Vastaus: Tytöt/naiset videopeliharrastajina
Saako tänne ketjuun vastata naispelaajana kysymyksiin
Jos nyt osaisi vaikka johonkin vastata, heh.
Itse en pelaa WoWia, Simsejä, kuntoilupelejä tai SingStareja, jotka yleensä liitetään naisten pelaamiseen. Simsiä taisin joskus yläasteella kokeilla jonkin aikaa, mutta se jäi kesken tylsyyden takia.
Omia suosikkejani uudemmista peleistä/sarjoista ovat muun muassa Dragon Age, Heavy Rain, Phoenix Wright sekä Mass Effect ja vanhoina suosikkeina esimerkiksi Resident Evil, Final Fantasy, MGS jne. Onhan näitä. Lempihahmona päällimmäisenä tulee mieleen Snaaaaake! Karisma on tärkeä tekijä, esimerkiksi Sephiroth on myös ihana
Juonella on iso osuus hyvänä pitämässäni pelissä, mutta myös hahmot vaikuttavat paljon sekä totta kai kokonaisuus muutenkin. Pidän ehkä myös enemmän pitkistä peleistä, koska niihin pääsee silloin syvällisemmin sisälle, hahmoihin ja heidän motiiveihinsa jne. RPG:t toimivat parhaiten. Varmaan ainoa mikä ei toimi yhtään ovat FPSt ja nekin pääasiassa siksi, että saan niistä vain päänsärkyä
Myöskään urheilupelejä tai autopelejä ei tule pelattua.
Oma lähipiirini ei tietääkseni suhtaudu pelaamiseeni mitenkään kummoisesti, jokainen tuttu tietää jo, että olen pelannut aina. Yksi läheisemmistä ja uusimmista ystävistäni kyllä joskus huokailee minun pelaamiselleni, mutta ei sano siitä mitään, toteaa vain, että ei ymmärrä, heh. Miehetkin tuntuvat osaavan suhtautua minuun tällä iällä jo ihan vain ihmisenä, joka pelaa. Toisin oli yläasteella, jossa se oli ihmetyksen aihe, jolla saatettiin vinoillakin, koska naiset eivät oikeasti ymmärrä peleistä mitään.
Itse olen pelannut noin 20 vuotta, tarkemmin en muista. Muistan vain eräiden perhetuttujeni luona pelanneeni SMS:lla ja naapurin luona C64:lla ennen kuin meille tuli NES joskus ollessani 7-8 vuoden ikäinen. Minulla ei ole mitään muistikuvaa siitä, miksi pelaaminen olisi alkanut kiinnostaa, minun päässäni se vain on kiinnostanut aina. Se voi olla ajankohdastakin kiinni, kaikkihan silloin pelasivat, niin tytöt kuin pojat ja kokoonnuttiin porukallakin pelaamaan. Jotkut vain kasvoivat siitä pikkuhiljaa yli ja toiset jatkoivat pelaamista.
Jos ei oteta huomioon isän ostamia laitteita minulle ja veljelleni yhteiseksi, olen hankkinut laitteet itse, nykyään ollaan avokin kanssa puoliksi maksettu laitteet. Pelini ostan pääasiassa itse, alustasta riippuen. PS1&2 kokoelmaani kartutan itsekseni, mutta PS3-peleistä osa on puoliksi ostettu ja osa on minun tai miehen. Boxin pelejä en juurikaan ostele, ellei kyse ole yksinoikeuspelistä.
Minä näen pelaamiseni nimenomaan harrastuksena. Minä käytän siihen paljon aikaa ja rahaa, tutustun aiheeseen jne, joten se on harrastus aivan samalla tavalla kuin jos harrastaisin jalkapalloa tms.