käyttää jatkossakin.
Tarkista soveltuvuus omiin näppeihin
Razer Raiju V3 Pro on melko suurikokoinen kapistus. Omiin leipälapioihin ohjain istuu ergonomialtaan miltei täydellisesti mutta tuntuu takuuvarmasti osalle pelaajista liian kömpelöltä. Soveltuvuus kannattaa ehdottomasti pyrkiä testaamaan ennen ostopäätöstä etenkin, kun puhutaan hyvin hintavasta lisätarvikkeesta. Ennen lompakon raottamista on myös hyvä tiedostaa pari muuta kompromissia, joita ohjaimessa normikapulaan verrattuna piilee.
[[{"fid":"97556","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"3":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":706,"width":942,"class":"media-element file-default","data-delta":"3"}}]]
Kokonaisuus tuntuu yllättävän kevyeltä käsissä kokoonsa nähden, ja syy tähän paljastuu nopeasti pelien syövereihin sukellettaessa. Tärinät sekä värinät loistavat tyystin poissaolollaan, sillä Razerin suunnittelulogiikan mukaan ne häiritsevät ammattilaisen suoritusta. Kieltämättä räiskinnöissä tähtäin pysyy paremmin vihulaisen kupolin kohdalla ilman keinotekoisia häiriöitä. Sen kuuluisan immersion kannalta ratkaisu kuitenkin hieman närästää, ja puutteen seurauksena Raiju ei sovellu järin hyvin esimerkiksi tarinallisempien soolokokemusten kaveriksi.
Toinen testin aikana hiertänyt seikka on pienempi, eikä varsinaisesti Razerin vaan Sonyn syytä, mutta silti rutisemisen arvoinen. Konsolia ei saa nimittäin lainkaan ohjaimen kautta käynnistettyä, mikä on nykymaailman laiskaan eloon tottuneelle jonkinlainen shokki. Vaihtoehdoiksi jää nostaa ahterinsa sohvalta tai käyttää peruskapulaa starttaamiseen, mutta molemmat tuntuvat vähän ankeilta tyyleiltä kalliin uutuustuotteen kanssa.
Positiivisena puolena Raijun pienet vajavaisuudet on helppo tuoda ilmi. Näiden seikkojen tiedostamisen jälkeen jääkin jokaisen omalle harkinnalle, miten paljon kyseiset jutut lopulta omassa vaakakupissa painavat. Mikäli isohkolla rahallisella panostuksella haluaa nimenomaan monipuolisen työkalun kaikkiin pelitarpeisiin genrestä riippumatta, kannattaa siinä tapauksessa harkita esimerkiksi DualSense Edgeen investoimista. Razerin versio on suunniteltu hyvin tiukka fokus mielessä.
[[{"fid":"97557","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"4":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":1500,"width":2000,"class":"media-element file-default","data-delta":"4"}}]]
Erinomainen siinä, mihin keskittyy
Teknisesti uutuus edustaa joka tapauksessa huippuluokan tuotetta, joka tarjoaa ydinalueillaan tinkimätöntä laatua ja kiitettävästi kustomoitavuutta. Erityismaininta kuuluu vielä akunkestolle. Mainostettuun 36 tunnin mittaan ei testin aikana päästy, mutta reilusti yli parikymmentuntinen suoritus yhdellä latauksella saa Sonyn omien tuotteiden kapasiteetit näyttämään melko noloilta, vaikka huomioitaisiin tärinöiden puuttuminen.
kyseessä on suorastaan erinomainen täsmätuote taistelukentillä menestystä avittamaan
Ulkonäöltään varsin hillityn Raiju V3 Pron kohderyhmä onkin selkeästi rajattu tyypeille, jotka arvostavat suorituskykyä yli kaiken muun tai eivät kenties ole tyytyväisiä DualSensen ergonomiaan. Suurempi määrä näppäimiä mahdollistaa luonnollisesti vielä pykälää paremmat kustomointimahdollisuudet, jotka eivät ole mitenkään riippuvaisia konsolin tarjonnasta. Omassa kategoriassaan kyseessä on suorastaan erinomainen täsmätuote taistelukentillä menestystä avittamaan, joten rökäletappion hetkillä ei voi enää syyttää kuin itseään ja tiimiään.
Lue juttu sivustolla...