Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Until Then - pikselitarinapeli

JTahti

JTahti

Well-Known Member
Nimi: Until Then
Kehittäjä: Polychroma Games
Julkaisija: Maximum Entertainment
Alustat: Steam (Win, Linux), PS5
Lajityyppi: Tarinapeli
Julkaisu: 25.6.2024
Kotisivut
KonsoliFIN Pelisivu

Julkaisutraileri:


Yhteenveto Push Squarelta:
Until Then is a bit like a pixelated Life Is Strange. And like the best Life Is Strange games, it strikes a near-perfect balance between the mundanity of every day life and the joyous and devastating moments that occasionally perforate that normality.

Lisäksi tästä on sanottu, että jos tykkää A Space for the Unboundista, tykkää varmaan myös tästä.

Latautuu jo Pleikkarille! Laitoin otsikkoon "peli" sanan, koska foorumin haku ei hyväksy "until" ja "then" hakusanoja.
 
Ruutuun tuli lopputeksti, mutta luin Pelit-lehden arvostelusta, että kyseessä on feikkiloppu, jatkan pelaamista huomenna.
 
JTahti sanoi:
Ruutuun tuli lopputeksti, mutta luin Pelit-lehden arvostelusta, että kyseessä on feikkiloppu, jatkan pelaamista huomenna.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse ymmärsin arvostelusta taas niin että uudelleenpeluusta saa jotain ekstraa irti kun tietää miten asiat menee tms.

Tosin kyllähän siinä myös taidettiin mainita Nier Automata, jossa oli ihan oikeasti erilaista sisältöä ja loppuja kun jatkoi pelaamista.

En tiedä tulenko tätä koskaan itse pelaamaan mutta kiinnostaisi tietää kumpi se nyt noista on: onko se "feikkiloppu" ja sen jälkeen on uuttakin nähtävää vai onko kyse vain siitä että tarinan voi kokea eri tavalla kun tietää asioista?
 
Oon nyt pelannut tunnin lopputekstien jälkeen. Peli palaa ajallisesti alkuun, mutta eri aikajanalle, missä asiat ovat toisin. Pelissä käydään nopeutetusti ja muunnellusti pelin alun kohtaukset ja hahmot ihmettelevät kun muistavat koko ajan väärin. Tuli jo yksi uusi minipeli mitä ei ollut aikaisemmin.
 
Läpi meni PS5:llä!

Pikselitarinapeli Until Then sijoittuu vaihtoehtotodellisuuteen Liamsonin kaupunkiin Filippiineillä. Pelin päähenkilö on lukiota käyvä Mark, joka valvoo yöt pelaten tietokonepelejä ja numerot kärsivät koulussa. Pelissä on autenttisen tuntuista teinidraamaa ja on hyvin käsikirjoitettu. Pelaajan tehtävänä on useimmiten seurata keskustelua ja valita vuorosanat. Pelissä tulee välillä vastaan minipelejä, jotka tuntuvat välillä rikkinäisiltä. Jos on tärkeää saada kaikista peleistä platina trophy, niin ei kannata hankkia tätä, sillä minipeli trophyjä voi olla liian vaikea saavuttaa.

Nykynuorisolla on kännykkä aina kädessä ja niin myös Filippiinien nuorisolla. Jos päähenkilö ei saa yöllä unta, voi tsättäillä kännykällä tai selata somea.

Pelissä on myös yliluonnollisia tai ainakin siltä tuntuvia asioita.
Kvanttifysiikan epävakaisuus heittää pelaajan lopputekstien jälkeen takaisin pelin alkuun eri aikajanalle. Aluksi Mark pystyy muistamaan osan edellisestä aikajanasta, tulevissa hypyissä Mark muistaa kaiken ja loppupelissä ei enää mennä koulun penkille vaan taistellaan kvanttifysiikkaa vastaan.

Pelin hyvin käsikirjoitettua tarinaa seuraa mielellään ja kyllähän hyvä tarina kelpaa aina vaikka pelaajalle ei annetakaan erityistä tekemistä. Arvosana: 5/5.

Omia kuvakaappauksia:
 
Tähän ilmestyi Afterimages dlc. Latasin sen nyt kun Playstation lakko on ohi ja tästä saa 50 senttiä pois hinnasta. Eli 4,45€ maksaa.
 
Tämähän on muuten saatavilla myös Xboxilla ja Nintendo Switchillä.

Sen verran kivat arvostelut ja hyvää kommenttia pelaajilta, että vähän kiinnostelisi.
 
Delsu meni läpi Pleikkarilla!

Until Thenin lisärissä kerrotaan pari tarinaa mitä kuuluu emopelin sankareille vuosien jälkeen. Peli kertoo kaksi tarinaa, ensimmäisen Sofian näkökulmasta ja toisen tarinan Markin näkökulmasta, joka oli myös emopelin päähenkilö.

Sofian tarinassa kaikilla on maskit, sillä eletään korona pandemian loppuvaiheita. Sofia on palannut Amerikasta Filippiineille, sillä hänen on selvitettävä kuolleen mummonsa perintöasia. Sofia soittelee kännykällä ahkerasti videopuheluita Amerikan tyttöystävälleen.

Markin tarinassa Mark opiskelee yliopistolla ennen koronaa ja on jonkinlainen superjärkkäri siellä ja järkkää musiikkikonserttia. Konsertin järjestäminen on stressaavaa ja Mark vakuuttaa että kaikki tulee sujumaan virheettömästi. Ihastumiset ja rakastumiset saattavat häiritä keskittymistä järkkäämiseen.

Toisin kun emopelissä, DLC:ssä ei tapahdu mitään yliluonnollista. Ihan kelpo tarinointia.

Omia kuvakaappauksia:
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom