Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Vuosikymmen vaihtuu. Mitä muistoja jäi käteen?

  • Viestiketjun aloittaja Poistettu jäsen 5945
  • Aloituspäivämäärä
Yritin kovasti pohtia vuosikymmenen kohokohtia tai erityisen mieleenpainuvia asioita, mutta en kyllä viihderintamalta niitä oikeastaan spontaanisti löydä. Vuosikymmenen aikana tosin on tapahtunut jatkuvan kiihtyvällä tahdilla se muutos, että vanhemmat teokset ovat alkaneet kiinnostaa enemmän. Vanhat elokuvat ja pelit (erityisesti 80- ja 90-luku) ovat nousseet arvoasteikon kärkeen ja samalla mielenkiinto uusiin julkaisuihin on kuihtunut. Joulun hengen ylläpitämisessä auttaa se fakta, että noita vanhoja teoksia on niin paljon etten niitä kaikkia ehdi elämäni aikana läpikäymään.
 
Witcher 3
Kaikkien aikojen paras peli. Ei lisättävää.

Playstation VR
Jonkinlainen haave ollut pitkin elämää virtuaalitodellisuus ja nyt se on totta. Vaikkakin VR on vielä lapsen kengissä, mahtavaa olla mukana kokemassa ja seuraamassa kehitystä.

Skyrim VR
Skyrim perusversion voisi lisätä jo tälle listalle yksinään mutta kun pääsin ensi kertaa pelaamaan move kapuloilla tätä vr:nä olin täysin myyty. Kaikkien aikojen paras pelikokemus.
 
Upeimpia pelikokemuksia minulle tarjosivat:

Divinity: Original Sin 1 & 2
Pillars of Eternity 1 & 2
Darkest Dungeon
The Legend of Zelda: Breath of the Wild
The Evil Within
The Forest
The Elder Scrolls V: Skyrim
Don't Starve & Don't Starve Together

Myös BF1 & BF5 tarjosivat monia mahtavia pelihetkiä. Harmi vaan, että jälkimmäisessä karttoja julkaistiin lisää yksitellen ja niin harvakseltaan, että kiinnostus peliin ehti hiipua, enkä ole uusinta karttaa edes kokeillut. Myöskään BF5:ssa suoritettavat "haasteet" eivät motivoineet lainkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Nopeasti ajateltuna peleistä jäänyt mieleen

- Horizon zero dawn
- Uncharted 4
- Last of us
- Tomb raider sarjan loistava paluu
- Red dead redemption 2
- Gta V
- Mass effect 2 ja 3
- Life is strange
- Days gone
- Gears 4 ja 5
- Mafia 2 ja 3
- L. A Noire

Monia varmaan unohtui..
Muuta mieleen jäänyttä:

- Xbox Elite ohjain(parhautta)
- Xbox One X (Tämän vuosikymmenen oma suosikki laatikko)
- Sonyn yksinoikeudet(Täyttä laatua lähes jokainen)

Huomiona, että PC pelailu jäänyt tällä vuosikymmenellä 99.9% pois..Tätä vuosikymmentä ennen olin 20v lähes pelkkä PC mies, toki konsoleita on tullut omistettua silloinkin..Jotenkin mitta vaan tuli täyteen PC:n säätämistä, että pelit sai toimimaan..
Olipas kyllä hämmentävän samankaltaiset ajatukset näistä, kuin itsellänikin. Allekirjoitan näistä todellakin kaikki. Laitetaan tähän kuitenkin vielä oma ranking kuluneelle vuosikymmenelle:

1. Days Gone (kolahti kyllä itselleni aivan täydellisesti olemalla huikean hyvä peli kaikin puolin, ja samalla myös harmillisen aliarvostettu omasta mielestäni, jatko-osaa odotan kyllä todella suurella mielenkiinnolla)

2. Soulsborne-pelit (pelien parhautta, ja olisi ehkä ilmiönä itselläni ykkösenä, ellei olisi itselleni suhteellisen kovaksi mahalaskuksi osoittautunut Sekiro vielä aika vahvasti muistissa, kesken jäi loppupuolella, kun ei vaan jaksanut tuota ADHD-miekkahippaa, ei vain ollut minun juttuni - toisin kuin kaikki muut Soulsborne-pelit)

3. Sukupolven tehokonsolit, eli Xbox One X ja PS4 Pro (Xbox One X rinnanmitalla ensimmäisenä maaliin, mutta molemmat vakuuttivat grafiikoillaan, verkkotoiminnoillaan sekä peleillään)

4. Horizon Zero Dawn (aika lailla täydellinen sci-fi-seikkailu, jossa myös yksi parhaista ellei jopa paras grafiikka kaikista PS4-peleistä, jatko-osaa tässäkin todella odotan innolla)

5. Tomb Raider-sarjan uusi nousu (todella hyvin puhallettiin pelisarjaan taas se aito seikkailun ja löytämisen ilo, ja graafisesti ovat myöskin aivan huikean hyvän näköisiä, samoin pelattavuus aivan ehdotonta huippuluokkaa, itselleni aikalailla täydellistä pelattavaa)

6. Assassins Creed-sarja (kieltämättä ajoittain toistanut pahastikin itseään pelillisesti, mutta siitä huolimatta nämä pelit ovat aina kolahtaneet itselleni, historia-friikkinä on vain niin kiehtovaa päästä seikkailemaan eri aikakausien mahtavissa ympäristöissä ja jopa nähdä aikakausiensa kuuluisia historiallisia henkilöitä, graafisesti aina huippuluokan pelejä, ja viimeiset pari peliä ovat myös tuoneet uusiakin tuulia pelisarjaan, erinomaista pelattavaa ainakin itselleni)

7. God of War-sarjan uudistuminen (aika lailla nappiin sarjaa lähdettiin uudistamaan, ja kyseessä on kyllä yksi vuosikymmenen huikeimmista pelikokemuksista itselleni kaiken kaikkiaan, vaikka meininki ainakin hitusen pääsikin lässähtämään loppua kohden, hyvin kuitenkin pedattiin jatko-osille kutkuttavia elementtejä avoimiksi)

8. Battlefield-sarja (jo aikana jolloin pelasin vielä PC:llä, olivat ensimmäiset Battlefield-pelit ehdottomia suosikkejani räiskintäpelien rintamalla, eikä sarja ole todellakaan pettänyt lainkaan, kun pelaamiseni on siirtynyt kokonaan konsoleille, loistavat fysiikat ja avoimen maailman räiskintä hyvin toimivilla kulkuneuvoilla on ollut yhtälö, joka on ainakin minun silmissäni piessyt aina mennen tullen COD:in tyyppiset ADHD-räiskinnät)

9. Splatoon-sarja (pelit ovat todella hauskoja ja niissä on lähdetty tekemään räiskintäpelejä todella tuoreesta ja kekseliäästä näkökulmasta, Nintendo-laatua parhaimmillaan)

10. Uncharted 4 (pakko tämäkin on mainita, vaikka oli jopa aivan lievä pettymys minulle, johtui vain siitä, että odotukset olivat aivan katossa, ja juoni ei sitten aivan täysillä itselleni kolahtanut, vaikka ok olikin, pelillisesti ja graafisesti kuitenkin yksi vuosikymmenen parhaita pelikokemuksia

Paljon upeita pelejä ja juttuja voisi vielä mainita, mutta jätän tähän tällä erää. Pakko mainita kuitenkin muutama pahin pettymys viimeiseltä vuosikymmeneltä.

1. Pelit tolkuttomia kovalevysyöppöjä + Sonyn idioottipäätös rajoittaa ulkoisen kovalevyn pelien asennukset vain yhteen kovalevyasemaan (valtavan määrän pelejä omistavalle pelaajalle tämä on aiheuttanut paljon hankaluutta pelaamiseen, toivottavasti seuraava konsolisukupolvi ratkaisee tämän homman jotenkin fiksusti)

2. Striimipelaaminen (lagista paskaa ja täysin nettiyhteydestä riippuvaa pelaamista, en näe tässä potentiaalia toimivaksi pelaamisen muodoksi, ennen kuin viive saadaan lähes olemattomaksi, nykyteknologialla tämä ei ainakaan vielä ole mahdollista)

3. Nintendo Switch (aivan liian vähän todellisia huippupelejä, ja teholtaan konsoli jää todella merkittävästi sukupolven voittajille Xboxille ja PS4:lle, kannettavuus ei myöskään omaan käyttööni toiminut lainkaan valtavan akunkulutuksen sekä laitteen aivan liian suuren ja kömpelön koon vuoksi)

4. Zelda Breath of the Wild (valtava pettymys, tyhjä kolkko ja sieluton maailma, tarina sekä hahmot, erittäin geneeriset ja tylsät viholliset, äärimmäisen typerä aseiden hajoamiselementti sekä ainakin itselleni erittäin huonosti toimivat kontrollit pilasivat tämän pelin täysin, peleissä itselleni vuosikymmenen ylivoimaisesti suurin pettymys)

5. Metal Gear-pelisarja (valtavia pettymyksiä myös järjestään tämän sarjan tuotokset, en voi sietää tuota teennäistä vakoilumaailmaa ensinnäkään, typerät ja sieluttomat hahmot, hölmö ja teennäinen juoni, sekä tympeän näköinen harmaahtava graafinen ilme olivat kaikki asioita, jotka pakottivat lopettamaan joka ikisen Metal Gear pelin kesken ensimmäistä PSOnelle tehtyä peliä lukuunottamatta, sekin peli oli varsin tylsä ja keskinkertainen tekele, jonka suosiota jo aikoinaan ihmettelin)
 
Viimeksi muokattu:
Olipas kyllä hämmentävän samankaltaiset ajatukset näistä, kuin itsellänikin. Allekirjoitan näistä todellakin kaikki. Laitetaan tähän kuitenkin vielä oma ranking kuluneelle vuosikymmenelle:

1. Days Gone (kolahti kyllä itselleni aivan täydellisesti olemalla huikean hyvä peli kaikin puolin, ja samalla myös harmillisen aliarvostettu omasta mielestäni, jatko-osaa odotan kyllä todella suurella mielenkiinnolla)

2. Soulsborne-pelit (pelien parhautta, ja olisi ehkä ilmiönä itselläni ykkösenä, ellei olisi itselleni suhteellisen kovaksi mahalaskuksi osoittautunut Sekiro vielä aika vahvasti muistissa, kesken jäi loppupuolella, kun ei vaan jaksanut tuota ADHD-miekkahippaa, ei vain ollut minun juttuni - toisin kuin kaikki muut Soulsborne-pelit)

3. Sukupolven tehokonsolit, eli Xbox One X ja PS4 Pro (Xbox One X rinnanmitalla ensimmäisenä maaliin, mutta molemmat vakuuttivat grafiikoillaan, verkkotoiminnoillaan sekä peleillään)

4. Horizon Zero Dawn (aika lailla täydellinen sci-fi-seikkailu, jossa myös yksi parhaista ellei jopa paras grafiikka kaikista PS4-peleistä, jatko-osaa tässäkin todella odotan innolla)

5. Tomb Raider-sarjan uusi nousu (todella hyvin puhallettiin pelisarjaan taas se aito seikkailun ja löytämisen ilo, ja graafisesti ovat myöskin aivan huikean hyvän näköisiä, samoin pelattavuus aivan ehdotonta huippuluokkaa, itselleni aikalailla täydellistä pelattavaa)

6. Assassins Creed-sarja (kieltämättä ajoittain toistanut pahastikin itseään pelillisesti, mutta siitä huolimatta nämä pelit ovat aina kolahtaneet itselleni, historia-friikkinä on vain niin kiehtovaa päästä seikkailemaan eri aikakausien mahtavissa ympäristöissä ja jopa nähdä aikakausiensa kuuluisia historiallisia henkilöitä, graafisesti aina huippuluokan pelejä, ja viimeiset pari peliä ovat myös tuoneet uusiakin tuulia pelisarjaan, erinomaista pelattavaa ainakin itselleni)

7. God of War-sarjan uudistuminen (aika lailla nappiin sarjaa lähdettiin uudistamaan, ja kyseessä on kyllä yksi vuosikymmenen huikeimmista pelikokemuksista itselleni kaiken kaikkiaan, vaikka meininki ainakin hitusen pääsikin lässähtämään loppua kohden, hyvin kuitenkin pedattiin jatko-osille kutkuttavia elementtejä avoimiksi)

8. Battlefield-sarja (jo aikana jolloin pelasin vielä PC:llä, olivat ensimmäiset Battlefield-pelit ehdottomia suosikkejani räiskintäpelien rintamalla, eikä sarja ole todellakaan pettänyt lainkaan, kun pelaamiseni on siirtynyt kokonaan konsoleille, loistavat fysiikat ja avoimen maailman räiskintä hyvin toimivilla kulkuneuvoilla on ollut yhtälö, joka on ainakin minun silmissäni piessyt aina mennen tullen COD:in tyyppiset ADHD-räiskinnät)

9. Splatoon-sarja (pelit ovat todella hauskoja ja niissä on lähdetty tekemään räiskintäpelejä todella tuoreesta ja kekseliäästä näkökulmasta, Nintendo-laatua parhaimmillaan)

10. Uncharted 4 (pakko tämäkin on mainita, vaikka jopa oli aivan lievä pettymys minulle, johtui vain siitä, että odotukset olivat aivan katossa, ja juoni ei sitten aivan täysillä itselleni kolahtanut, vaikka ok olikin, pelillisesti ja graafisesti kuitenkin yksi vuosikymmenen parhaita pelikokemuksia

Paljon upeita pelejä ja juttuja voisi vielä mainita, mutta jätän tähän tällä erää. Pakko mainita kuitenkin muutama pahin pettymys viimeiseltä vuosikymmeneltä.

1. Pelit tolkuttomia kovalevysyöppöjä + Sonyn idioottipäätös rajoittaa ulkoisen kovalevyn pelien asennukset vain yhteen kovalevyasemaan (valtavan määrän pelejä omistavalle pelaajalle tämä on aiheuttanut paljon hankaluutta pelaamiseen, toivottavasti seuraava konsolisukupolvi ratkaisee tämän homman jotenkin fiksusti)

2. Striimipelaaminen (lagista paskaa ja täysin nettiyhteydestä riippuvaa pelaamista, en näe tässä potentiaalia toimivaksi pelaamisen muodoksi, ennen kuin viive saadaan lähes olemattomaksi, nykyteknologialla ei ainakaan tämä ole vielä mahdollista)

3. Nintendo Switch (aivan liian vähän todellisia huippupelejä, ja teholtaan konsoli jää todella merkittävästi sukupolven voittajille Xboxille ja PS4:lle, kannettavuus ei myöskään omaan käyttööni toiminut lainkaan valtavan akunkulutuksen sekä aivan liian suuren ja kömpelön laitteen koon vuoksi)

4. Zelda Breath of the Wild (valtava pettymys, tyhjä kolkko ja sieluton maailma ja tarina sekä hahmot, erittäin geneeriset ja tylsät viholliset, äärimmäisen typerä aseiden hajoamiselementti sekä ainakin itselleni erittäin huonosti toimivat kontrollit pilasivat tämän pelin täysin, peleissä itselleni vuosikymmenen ylivoimaisesti suurin pettymys)

5. Metal Gear-pelisarja (valtavia pettymyksiä myös järjestään tämän sarjan tuotokset, en voi sietää tuota teennäistä vakoilumaailmaa ensinnäkään, typerät ja sieluttomat hahmot, hölmö ja teennäinen juoni, sekä tympeän näköinen harmaahtava graafinen ilme olivat kaikki asioita, jotka pakottivat lopettamaan joka ikisen Metal Gear pelin kesken ensimmäistä PSOnelle tehtyä peliä lukuunottamatta, sekin peli oli varsin tylsä ja keskinkertainen tekele, jonka suosiota jo aikoinaan ihmettelin)
Tuosta ulkoisen kovalevyn käytöstä, niin käsittääkseni pleikalla voi käyttää useampaa ulkoista, mutta vain yksi voi olla kiinni konsolissa, eli niitä joutuu aina irrottelemaan jos haluaa toisella kovolla olevia pelejä pelata.

En tuosta ihan varma ole, mutta noin muistelisin lukeneeni joskus. Ehkä @TT-2k osaa kertoa enemmän, kun tuntuu olevan hyvin perille pleikan jutuista:)
 
Tuosta ulkoisen kovalevyn käytöstä, niin käsittääkseni pleikalla voi käyttää useampaa ulkoista, mutta vain yksi voi olla kiinni konsolissa, eli niitä joutuu aina irrottelemaan jos haluaa toisella kovolla olevia pelejä pelata.

En tuosta ihan varma ole, mutta noin muistelisin lukeneeni joskus. Ehkä @TT-2k osaa kertoa enemmän, kun tuntuu olevan hyvin perille pleikan jutuista:)
Tavallaan olet kyllä oikeassa, ja niin on itsellänikin kyllä kuviot. Ongelman tuossa tekee kuitenkin se, että kun vaihdat toiseen noista kovoista, plege alkaa jotenkin kellottamaan uuden ulkoisen kovon sisältöä, ja jos on iso kovo kyseessä ja siinä paljon sisältöä, niin ei taida varttikaan riittää siihen, kuinka kauan pitää odottaa, että kyseisen kovon sisältöä pääsee pelaamaan. Ei vaan oikein toimi tuo kuvio noin. Xboxilla voi olla vaikka kolme ulkoista kovoa kiinni ja kaikkiin niistä asennetut pelit voit käynnistää välittömästi.
 
Tavallaan olet kyllä oikeassa, ja niin on itsellänikin kyllä kuviot. Ongelman tuossa tekee kuitenkin se, että kun vaihdat toiseen noista kovoista, plege alkaa jotenkin kellottamaan uuden ulkoisen kovon sisältöä, ja jos on iso kovo kyseessä ja siinä paljon sisältöä, niin ei taida varttikaan riittää siihen, kuinka kauan pitää odottaa, että kyseisen kovon sisältöä pääsee pelaamaan. Ei vaan oikein toimi tuo kuvio noin. Xboxilla voi olla vaikka kolme ulkoista kovoa kiinni ja kaikkiin niistä asennetut pelit voit käynnistää välittömästi.
Juu, boksilla toi on hoidettu perkuleen hyvin, niin toivottavasti Sony ottaa mallia siitä joskus.
 
Muutamat ensiajatukset.

Yakuza-pelien löytäminen osaksi omien suosikkisarjojen listaa. Otin Yakuza Kiwamin arvioitavaksi syystä tahi toisesta, diggasin siitä todella paljon, raapustin kehuvan arvion ja siitä se sitten lähti. Oli myös hienoa nähdä, miten foorumin ketjuun alkoi hitaasti mutta varmasti tulla muiltakin innostuneita kommentteja.

God of Warissa pari päivää sitten kuulin Kratoksen/Kratosin/Kratoksisen sanovan "Indeed". Tietäjät tietävät, miksi tämä on hienoa.

Wii U:n GamePad ja Nintendo Land. Yksi parhaista moninpelikokemuksista jos ei ikinä, niin ainakin moniin moniin vuosiin.
 
Viimeksi muokattu:
-Naughty Dog. Jälkijunassa otin selvää firman peleistä (Crash toki 90-luvulta jo tuttu), Last of Us ja Uncharted 1-3 tuli ps4:lla vasta koettua ja mahtavia seikkailuja kaikki ovatkin. Tuhma koira ottanut paikan yhtenä suosikki pelifirmana ja Last of Us part II yksi ensi vuoden odotetuimpia pelejä.

-Muut PS yksinoikeudet. Horizon, GoW, Spider-Man, Days Gone, Persona 5 ja Death Stranding olivat loppupuolen kovimpia julkaisua.

-Souls-pelit. Demons souls tulikin jo 2009 ja varmaan vastaavanlaisia on jo vuosia aiemmin nähty. Mutta kyllähän Dark Soulsit otti tämän gendren nimiinsä. Soulsit ja Soulslike pelit olivat iso osa vuosikymmentä, joista itse vain kourallista olen pelannut (Bloodborne, Dark Souls 3, Nioh, Code Vein)

-Borderlands. Tämäkin nimi nähtiin myös jo 2009, mutta 2. osa vuonna 2012 oli itselle se mistä homma lähti käyntiin ja siitä on noussut yksi vuosikymmenen rakkaimpia pelisarjoja, vaikkakin jatko-osat B2:n jälkeen ovat olleet pienoisia pettymyksiä.

-Telltale +muut tarinapohjaiset vaihtoehtopelit. Pienenä aasinsiltana myös Bordelandsista saatiin loistava tarina Telltalen käsissä. Ja tottakai Walking Deadit ja Wolf Among Us olivat hienoja tarinoita. Myös Dontnotin Life Is Strange yksi vuosikymmenen kohokohtia itselle. Näistä tuli todella suosittuja joskus vuosikymmenen alussa, mutta samalla myös suosio lopahti, itselle ainakin tuli Telltale-ähky josain Batmanin kohdalla.

-Batman Arkham. Jälleen yksi pelisarja joka otti ensiaskeleet hiukan yli kymmenen vuotta sitten, mutta huippu (toistaiseksi) nähtiin vasta Arkham Cityn muodossa. Erittäin onnistuneita julkaisuja rakkaimmasta sarjakuvahahmosta.

-Survival pelit. Näitäkin on nähty vuosia sitten, mutta itselle nämä tuli tutuksi 7 Days to Die, Ark Survival Evolved, Conan: Exiled, Forest yms. parissa joiden laatu heitteli, mutta todella hyvää viihdettä kaverin kanssa rakentaa baseja ja tutkia maailmoja.

-Rockstar jatkoi laatulinjalla, RDR, GTAV, RDR2 kaikki vuosikymmenen muistettavimpia pelejä.

-JRPG oli myös vahvassa osassa omassa pelailussa. FFXV ja myös muutama vanhempi Final Fantasy tuli koettua vasta viime vuosina. Nier: Automata yksi upeimpia pelikokemuksia, jo Aiemmin mainittu Persona 5 ehkä kovin peli ikinä, Dragon Quest XI ensimmäinen kokemus pelisarjasta ja ihan mielettömän hyvä seikkailu.

-Diablo 3 on vielä pakko mainita. Diablo 2 oli kuitenkin jo vuosituhannen alussa lunastanut paikan yhtenä parhaimmista asioista minkä tiesi. Niin uuden Diablon tulo oli isoin juttu ikinä. Ja vaikka peli ei edellisen osan taikaa osannut täysin säilyttää, niin kyllähän tähän on tunteja uponnut. Ensi vuosikymmenellä nähdään myös Diablon seuraava tulo.

Jonkinlaista listaa vielä vuosikymmenen suosikkipeleistä:

Red Dead Redemption (2010)
Batman: Arkham City (2011)
Borderlands 2 (2012)
The Walking Dead Season 1 (2012)
Diablo III (2012)
Grand Theft Auto V (2013)
Tomb Raider (2013)
South Park: The Stick of Truth (2014)
The Last of Us Remastered (2014)
Tales from the Borderlands (2014-15)
Life is Strange (2015)
Witcher 3 (2015)
Bloodborne (2015)
Metal Gear Solid V: The Phantom Pain (2015)
Final Fantasy XV (2016)
NieR: Automata (2017)
Persona 5 (2017)
Horizon Zero Dawn (2017)
Divinity: Original Sin 2 (2017)
Dragon Quest XI: Echoes of an Elusive Age (2018)
Red Dead Redemption 2 (2018)
Days Gone (2019)
Death Stranding (2019)
 
Taas tuli omaa listaa päiviteltyä :D meidän modeilta olisi myös omat mietteet kiva saada ;)
 
VR jäi päällimäisenä mieleen, kyllä tuo on aika luonnollinen evoluutio pelaamiselle. VR on todella uusi alusta jos vertaa perinteiseen pelaamiseen, miltähän VR pelaaminen näyttää vaikkapa 5 vuoden päästä kun jo nyt ollaan todella mahtavalla tasolla :eek:

Jossain vaiheessa tulevaisuutta mennään varmaan Matrix tasolle, jos ei jo tietämättämme olla siellä :D
 
VR jäi päällimäisenä mieleen, kyllä tuo on aika luonnollinen evoluutio pelaamiselle. VR on todella uusi alusta jos vertaa perinteiseen pelaamiseen, miltähän VR pelaaminen näyttää vaikkapa 5 vuoden päästä kun jo nyt ollaan todella mahtavalla tasolla :eek:

Jossain vaiheessa tulevaisuutta mennään varmaan Matrix tasolle, jos ei jo tietämättämme olla siellä :D

Offtopic, en usko, että koskaan saavutetaan m4dtr1x tasoa. VR oli kyllä kova pommi tällä vuosikymmenellä.
 
Nintendo Switch
Ennen Switchin hommaamista pelasin melkein yksinomaan PC:llä, ja joskus harvoin tuli vietettyä aikaa 3DS:n, Wiin tai Wii U:n seurassa. Switchin myötä löysin konsolipelaamisen ilot: on oikeasti ihan älyttömän hauska loikoilla sohvalla vidopelejä pelaten. Tietokoneella pelatessa kun joutuu (tai ainakin pitäisi) istumaan tuolilla selkä suorana, ryhdikkäästi.

Indiepelit
Viime vuosina on ilmestynyt aivan mielettömän laadukkaita indiepelejä, eikä loppua tuotosten tulvalle onneksi näy.

Lovecraft peleissä
Toki ennenkin on tehty Lovecraftin kirjoituksiin perustuvia videopelejä, mutta parin viime vuoden aikana niitä on julkaistu aiempaa runsaammin. Teosten laadusta voidaankin sitten olla montaa mieltä.

Ikimuistoisimmat pelit tältä vuosikymmeneltä ovat: Skyrim, Witcher 3, Night in the Woods, Fall Out 4, Pillars of Eternityt, Stardew Valley, The Cat Lady, Fran Bow, ja kymmenet muut luomukset, jotka ovat antaneet minulle unohtumattomia hetkiä.
 
Ps4 ostaminen ja siihen pelinä Battlefield 4. Jumalauta kun pääsisi vielä 2016 vuoteen ja talvinen perjantai ilta hyvällä porukalla taktikoimaan esim Goldmund Railwaytä..
 
VR jäi päällimäisenä mieleen, kyllä tuo on aika luonnollinen evoluutio pelaamiselle. VR on todella uusi alusta jos vertaa perinteiseen pelaamiseen, miltähän VR pelaaminen näyttää vaikkapa 5 vuoden päästä kun jo nyt ollaan todella mahtavalla tasolla :eek:

Jossain vaiheessa tulevaisuutta mennään varmaan Matrix tasolle, jos ei jo tietämättämme olla siellä :D
htc vive on tällä hetkellä jo niin hyvä. Tuskin kehittyy 5v hirveesti vr
 
VR oli mullekin selkeästi isoin muutos pelaamisessa menneellä vuosikymmenellä. Muutos on vielä jossain määrin early adaptereiden mukaantulovaiheessa, toivottavasti kehitys jatkuu nopeasti siihen että kriittinen massa ylittyy, ja useimpien pelien pitäisi olla pelattavissa myös kokonaan VR:ssä. VR-sisältöön liittyykin sitten paljon äärijuttuja, kuten nyt vaikka RE7: en muista muuta tapausta, jossa useammilla kriitikoilla ei olisi kantti kestänyt kokea arvioitavana olevaa kauhufiktiota loppuun saakka. Ei sellaisia kauhuleffoja, -sarjiksia, -kirjoja tai -pelejä ole ollut. Nyt on.

Fyysisen formaatin feidaaminen on ollut toinen tärkeä (mega?)trendi. Suoratoisto jyräsi musassa niin totaalisesti ettei PS4 enää edes toistanut cd-levyjä. Netflix, HBO jne dominoivat kuvapuolella, vaikkeivat samanlaista kattavaa tarjontaa myykään kuin Spotify musapuolella. Peleissä muutos on ehkä tapahtunut hitaammin, mutta on tapahtunut kuitenkin. Tylsää sikäli, että vanhana divarikävijänä musta on ollut hauskaa penkoa sympaattisten kauppojen hyllyjä ja löytää kaikenlaista. Toisaalta, latausostaminen on kyllä nopeaa ja kätevää.

Mikrorahastaminen on trendi, jota en arvosta. Kun ostan kirjan, haluan ostaa kirjan, enkä mitään perusrunkoa johon voisin sitten ostaa lisäsivuja joulukuusenkoristeiksi. Myönnän olevani vanha ja vanhanaikainen. Jatko-osat ovat toki ok, ja episodieteneminenkin tuntuu vielä reilulta.

Pelit sisältönä? Tää onkin hyvä kysymys. Onko kaikki jo keksitty, ja kaikki pelit ovat vain GTA III, Final Fantasy VII tai Super Mario, eri viitekehyksillä ja entistä paremmilla grafiikoilla? Tahdon ajatella ettei. Juuri VR on tarjonnut mulle freesejä ja uudenlaisia kokemuksia, kuten vaikka Statik. Mä en oo koskaan ollut mikään suuri verkkopelaaja, mutta esim. Battlezonessa on ollut hauskoja hetkiä (ja kyllä, se vasta ikivanhan pelin uusioversio onkin).

Kaikenkaikkiaan odotukset seuraavalle konsolisukupolvelle ja 20-luvulle ovat varovaisen myönteisiä. VR:n etenemisvauhti määrittää itselle pitkälti sen, miten kiinnostavia asioita tapahtuu.
 
Xyun innoittamana teen hieman erilaisen listan kuluneesta vuosikymmenestä.

  1. Eniten katsomani retropeli longplay/striimiosastolta (pelataan läpi alusta loppuun): Zelda 2: Adventure of Link (100+ katselukertaa)
  2. Eniten kirosanoja aiheuttaneet pelit: NHL- ja SoulsBorne -pelisarjat
  3. Turhauttavin KonsoliFINin kanavalla striimaamani peli: Evil Within 2 (runner-up: Crash Bandicoot yhtenä pötkönä alusta loppuun)
  4. Upeimmat pelikokemukset (kylmiä väreitä!): Witcher 3, Mass Effect 2, Horizon Zero Dawn
  5. Älyttömin/typerin täysihintainen peliostos pelitunteihin nähden: Star Wars Battlefront II (homehtuu digitaalikirjastossani)
  6. Eniten läpäisemäni peli: Dead Nation (100+ kertaa)
  7. Pisin yhtäjaksoinen läpipeluu alusta loppuun: Resident Evil HD Remake (KFINin striimissä, 10 h 5 min)
  8. Eniten pelitunteja: Fortnite (AAARRGH!!): 1700 h+ (kakkos- ja kolmossijoilla olivat Warframe 600 h+ ja Destiny 560 h+)
  9. Kiukkuisimmat pelikaverit: Overwatch (kaksi näistä sai jopa bannia PSN:ään)
  10. Autenttisin pelikokemus verrattaessa elävään elämään: theHunter: Call of the Wild
  11. Eniten pelitunteja ja peliä ei ole kertaakaan pelattu pääjuonen osalta läpi: Elder Scrolls V: Skyrim (PS3 350 h+, PS4 200 h+)
  12. Oma pahin ragequit: Vampyr (KFINin striimissä, älä katso jos ympärilläsi on kiroilusta pahastuvia). P.S. ei tullut jatkoa.
  13. Pelottavin hetki: P.T. eli Playable Teaser, jossa palloiltiin suorilla käytävillä ja ratkottiin puzzleja. Tämän piti olla kait jonkin pelin traileri, mutta ei liittynyt tulevaan peliin (jonka nimeä en muista) mitenkään. Kimppuuni käynyt kummitus sai aikaan huutoa pariinkin kertaan.
    Kauhun hetki.jpgKauhun hetki.jpgKauhun hetki 2.jpgKauhun hetki 2.jpg
  14. Upein VR-kokemus: Resident Evil 7 + dlc-minipelit
  15. Haastavin retropeli, jonka pelasin alusta loppuun asti (KonsoliFINin striimissä): Grim Fandango Remastered
  16. Pahin kusetus: Olin vasta aloittanut The Division 2:n pelaamisen ja pelikaverit väittivät, että vaahtosammuttimia pitää ampua 300 kpl trophyn saadakseen. En koskaan katso trophyja, joten rupesin tuhoamaan niitä. Ja mainittakoon, että siinä pelissä vaahtosammuttimia piisaa, joten määrä ei kuulostanut ollenkaan liioitellulta. Noin viikon kuluttua mainittiinkin, että vaahtosammuttimet pitää tuhota käsiaseella. Kirosin, sillä olin ampunut vain hyvin pienen osan pistoolilla. Kolmannella viikolla katsoin viimeinkin trophy-luetteloa ja totesin, ettei siellä mitään perkeleen vaahtosammutin-trophya ole!! Sitä huudon, kiroilun ja naurun määrää ei voi sanoin kuvailla, kun huijaus tuli ilmi. Olihan se Oscarin arvoinen suoritus kaikilta osallistujilta, mutta silti se ärsytti aivan suunnattomasti. Tällainen vedätys muistuu taatusti mieleen vielä eläkepäivilläkin. Eikä sitä voi olla muistamatta aina, kun näkee jossakin pelissä vaahtosammuttimen aivan sattumalta.
Muistoja olisi taatusti vielä lisää, mutta tässä ne tärkeimmät.
 
Moninpeli rintamalla perus Battlefield ja Call of duty piti hyvin otteessaan.
Lempparit noista sarjan peleistä olivat Bad Company 2, BF3 ja BF1. Codin puolella BO1, MW3, BO2 ja BO3.

Silloin Battlefield 3 aikoihin Berdun videot myös lisäs oman kivan mausteen kyseiseen peliin, varsinkin tämä taideteos jäänyt hyvin mieleen:


PUBG oli kans varsin mielenkiintoinen tapaus. Tuli sitä muutama matsi vedettyä kans konsolifin jengin kera, muunmuassa Maagiset ja Lyrtsi oli varsin hyvää seuraa siinä :)

Tykkäsin myös miten old school Runescape tuotiin takaisin ja pääsi viel uudestaan kokemaan vanilla WoW:in classicin myötä.

Yksinpeleistä Witcher 3 ja Bloodborne oli ehdottomasti omat suosikit.

Paljon muitakin pelejä oli moninpeli ja yksinpeli rintamalla joista kovasti diggasin, mutta laitoin tähän vain kirsikat päältä ettei tule kahden sivun mittainen novelli kirjoitus.
 
Ylös Bottom