Jaa'a, oli kyllä aika kuivahko tilaisuus, mutta oli hienoa päästä pelailee joulun hittejä.
Unreal Championship: Tätä olen odottanut jo kauan... Peli oli hemmetin buginen, hienosäätöä vailla, itkua aiheuttava roska. Onneksi se ei ole finaali-versio. Jotenkin se alkoi vaan puuduttamaan kaksinpelinä (+ botit). Botit antoi haastetta, mutta niitä ei näkynyt mailla halmehilla, jos pelasi Championship -moodia.
TWS: Viime viikon mietteeni: Nääh... tylsä, jätän väliin. Mietteeni session jälkeen: En olisi kyllä uskonut sen olevan noin hyvä. Kontrollit on helppo ja nopea oppia, taitaminenkaan ei alkupuolella vaadi hirveästi. Minkäänlaista Ampedin tyylistä tuskastumista ei ollut havaittavissakaan. Kannattaa lisätä joululahjatoivelistaan.
007: Night Fire: Positiivinen yllättäjä. Moninpeli bugasi hieman, siinä kaikki. Kontrollit olivat helposti opittavat, ja nopeissakin tilanteissa ne oli helppo hallita. FPS-rate pysyi tasaisena ja kuva pehmeänä, vaikka peliä pelattiin tykillä ja nelinpelinä. Loistava seuraaja Golden Eyelle ( No ei ihan Golden Eye, mutta paras bond-peli sitten GE:n).
Sega GT 2002: En kerennyt ajaa kuin kierroksen, joten sain vain näppi tuntumaa kontrolleihin, jotka oli selvästikkin huolella ohjelmoitu. Grafiikka "parhainta" mitä olen missään autopelissä nähnyt. Ääniä ei pahemmin kuulunut
Time Splitters 2: What can I say? Jos pidit Time Splittersistä, pidät takuulla tästä.
Hitman 2: Kankeat kontrollit, huono tehtävän ohjastus, mutta muuten vaikutti aika helmeltä. Pitäisi vain keskittyä kunnolla.
Tony Hawk Pro Skater 4: Yksi odottamistani peleistä, ei pettänyt, tosin testasin vain parin rundin verran. Kontrollit ovat aika hankalat Xboxin perus-pädille. Controller-S hoitaa varmasti tilanteen kotiin.
NHL 2K3 (SEGA): Kiekon hallinta turhauttavan vaikeata, maaleja ei meinaa tulla millään, kankeat kontrollit. En pitänyt.
Blinx: Voi luoja...
MOH: FL: Nyt käsitän miksi tätä on odotettu niin paljon. Peli oli nätti, äänet oli selvät ja ja kunnolliset, PS2-version kontrolli-ongelmista ei ollut kuin vanha legenda jäljellä. Vaikeusaste on tosiaan korkea (en kyllä katsonut millä vaikeusasteella pelasin), ja se on hyvä.
Splinter Cell: Voi luoja sitä innostusta kun pääsin kokeilemaan sitä... Tätä peliä ei YKSIKÄÄN XBOX OMISTAJA SAA MISSATA! Se on suorastaan pyhäinhäväistys, jos jättää tämän pelin väliin. Enivei, kontrolleihin tottui nopeasti, kaikki ohjaimen napit on käytössä. Tosin kaikkiin namiskoihin ja niiden toimintoihin en kerennyt tutustua, parin kokeilu kerrankin jälkeen tuli sellaisia lausahduksia kuin "Njahas! Mitäs nyt tapahtu?". Valoefektit ja ympäristön reagointi esim. luoteihin oli selvästi nähtävissä. Luodit jättivät selvät jäljet seiniin (ehkä turhankin selvät) ja ikkunoihin. Luoteja ei tosiaan ole hassattavaksi liikaa, ja ihmettelenkin kun Samppa ei osaa mitään liikkeitä, joilla pelaisisi itselleen lisää aikaa, tyyliin MGS2. Ihmiskilpi on tosiaan hyödylliseksi havaittu. Viholliset eivät ammu kohti, ellei Samppa ruipea sihtailemaan. Kuten muutkin pelit, tämäkin vaatii todellista keskittymistä, ennen kuin voi sanoa ne viimeiset sanat. Joulun pakkohankinta numero 1. Suosittelen.
No jaa, kyllähän sieltä jäi aika positiivinen jäljkifiilis, kun tältä kantilta katsotaan.