Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Urheilu vaarantaa terveyden(?)

feldon

KonsoliFIN Alumni
Kyselin aiemmin teidän urheiluharrastuksistanne. Nyt ajattelin jatkaa samaa aihetta sivuten, eli tehdäänpä taas pieni galluppi:

Kuinka moni on satuttanut itsensä urheillessa? Mitä kävi?
Entä mikä on pahin moka tai onnettomuus mihin olette joutuneet noin yleensä, ei siis pelkästään urheillessa?

Ja pliis - ei linkkejä "gore"-sivuille!! YÖK!!
 
Polvilumpio halki ja kaksi sydänlihaksen tulehdusta, josta sinukseen arpeuma.
Polvi on heikko ja taskussa betasalpaajia. Lajini oli siis niinkin vaarallinen ja vauhdikas kuin uinti.
Ja heti kärkeen. Ilman pysyviä vammoja on turha tulla haastamaan.:D
 
Pelattiin kaukalopalloa koulussa, ja minä luistelin juuri erään tyypin takaa, joka vetäisi vahingossa mailallaan minua suoraan naamaan. No, maila meni suoraan huulesta läpi ja kolahti ikeneen. Oli hieman oudon näköistä kun menin katsomaan peiliä ja huomasin, että ien näkyy, vaikka suu on kiinni. Verta pursusi ihan kiitettävästi.
 
Rantalentopalloa jokin vuosi sitten juhannuksena pelatessa sain käteni pakettiin. Muutama viikko sairaslomaa kämmenselän murtumisesta. Kummallista tuossa oli se ettei kukaan tahtonut uskoa, että joku voisi lentopalloa pelata juhannuksena selvinpäin mutta eihän urheilua harrasteta alkoholinvaikutuksen alaisena! (paitsi minigolffia ehkä...)
 
Mulla on kerran revennyt vasemman nilkan nivelside, potkasin ihan täpöt korkeelta tulevaa palloa, mutta pallo osu ihan jalan kärkeen niin sen takia sitten nilkka taittu alas ja repes nivelside.
Nilkka sit leikattiin, ja nyt vieläkin parin vuoden jälkeen tapahtuneesta jos nilkka taittuu,tärähtää,tulee isku ym. Se käy hyvin herkästi kipeeksi vähäksi aikaa, mut vihlomismainen kipu lähtee hyvin äkkiä pois. Eli ei se sillai oo haitaksi.
Niinja, sillonkun pelasin vielä kiekkoa, mulla tuli pikkumurtuma häntä luuhun kun keräilin perseelleni.
Ainahan sitä jotain paikkaa kolottaa pelin jälkeen, mutta se on pientä.
 
Juu meikäläisen nivuset eivät ole missään tikki kunnossa. Vasen on revähtänyt kerran ja oikea kahdesti. Myöskin vasen nilkka on kokenut suhteellisen kovia iskuja ja on venähtänyt liian monta kertaa. Nivuset on vielä kuitenkin ihan toimivat, vaikka ne naksuvatkin aika ilkeän kuuloisesti joskus. Niin ja nämä vammat on pääasillisesti tullut jääkiekossa.
 
Kun olin kymmenen, pesisvalmentaja halusi testata kuinka hyvä meidän joukkue todellisuudessa oli. Se kerto meille että se oli järjetänyt ottelun naapurikunnan parhaan joukkueen kanssa ja tietysti oltiin kavereiden kanssa innoisaan siitä että vihdoin päästäisiin pelaamaan kunnon ottelu.
Viimein koitti se päivä jolloin ottelu pelattaisiin ja meidän joukkue oli valmiina kentällä harjottelemassa ja lämmittelemässä mutta vierasjoukkuetta ei vain näkynyt. Noin puolen tunnin kuluttua kentälle saapui joukko mopoja ja kevareita.
Oltiin jo menossa sanomaan niille että ne ei vois jäädä tähän kentälle koska meillä oli kohta alkamassa ottelu, mutta sitten ne otti repuistaan räpylät.
Minä ja mun kaverit seistiin siinä suut auki ja ihmeteltiin että noitako vastaan meidän pitäisi pelata:eek:, ne oli ainakin viisi vuotta meitä vanhempia ja yli päätä pidempiä. Noh, ottelu kuitenkin alkoi ja me alotettin ulkona.
Sillä kertaa pelasin siparin paikalla (eli lähimpänä kotipesää) vaikka yleensä olin syöttäjä. Vuoroon tuli niiden toinen lyöjä ja syöttö nousi ilmaan.
Sitten kuuluu kova pamaus kun maila osuu palloon ja seuraava muistikuva onkin kun makaan maassa ja suusta purskahtaa verta.
Pallo oli lentänyt suoraan mun hampaisiin. Huuli oli revennyt ja jokunen hammas heilui aika paljon.

Pysyviä vammoja ei tullut mutta en vähään aikaan sinä kesänä pelannut siparin paikalla.:D
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Paranoid

Sitten kuuluu kova pamaus kun maila osuu palloon ja seuraava muistikuva onkin kun makaan maassa ja suusta purskahtaa verta.
Pallo oli lentänyt suoraan mun hampaisiin.

Tämän tapaista minullekin, mutta ilman sen kummempia seurauksia. Joskus vuosia sitten pelattiin kavereiden kanssa pesistä lähikentällä. Laittoman lyönnin seurauksena vastustajat saivat kunnarin, jota sitten idioottina protestoin menemällä noin metrin päähän syöttöringistä. Lyöjä sitten vähän ajan päästä hermostui ja käski menemään kauemmaksi, koska nyt hän lyö. Otin kaksi askelta taaksepäin ja jäin siihen. Lukkari heitti pallon, mutta ajattelin, että ei se kumminkaan lyö, ainakaan päin. Seuraavaksi makasinkin sitten siinä maassa selälläni pallo sylissä. Sain muuten vielä poltettua kaverin heittämällä pallon pois tajuttuani tilanteen ;) Oli seuraavana aamuna aika mukavan kipeät vatsalihakset.

Tenniksessä sattunut myös kaikkea vastaavaa. Pari kertaa pallo silmään, kerran kasseille (auts) ja lukuisia kertoja vähemmän herkille alueille, mutta aina on selvinnyt pahemmitta vammoitta.
 
Tossa neljä vuotta sitten koripalloa pelatessa hyppäsin ottamaan levypalloa ja tulin nilkalleni ja eipä voinu pitkään aikaan pelailla. En oo sen jälkeen pelannu koripalloa.
Vieläkin välillä tuntuu futista potkiessa kun on kauan potkinut.
 
Ymmärrän tuon pahimman mokan jonain nolona ja tästä päästäänkin sitten minun saavutuksiin. Ehkä mieleenpainuvin on ollut toissatalven lumilauta"temppu".

Noh, mitenkään pitemmittä dramatisoimatta otin koko mäen vauhdin ja päätin tehdä edessä olevasta hyppyristä oikein kunnon ponkaisun. Puolimatkassa vauhtia oli ihan helvetisti eikä heikko lumilaudan kanttini vielä tykännyt siittä, kun koitin vähän hidastaa vauhtiani tekemällä nopeaa kanttausta vasemmalta oikealle. Siinä sitä sitten vedettiin mukkelismakkelis viimein (joku tuli tokaisemaan jälkeenpäin, että "wau, voltti tasaisella" mutta eipä paljoa ilahduttanut;)) ja molemmat ranteet olivat helkutin kipeät pari seuraavaa viikkoa.

Tietysti täytyy myös 'lesottaa' niiden aikojen suorituksilla, kun aloitin maastopyörällä temppuilemaan kavereideni kanssa (olisinkohan kolmannella ollut). Kukaan ei ole taatusti minua useammin tippunut kulkusilteen pyöränsä tangolle...

Eipä sitten mitään vakavaa ole kuitenkaan tapahtunut. Muutama vuosi takaperin jouduin lopettamaan kokonaiseksi kesäksi urheilun koska jalassani oli joku luupiikki tai vastaava. Röntgenissä tuli käytyä ja sitten magneettikuvauksissa, mutta mitään selvää syytä ei saatu tuohon jalkani pistämiseen liikkuessa. Että semmoista.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Shaban

Joskus vuosia sitten pelattiin kavereiden kanssa pesistä lähikentällä...
Onneksi meilläpäin Suomea ei juuri pesäpalloa pelata...;)
Ite oon hajottanut paikkani niin moneen kertaan, että nykyiseen elooni olen tyytyväinen. Ei pysyviä vammoja ole jäänyt...paitsi päähän...:D :D
 
Oma kokemukseni ei aiheuttanut suuria vammoja, mutta varsin ikävä silti. Olimme pelaamassa kavereitten kanssa jalkapalloa ja tavoittelimme yhden tyypin kanssa pääpalloa, jotenkin horjahdin ilmassa tavoitellessani palloa ja kaaduin maahan. Pian kaveri tipahtaa nappis edellä suoraan käden päälle. Kiven murusia sai kaivella kädestä jonkin aikaa ja se sinertävä väri pysyi kädessä n. viikon tai kaksi.
 
Harrastettu on kaikenlaita suunnistuksesta futikseen ja pahin oli kun säikähdin että nilkka meni sählyssä... ei sitten mennytkään ja pelit jatkui :)

...Koskaan en oo muuten loukkaantunut, unbreakable?
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan SakariS
unbreakable?
Lucky bastard:D
Mulla hajoaa aina luita tai muuten käy pahasti.
Vasen sääriluu, putosin hiihtohissistä.
Vasen polvilumpio, trampoliini A-leirillä.
Vasen käsi, vesisuksilla kallioon (ei saa nauraa, selvinpäin olin)
4kpl aivotärähdyksiä
3xnenä murtunut
Sydänlihaksen tulehduksia 2kpl, -> arpeuma sinushermoon.
Oikea silmä paskana, ammuttu ritsalla.
Lukuisia sormia ja varpaita murtunut, kaikki kuitenkin vielä tallella.
Arpia leuassa ja päässä, tikattuna tsiljardi kertaa.
Vasen peukalo osin tunnoton, ikean veitsellä avattu tuparilahja. (ikean veitsi ei leikkaa edes paperia, mutta peukaloon uppoaa luuhun asti)
olikohan siinä kaikki, jos muistuu vielä niin editoin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Drizl
kaveri tipahtaa nappis edellä suoraan käden päälle.

Mullakin on kokemuksi tommosesta, kerran (jotain 6 vuotta sitten) kaaduin maahan ja joku hemmo juoksi rautaisilla vaihtonappiksilla vasemman käden nimettönän yli. Verta tuli, sen voin kertoa. Nykyään on muistona sormen yläpuolella kaksi nivelen kohdalta sormen päähän asti menevää arpea. Mä en muista tikattiinko sitä sormea.


Tuli noista pahimmista mokista mieleen yks juttu joka kertoo mun kaverista. Viime kesänä oltiin paikallisella uimarannalla, viettämässä iltaa. Kaverini oli sitten pienessä kaljamaistissa eikä nyt ihan niin pienessäkään, rannala oli sitten hyppylaituri missä korkein laituri oli kolmessa metrissä. Keksittiin sitten yllyyttää kyseistä henkilöä hyppäämään voltilla kolmosesta, keverini ei ollut koskaan edes hypäänyt kolmosesta. Noh, kaveri ottaa haasteen vastaan ja kiipeää kolmoselle, ottaa vauhtia ja lähtee hyppäämään, ilmassa kaverini muistaa ettei ole koskaan hypäännyt kolmosesta ja että ei pysty edes tekemään volttia, ja pläts! suoraan mahalleen veteen. Sillä oli maha ja naama ihan punanen valkosilla laikuilla höystettynä.
hehee, sillon oli kyllä hauskaa ja nyt kun sitä ajattelee. :)
Mutta nyt kun jälkeen päin miettii, niin olipa taas järkeä, sehän ois voinut hukkua!
Mutta eipä hukkunut. :p
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan harvester
Hei Frank, tunnistaako äitis sua enää pojakseen? On tainnu naama vähän muotoutua...
Nenä on hieman vino, ja siinä kaikki. Äiti se on mua useimmiten aina sairaalaan vienytkin. Tai ainakin hakenut pois. Ja silloin on tohtorit ja hoitajat auttanut tunnistamisessa.:D
 
Pelleilin kerran uimahallissa siinä altaan laidalla. Seisoin niin ku varpailla siinä reunalla siis veden päällä. Eiköhän varpaat livenny ja tipahdin suoraa leuka edellä siihen reunaan. Luojan kiitos ei ollu kieli hampaiden välissä. Leuka repsahti luuhun asti auki ja allas oli täynnä verta. Siis ns. aikuisten allas, eli kiva vaihtaa vedet :D Tikkejä siihen laitettiin eikä edes jääny paha arpi.

Kerran on jalka sanonu poks ku karatessa futasin sellasta puista harjotus juttua. Nilkka vaan rapsahti ja karate maikka totes et sun varmaan nyt kannattaa soittaa äidille että tarttis kyytiä sairaalaan :)
 
Jaahas, äijät on teloneet itsensä aika pahasti. No rupesin kelaamaan et mitä itelleni on harrastuksissani käyny ( painonnosto ) eikä tullu mieleen kummempia, ainoastaan joskus penkkiä tehdessä jäi 120kg rinnalle ja piti itse se saamarin tanko rullata poies. Jos penkkiurheilu mitenkään laskettaisiin urheiluksi, niin sohvaperunoillekin käy joskus huonosti.. Katselin itseasiassa jääkiekkoa televisiosta ja pyysin banaania vaimolta siinä samalla ja kun pään käänsin, sain koko banaanin naamalle. Se oli osunut silmään, mutta onneksi turvotus laski seuraavaksi päiväksi. Tämä ei ollut vitsi, mutta ei sen nauratakaan ehkä.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan breadfan
JKatselin itseasiassa jääkiekkoa televisiosta ja pyysin banaania vaimolta siinä samalla ja kun pään käänsin, sain koko banaanin naamalle. Se oli osunut silmään, mutta onneksi turvotus laski seuraavaksi päiväksi. Tämä ei ollut vitsi, mutta ei sen nauratakaan ehkä.
Mulla on kanssa käynyt sillee että lätkämatsia kattellessa pyysin vaimoa hakemaan jääkaapista bissee ettei mun tarvi nousta sohvalta ja sitte sattu naamaa ihan yhtäkkiä.
:D
 
Ylös Bottom