Victoria & Abdul

[Jussi U. Pellonpää]

Elokuva

1887, Intiassa, Agran vankilassa, kirjurina toimiva Abdul Karim (Ali Fazal) saa yllättäen määryksen matkustaa Englantiin ja osallistua siirtomaan edustajana Intian keisarinnan ja Englannin kuningattar Victorian (Judi Dench) valtakauden 50-vuotisjuhlallisuuksiin. Kaveriksi Abdulille matkaan lähetetään 29 vuotta Intiaa hallinnoinutta Iso-Britannian siirtomaavaltaa halveksiva Mohammed (Adeel Aktar). 8000 tuhannen kilometrin päässä kotoa, Buckinghamin palatsissa, Abdulin ja kuningattaren välille syntyy kuitenkin, vastoin kaikkia määräyksiä ja tapoja, syvä ystävyys, jonka niin kuningattaren oma suku, hovi, virkamiehet kuin palveluskuntakin pyrkivät kaikin keinoin sabotoimaan.

Pitkän lijan veteraanitaitajalla ja monen genren suvereenisti hallitsevalla ohjaajalla, Stephen Frearsilla (mm. The Hit (1984), Huijarit (1990), Larryn grilli (1996), High Fidelity (2000), The Queen (2006), Philomena (2013)) on kyky tuottaa elokuvia, joissa tuntuu kaikkea, kuviakin, juuri oikea määrä, ei mitään liikaa eikä mitään liian vähän. Victoria & Abdul on tästä taidosta malliesimerkki, komea historiallinen epookki, suurella sydämellä kerrottu tarina, jossa pääosassa ovat ihmiset, eivät lavasteet tai glamouri.

Sympaattisesti humoristinen, mutta myös kipupisteitä kaihtamaton tapainkuvaus kertoo epätodennäköisestä ystävyydestä, joka aikanaan kuohutti koko saarivaltiota. Öljyn lailla luistavan läpän ja etikettipöllytyksen rinnalla kulkee myös pieni kritiikki vahvasti jakautuneella luokkayhteiskunnalle ja lahkojaolle, joka on monissa maissa vieläkin täyttä arkipäivää. Lee Hallin tositapahtumiin (enimmäkseen) perustuva käsikirjoitus pohjaa Shrabani Basun kirjaan Victoria & Abdul, jonka taustalla on vasta 2010 löydetyt, Abdul Karimin omat päiväkirjamerkinnät.

Victorian rooli on Judi Denchille tuttu jo John Maddenin 1997 ensi-iltansa saaneesta elokuvasta Hänen majesteettinsa rouva Brown, joka kertoi kuningattaren pahennusta herättäneestä ja monarkiaa ravistelleesta suhteesta skottilaiseen palvelijaan John Browniin. Paluu valtaistuimelle sujuu luonnollisestikin tältä maansa todelliselta kruununjalokiveltä häikäisevän hienosti, Denchin hallitessa fokusta, tavoittaen ne kaikki inhimilliset nyanssit, joita rooliinsa lukittu ihminen voin tuntea. Ali Fazal on hyvä vastavoima hänen majesteetilleen, kouluja käymätön, mutta sitäkin enemmän käytännön viisautta omaavana Abdulina, joka kohoaa ylhäisön kulisseissa arvoon arvaamattomaan. Sivurooleissa nähdään mm. Michael Gambon pääministeri Lordi Salisburyna, Tim Pigott-Smith kaavoihin kangistuneena Sir Ponsonbyna, Eddie Izzard Walesin prinssinä, Vivtorian poikana Bertienä sekä Paul Higgins hovilääkäri Reidina, jolle kuninkaallisen suolen toiminta aiehuttaa jatkuvaa ahdistusta. Simon Callow piipahtaa kuvissa säveltäjämestari Puccinina.

Yhteenveto

Kaikin puolin mukava elokuva, kiltisti kiva, hiukan hassukin, mutta myös aidosti koskettava historiantunti.

Lue sivustolla...