Henkilökohtaiset avautumiset (jotka eivät kuulu ketjuihin joissa ne on esitetty)

[Murdoc]

Ihmiset nyt on erilaisia rahankäyttäjiä ja kyllä mää ainakin ymmärrän hyvinkin, että se tilillä oleva ylimääräinen raha saattaa alkaa poltella, että mitähän kivaa sitä hankkisi. Se on toki ihailtavaa jos on täydellinen rahan käyttäjä eikä tule tehtyä ostoja kun tarpeeseen ja tarkkaan harkiten mutta kaikki ihmiset ei vain ole samanlaisia. Itse en siis ymmärrä ihmettelyä aiheesta.

 

[jhsa]

Ihmiset nyt on erilaisia rahankäyttäjiä ja kyllä mää ainakin ymmärrän hyvinkin, että se tilillä oleva ylimääräinen raha saattaa alkaa poltella, että mitähän kivaa sitä hankkisi. Se on toki ihailtavaa jos on täydellinen rahan käyttäjä eikä tule tehtyä ostoja kun tarpeeseen ja tarkkaan harkiten mutta kaikki ihmiset ei vain ole samanlaisia. Itse en siis ymmärrä ihmettelyä aiheesta.

No, ainahan sitä vähän ihmetellään jos joku toimii eri tavalla kuin on itse tottunut toimimaan ...

 

[Murdoc]

No, ainahan sitä vähän ihmetellään jos joku toimii eri tavalla kuin on itse tottunut toimimaan ...

Jep. Shocking news, me ihmiset olemme erillaisia!

 

[JLunen]

Indeksirahastossa sitä siis jo onkin mutta kun tulot tulee käyttötilille niin sitä on kertynyt vähän turhankin paljon sinne vain olemaan. Nyt lähinnä tuli mieleen että laitanko kertyneet uudet ekstrat samoihin kohteisiin vai jonnekin muualle.

Itsellä menee tällä hetkellä joka kuukausi 85€ (kolmeen indeksirahastoon +käteiseksi) automaattisesti, niin ihan huomaamatta tulee tonni vuodessa lisäpottia sinne ja ajallinen hajautus toimii samalla. Maantieteellinen hajautus tosin rajautuu vain pohjoismaihin, siinä olisi parantamista, mutta kun nuo ovat niin edullisia... Summahan ei sinänsä ole todellakaan mikään iso, mutta toisaalta se ei aiheuta ongelmiakaan yllätysten sattuessa. Tosin, perheelliseksi tullessa jäi tuo kk-säästäminenkin sitten useammaksi vuodeksi tauolle ja nyt tulee vasta vuosi taas täyteen kun aloin sitä jatkamaan.

Rahastojen lisäksi sitten tulee hieman osakepoimintaa myös harrastettua, mutta vain silloin kun oikeasti kiinnostaa ja sitä rahaa on sen verran taas jäänyt yli, että sille voisi keksiä parempaakin kohdetta - tällä hetkellä muutamia kertoja vuodessa. Juuri tänään tosin tuli tehtyä vuoden ensimmäinen osake-osto, mutta seuraavat voivat olla sitten vaikka ensi vuonna. Kuitenkin 59% sijoituksista on suoraan osakkeissa, 40% rahastoissa ja 1% sitten siellä sijoitustilillä valmiina käteisenä. Näiden lisäksi säästötilillä on vielä pieni summa, ettei tarvitsisi sijoituksia myydä epäedullisessa tilanteessa jos tulee äkillinen rahantarve. Sen verran on vielä elinikää odotettavissa, että koitan malttaa mennä "osta ja unohda" -periaatteella, mutta on se vaan välillä vaikeaa. Kuitenkin, jos sijoitushorisontti on pitkä, niin mahdollisuudet saada ihan hyvä tuotto ovat kuitenkin kohtuullisen hyvät kunhan hajautus on kunnossa ja malttaa olla liikaa hötkyilemättä.

Käyttötilillä tulee vaihtelevasti pidettyä rahaa, mutta harvoin siellä on merkittävästi enempää kuin kuukauden palkka, paitsi palkkapäivänä. Sitten jos/kun sitä alkaa olla kertynyt selvästi enemmän, niin sopiva summa lähtee osakkeisiin jahka ostokohde on vain tullut selväksi, tai sitten sitä allokoidaan lomabudjettiin tms. Tänä vuonna osa voisi mennä ilmalämpöpumpun hankintaan, siitä olisi mukavuuden lisääntymisen lisäksi selvä taloudellinenkin hyöty.

Yhdeksän vuotta sitten kun tuli tehtyä ensimmäiset osakekaupat, jaksoi sijoittamisesta olla hetken aikaa hyvinkin täpinöissään, mutta sille ei kyllä enää riitä aika ja energia siihen malliin, että siitä jaksaisi hirveästi stressata. Mutta ihan mielenkiintoista ja mielestäni varsin hyödyllistäkin hommaa kuitenkin, etenkin kun miettii omaa (tämänhetkistä) eläkeikää.

 

[Fabre#4]

Itse olen erittäin säästeliäs, jonkun mielestä ehkä jopa 'saita'. Tässä kohta 40 ikävuoden aikana olen kuitenkin oppinut sen, että raha ei todellakaan kasva puussa, suhdanteet vaihtelevat, hallitus vaihtuu 4 vuoden välein ja se 'paha päivä' voi olla ihan kulman takana. Siksi ostan vain sitä tarvittavaa, mietin ja tutkin kalliimpien ostosten kohdalla hyvin tarkasti, että mitä haluan ja paljonko olen valmis maksamaan.

Kyllähän tuolta pankista silloin ja tällöin soitellaan, että haluaisivat kutsua tapaamiseen keskustelemaan, josko alkaisin sijoittamaan rahojani, mutta ainakin tähän mennessä, kun tämä maailman meno nyt on, mitä se on, niin säästötili on ollut ihan riittävä ratkaisu käyttötilin oheen.

Kukin saa toki käyttää rahansa, kuten tahtoo, mutta luin tuossa viikonloppuna YLEn palstoilta kommentteja, joita oli paljon kirjoitettu noihin työttömyyttä ja työttömiä koskeviin uutisiin. Silmiini pisti pitkähkö sepustus nimimerkiltä, joka kertoi "tienaavansa noin 100k euroa vuodessa, mutta silti tuntuu siltä, ettei aina meinaa riittää ja välillä tili pyörii väärin päin". Väkisin hyppäsi mieleen ajatus, että siinä on varmaan elintaso väännetty sitten liian korkeaksi. Liian kallis talo, tai ainakin liian kalliilta asuinalueelta, liian kallis auto, tai ainakin vaihdetaan uuteen liian usein, ja varmaan liian usein kalliita kaukomaan matkoja. Se on tietysti, mihin on itsensä totuttanut, mutta jos 100k vuodessa ei meinaa 'normielämään' riittää, niin kyllähän se aika monia kysymyksiä herättää. Kova halu esittää porvaria, vaikkei pelimerkit kuitenkaan taida ihan riittää?

 

[JLunen]

Kukin saa toki käyttää rahansa, kuten tahtoo, mutta luin tuossa viikonloppuna YLEn palstoilta kommentteja, joita oli paljon kirjoitettu noihin työttömyyttä ja työttömiä koskeviin uutisiin. Silmiini pisti pitkähkö sepustus nimimerkiltä, joka kertoi "tienaavansa noin 100k euroa vuodessa, mutta silti tuntuu siltä, ettei aina meinaa riittää ja välillä tili pyörii väärin päin". Väkisin hyppäsi mieleen ajatus, että siinä on varmaan elintaso väännetty sitten liian korkeaksi. Liian kallis talo, tai ainakin liian kalliilta asuinalueelta, liian kallis auto, tai ainakin vaihdetaan uuteen liian usein, ja varmaan liian usein kalliita kaukomaan matkoja. Se on tietysti, mihin on itsensä totuttanut, mutta jos 100k vuodessa ei meinaa 'normielämään' riittää, niin kyllähän se aika monia kysymyksiä herättää. Kova halu esittää porvaria, vaikkei pelimerkit kuitenkaan taida ihan riittää?

Elintasoinflaatio on tosiaan aika kavala ilmiö. Itselläkin opiskeluaikoina oli kaveri, joka kävi opiskelujen ohella töissä varsin ahkeraan ja silti otti opintolainaa yms. kun piti olla kaikenlaista "luksusta" (siis opiskelijaelämään suhteutettuna) ja sitten tuntui olevan rahasta hieman tiukkaa vähän väliä.

 

[shamaniac]

Hajauta vähän. Eli ei kaikki samaan rahastoon.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin niitä on nytkin jo neljässä. En muista millä perusteella valitsin mutta siellä on maailmaa ja Suomea. Hyvä vinkki tosin kyllä mutta nyt vain mietin että pitääkö hajauttaa lisääkin vai pysyä noissa ja pistää sinne vain ne ylimääräiset käyttötililtä.

Lähinnä suojassa tilin omistajalta. Kuten sanottu, en nyt varsinaisesti tuhlaile, vaikka käyttötilillä olisi enemmänkin, mutta se on silti helpommin käytettävissä. Eikä sen tavallaan tarvitse olla.

Itsellä on pääosan elämästä ollut vain yksi tili, käyttötili, joten sen kanssa on "joutunut" elämään niin ettei tuhlaile. Sen vuoksi tuo ajatus niin oudolta tuntuu. Mutta onko ihmisillä sitten joku tapa että jos käyttötilillä on rahaa, niin ostaa herkemmin jotain ekstraa? Itsellä kun ei ole ollut kuin se yksi "rahasäilö", niin ei sitä ole voinut ajatella että nyt on rahaa ja voi pistää palamaan kun se on ollut se ainoa paikka missä sitä on. Sen kun olisi tuhlannut niin muuta ei olisi ollut.

Toki varaan silti itselleni ihmettelyoikeuden. Jonkinlaista itsehillintää luulisi aikuisilla ihmisillä olevan. Meni minullakin rippirahat saman kesän aikana mutta se oli teini-iässä. Toisaalta ehkä ihmiset, joilla se raha voi käyttötililtä lipsahtaa, ovat myös sen hyväksyneet että käyttötilillä olevaa rahaa nimensä mukaisesti käytetään.

Lopusta kuukausipalkasta maksan sitten omat säännölliset kuukausittaiset laskut, siirrän rahaa säästöön ja jätän sen verran että voin ostella jotain kivaa.

Tuo itselle "kuukausirahan" antaminen kuulostaa omaan korvaan yhä jotenkin huvittavalta ja alleviivaa sitä miten ihmettelin ihmisten itsehillintää käyttötilin suhteen.

Se miten olen tämän puskurin miettinyt, niin ihminen tottuu aika nopeasti (pakostakin) siihen omaan tulotasoonsa, jolloin auto, asunto, muut kuukausittaiset menot on suhteutettu oman tulotason mukaan. Näin ollen omaa tulotasoa vastaava kuukauden tai vaikka nyt sitten kolmen kuukauden palkka on se millä elelee seuraavan kuukauden (tai kolme kuukautta), jos katastrofi sattuu.

Itse ajattelin enemmänkin sitä että jos tulee yllärinä vaikka joku 1000 euron lisälasku, niin 5000 euron kk-palkkaisen puskurilla sen makselee vähän eri helpommin kuin 1000 euron kk-palkkaisen puskurilla. Eli on siinä muullakin merkitystä kuin että mitä normaaleja kuluja on.

Eli toisella on puskurissa 15000 ja toisella 3000. On siis mielestäni pöljää yleisesti vain sanoa että 3 kuukauden palkka. Perusajatus siis hyvä mutta siinä mielessä voi käyttää omaakin järkeä että jos on pienet tulot niin kannattaa ehkä säästää enemmän ja jos suuret tulot, niin ei ehkä ole pakollista säästää niinkään paljoa. Toki kaikki säästö/sijoitus varmasti aina hyvästä.

Ihmiset nyt on erilaisia rahankäyttäjiä ja kyllä mää ainakin ymmärrän hyvinkin, että se tilillä oleva ylimääräinen raha saattaa alkaa poltella, että mitähän kivaa sitä hankkisi. Se on toki ihailtavaa jos on täydellinen rahan käyttäjä eikä tule tehtyä ostoja kun tarpeeseen ja tarkkaan harkiten mutta kaikki ihmiset ei vain ole samanlaisia. Itse en siis ymmärrä ihmettelyä aiheesta.

Saa kai sitä asioita ihmetellä ilman että kokisi itse olevansa asiassa täydellinen. Minulle on ainakin tullut elämän aikana käsitys että rahankäytön olisi hyvä olla järkevää ja koen että tilin tyhjäksi pistäminen vain koska on rahaa, on aika outo asia pitää normaalina. Vai oliko se ajatus vain se että ei saa ihmetellä, koska on kaikenlaista menijää?

En myöskään oikein pääse sisään ajatukseen että raha olisi "ylimääräistä" vain koska sitä ei ole saanut vielä tuhlattua. Pitääkö kaikki raha olla korvamerkittyä jotta sitä ei pistä haisemaan?

No, ainahan sitä vähän ihmetellään jos joku toimii eri tavalla kuin on itse tottunut toimimaan ...

En kokenut varsinaisesti ihmetelleeni eri tavalla tekemistä vaan sitä että ikään kuin puuttuisi itsehillintä. Vai onko niin että jos käyttötilillä on rahaa, on ihan ok jos se hups vain menee kun sitä sattui olemaan?

Jokainen saa rahoillaan tehdä kuten haluaa mutta kyllä tuo minusta vähän oudolta kuulostaa.

 

[Doctor Pepper]

Minusta juuri nyt on paras hetki avata osakesäästötili ja ostaa suomalaisia osakkeita. Suomi on ollut niin pitkään alamaissa, että nousu alkaa olla melkein luonnonlaki, varsinkin rakennusalalla ja osassa teollisuutta. Juuri kun rakennusalalla on ollut massiivinen konkurssiaalto, se ei tunnu intuitiiviselta sijoituskohteelta, mutta raksa-alan suhdanteista riippuvaisia turvallisempiakin kohteita on, kuten Kesko. Suomalaisissa osakkeissa kivaa on myös osingot. Lisäksi Suomeen sijoittaminen on isänmaallista.

Säästötilit sun muut on ihan pelkkää kikkailua, josta ei saa mitään irti. Indekseihin moni vannoo ja mikäs siinä. Varmasti yksi hyvä tapa laittaa rahaa säästöön. Missään nimessä ei mitään pankkien omia rahastoja tai vastaavia. Sitten on tietysti metallimarkkinat, jos haluaa jotain konkreettista.

 

[jhsa]

En kokenut varsinaisesti ihmetelleeni eri tavalla tekemistä vaan sitä että ikään kuin puuttuisi itsehillintä. Vai onko niin että jos käyttötilillä on rahaa, on ihan ok jos se hups vain menee kun sitä sattui olemaan?

Mun vastaus oli vain yleinen toteamus kuinka ihmiset tuppaavat käyttäytymään viittaamatta kehenkään sen kummemmin.

 

[Murdoc]

Saa kai sitä asioita ihmetellä ilman että kokisi itse olevansa asiassa täydellinen. Minulle on ainakin tullut elämän aikana käsitys että rahankäytön olisi hyvä olla järkevää ja koen että tilin tyhjäksi pistäminen vain koska on rahaa, on aika outo asia pitää normaalina. Vai oliko se ajatus vain se että ei saa ihmetellä, koska on kaikenlaista menijää?

Saahan sitä kaikkea ihmetellä, niinku minä ihmettelen tuota ihmettelyä.

Lähinnä mua ihmetyttää, kun olet selvästi fiksu kaveri, että miksi ihmetellä tuollaista asiaa, kun ihmisiä on niin monenlaisia, monenlaisista lähtökohdista ja eri asioita pidetään ”normaalina”. Voi myös ihan hyvin olla itsekurin puutetta niinkun itse sanoit mutta pointti on siinä, että kaikille se ei ole niin yksinkertaista, kun että ajattelee järjellä ja miettii tarkkaan mitä tarvitsee ja mihin on järkevää rahoja laittaa. Siinäkin mielessä ihmiset ovat erilaisia, että jotkut ovat tuollaisia laskelmoivia, järkiperäisiä jne ja toiset taas elävät hetkessä, ovat impulsiivisia ja eivät aivan kamalasti ajattele hetkeä pidemmälle. Minusta tuo mitä ihmettelet on aivan päivän selvä asia miksi jotkut toimii eri tavalla, kun sinä näet asian normaalina.

 

[Dragonfly]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin niitä on nytkin jo neljässä. En muista millä perusteella valitsin mutta siellä on maailmaa ja Suomea. Hyvä vinkki tosin kyllä mutta nyt vain mietin että pitääkö hajauttaa lisääkin vai pysyä noissa ja pistää sinne vain ne ylimääräiset käyttötililtä.

Neljä rahastoa on jo aika hyvä hajautus.

Itsellä on pääosan elämästä ollut vain yksi tili, käyttötili, joten sen kanssa on "joutunut" elämään niin ettei tuhlaile. Sen vuoksi tuo ajatus niin oudolta tuntuu. Mutta onko ihmisillä sitten joku tapa että jos käyttötilillä on rahaa, niin ostaa herkemmin jotain ekstraa? Itsellä kun ei ole ollut kuin se yksi "rahasäilö", niin ei sitä ole voinut ajatella että nyt on rahaa ja voi pistää palamaan kun se on ollut se ainoa paikka missä sitä on. Sen kun olisi tuhlannut niin muuta ei olisi ollut.

En ole ikinä pitänyt käyttötiliä niin sanottuna rahasäilönä. Eli periaatteessa se raha on nimenomaan käyttöön.

Toki varaan silti itselleni ihmettelyoikeuden. Jonkinlaista itsehillintää luulisi aikuisilla ihmisillä olevan. Meni minullakin rippirahat saman kesän aikana mutta se oli teini-iässä. Toisaalta ehkä ihmiset, joilla se raha voi käyttötililtä lipsahtaa, ovat myös sen hyväksyneet että käyttötilillä olevaa rahaa nimensä mukaisesti käytetään.


Tuo itselle "kuukausirahan" antaminen kuulostaa omaan korvaan yhä jotenkin huvittavalta ja alleviivaa sitä miten ihmettelin ihmisten itsehillintää käyttötilin suhteen.

En ainakaan omalla kohdalla pidä sitä itsehillinnän puutteena tai "kuukausirahan" antamisena. Se on budjetointia. Minulla on rahaa mitkä on tiettyyn tarkoitukseen ja toiset rahat toiseen. Koen että tällä tavoin on paljon helpompi säästää kuin makuuttamalla kaikkea sitä rahaa käyttötilillä. Siinä sitten olla ja miettiä että tässä kuussa voi käyttää sen ja sen verran, jotta säästän sen ja sen verran.

Itse ajattelin enemmänkin sitä että jos tulee yllärinä vaikka joku 1000 euron lisälasku, niin 5000 euron kk-palkkaisen puskurilla sen makselee vähän eri helpommin kuin 1000 euron kk-palkkaisen puskurilla. Eli on siinä muullakin merkitystä kuin että mitä normaaleja kuluja on.

Eli toisella on puskurissa 15000 ja toisella 3000. On siis mielestäni pöljää yleisesti vain sanoa että 3 kuukauden palkka. Perusajatus siis hyvä mutta siinä mielessä voi käyttää omaakin järkeä että jos on pienet tulot niin kannattaa ehkä säästää enemmän ja jos suuret tulot, niin ei ehkä ole pakollista säästää niinkään paljoa. Toki kaikki säästö/sijoitus varmasti aina hyvästä.

Mietitään tätä sitten eri tavoin. Minä lähinnä ajattelen ettei tipu tyhjän päälle, vaikka eipä sitä taida Suomessa ihan helposti muutenkaan tippua, mutta tällä tavoin elämä voi jatkua ainakin hetken "normaalina", jos jotain sattuisi.

En myöskään oikein pääse sisään ajatukseen että raha olisi "ylimääräistä" vain koska sitä ei ole saanut vielä tuhlattua. Pitääkö kaikki raha olla korvamerkittyä jotta sitä ei pistä haisemaan?

Tavallaan pitää. Tai siis monelle ihmiselle on varmaan parempi ajatella se niin, koska muuten saattaa pitää pakollisten kulujen jälkeen jäävää summaa "ylimääräisenä". Ja ylimääräisen rahanhan voi käyttää. Ei tuollaista ole mitenkään vaikea ajatella. Siksipä siis onkin helpompi korvamerkitä rahat vaikkapa säästötilille, rahastoon tai mihin tahansa muuhun, ettei se olisi "ylimääräistä".

En kokenut varsinaisesti ihmetelleeni eri tavalla tekemistä vaan sitä että ikään kuin puuttuisi itsehillintä. Vai onko niin että jos käyttötilillä on rahaa, on ihan ok jos se hups vain menee kun sitä sattui olemaan?

Jokainen saa rahoillaan tehdä kuten haluaa mutta kyllä tuo minusta vähän oudolta kuulostaa.

Ei se ole välttämättä itsehillinnän puute, vaan selkeys rahoista. Yksi iso könttä käyttötilillä on paljon vaikeampi hallita kuin eri tarkoituksiin tarkoitetut rahat eri paikoissa.

 

[shamaniac]

Saahan sitä kaikkea ihmetellä, niinku minä ihmettelen tuota ihmettelyä.

Lähinnä mua ihmetyttää, kun olet selvästi fiksu kaveri, että miksi ihmetellä tuollaista asiaa, kun ihmisiä on niin monenlaisia, monenlaisista lähtökohdista ja eri asioita pidetään ”normaalina”. Voi myös ihan hyvin olla itsekurin puutetta niinkun itse sanoit mutta pointti on siinä, että kaikille se ei ole niin yksinkertaista, kun että ajattelee järjellä ja miettii tarkkaan mitä tarvitsee ja mihin on järkevää rahoja laittaa. Siinäkin mielessä ihmiset ovat erilaisia, että jotkut ovat tuollaisia laskelmoivia, järkiperäisiä jne ja toiset taas elävät hetkessä, ovat impulsiivisia ja eivät aivan kamalasti ajattele hetkeä pidemmälle. Minusta tuo mitä ihmettelet on aivan päivän selvä asia miksi jotkut toimii eri tavalla, kun sinä näet asian normaalina.

Mutta jos toisaalta kerran pystyy laittamaan rahaa eri tileille, ehkä rahastoihin ja osakkeihinkin, niin miten se osaaminen loppuu kun käyttötilillä on "ylimääräistä"? Minä en pidä itseäni erityisen osaavana raha-asioissa ja siinä kyselyssäkin oltiin nimenomaan sijoitusmielessä liikkeellä, niin on se yhä aika erikoista että ihminen osaa sijoittamisesta lähtien hoitaa rahahommia mutta jos on "merkitsemätöntä" rahaa, niin se on "pakko" käyttää.

Mutta olet oikeassa että erilaisia ollaan ja helpompi vain minun tyytyä siihen. Sen verran haluan silti sanoa että en pidä tuolla ihmettelemälläni tapaa toimivia ihmisiä kuitenkaan mitenkään huonompina. Se käyttäytyminen on vain kauhean vierasta itselle. Siitä tulee jopa mieleen ne tyypit, jotka hassaa tilin tyhjäksi ja on loppu kuun ruinaamassa muilta rahaa. Sama logiikka siinä kohtaa että rahaa palaa, jos sitä on. Muuten toki paljon muuttujia mukana mutta siksipä tuota juuri ihmettelee että he, joilla oikeasti rahankäyttö hukassa, käyttäytyy joiltain osin samalla tapaa kuin he, joilla se on niin hyvin hallussa että on sijoituksia, tilejä, jne.

En ole ikinä pitänyt käyttötiliä niin sanottuna rahasäilönä. Eli periaatteessa se raha on nimenomaan käyttöön.

Ja ajatus on siis että jos tammikuussa on 200 euroa, niin se pitää kuluttaa eikä voi jäädä helmikuulle tai kertyä muuten isommaksi?

En ainakaan omalla kohdalla pidä sitä itsehillinnän puutteena tai "kuukausirahan" antamisena. Se on budjetointia. Minulla on rahaa mitkä on tiettyyn tarkoitukseen ja toiset rahat toiseen. Koen että tällä tavoin on paljon helpompi säästää kuin makuuttamalla kaikkea sitä rahaa käyttötilillä. Siinä sitten olla ja miettiä että tässä kuussa voi käyttää sen ja sen verran, jotta säästän sen ja sen verran.

Vaan miten käyttötilillä olevan "ylimääräisen" rahan käyttö on säästämistä? Asiahan siis lähti siitä että ihmiset käyttää siellä olevan rahan sen takia että sitä on. Ei se minusta tunnu säästämiseltä. Se on säästämistä, ettei laita käyttötilille mitään jos ei sitä tarvitse, jolloin ei tule käytettyä mitään "ylimääräistä" rahaa ollenkaan. Jos käyttötilillä on rahaa, jonka kokee "ylimääräiseksi", niin sitä sitten kenties käyttää, jolloin se ei minusta ole kauhean lähellä säästämistä.

Miksi sama ei voi toteutua niin että maksaa pakolliset, ostaa tarvittavat ja loput jättää käyttämättä? Onko tämäkin taas yksi asia, missä ihmisten on pakko lokeroida asioida äärimmäisyyksiin asti, jolloin "käyttötilillä" oleva raha on käytettävä koska siinä on sana käyttö ja se on siellä?

En kritisoi nyt sitä, miten ihmiset rahojansa käyttää, mutta tämä vain tuntuu jotenkin hassulta itselleni. Niitä hetkiä, kun tuntuu etten ole ihminen ja vain tarkastelisin muiden touhuja. Eikä sillä tapaa että "hei, olen parempi ja ylivertainen" vaan ihan vain että "olen muukalainen"-tavalla.

Mietitään tätä sitten eri tavoin. Minä lähinnä ajattelen ettei tipu tyhjän päälle, vaikka eipä sitä taida Suomessa ihan helposti muutenkaan tippua, mutta tällä tavoin elämä voi jatkua ainakin hetken "normaalina", jos jotain sattuisi.

Samalla laillahan me ajatellaan mutta ehkä en osannut sanoa asiaani ymmärrettävästi. Minä siis kritisoin/ihmettelen sitä, että puhutaan jostain kk-palkoista vaikka palkat on ihan erilaisia. Tajuan sen että elintaso vaikuttaa ja 3 kuukauden puskurilla minkä palkkainen tahansa elää sen 3 kuukautta oman elintasonsa elämää. Se missä homma tökkii, on se, että jos tulee 1000 euron lisälasku, niin se tuntuu merkittävästi pahemmin pienempipalkkaiselle. Tämän tarvitsee siis varautua kenties paljon enemmänkin kuin vain 3 kuukauden palkan verran.

Sinä taas mietit ehkä enemmän vain että tulonlähde loppuu? Se on tasaveroista, koska molemmilla on puskuria kolme kertaa kuukausipalkkansa verran ja palkkaan suhteutettu elintaso, eli kulut jne. Iso ekstrakulu taas tuntuu ihan eri tavalla riippuen siitä, millä kk-palkalla se kolmen kuukauden puskuri on tehty. Se voi olla vain 3000 euroa tai vaikka 9000 euroa. Esimerkki-tonni pois molemmista ja toisella tuntuu aika paljon pahemmalta vaikka molemmat on tehneet ohjeen mukaan, eli 3 kk palkka puskurissa.

Tavallaan pitää. Tai siis monelle ihmiselle on varmaan parempi ajatella se niin, koska muuten saattaa pitää pakollisten kulujen jälkeen jäävää summaa "ylimääräisenä". Ja ylimääräisen rahanhan voi käyttää. Ei tuollaista ole mitenkään vaikea ajatella. Siksipä siis onkin helpompi korvamerkitä rahat vaikkapa säästötilille, rahastoon tai mihin tahansa muuhun, ettei se olisi "ylimääräistä".

Samalla lailla käyttötilillä olevan "ylimääräisen" rahan voisi korvamerkitä sijoituksiin tai säästöön. Se on juuri se pointti, mitä ihmettelen: miksi "ylimääräinen" on yksinomaan kulutukseen?

Ehkä turha kysymys, johon vastaus lienee: Joillain on, joillain ei?

Ei se ole välttämättä itsehillinnän puute, vaan selkeys rahoista. Yksi iso könttä käyttötilillä on paljon vaikeampi hallita kuin eri tarkoituksiin tarkoitetut rahat eri paikoissa.

No jaa. Ei se minusta ole mitenkään hankalaa. Koko elämä ollut vain yksi tili ja vasta vanhemmiten tullut muuta mukaan. Juuri senkin kautta ihmettelen että onko porukka elänyt lapsesta ja nuoresta lähtien useampien tilien, osakkeiden ja rahastojen kanssa vai miksi siitä asiasta tehdään niin vaikeaa (tai koetaan se vaikeammaksi) myöhemmin?

Itse en edes koe että rahaa pitäisi jotenkin erityisemmin "hallita". Sitä käytetään sen mitä pitää: maksetaan laskut, ostetaan mitä tarvitsee ja loput jää käyttämättä kunnes taas maksetaan pakolliset, ostetaan tarvittavat, jne. Siihen päälle sitten se, että hyvä laittaa säästöön ja/tai sijoituksiin jotain ja jollain suhteella mutta ei sen tarvitsisi tarkoittaa että jos rahoja ei ole etukäteen määritelty johonkin, ovat ne muka ylimääräistä.

Ja jos ihmettelee että miten sitten kaikki huvit ja muut, ei-pakolliset, niin kyllä kai ihmisen pitäisi oma taloustilanne sen verran tiedostaa että tietää mihin "turhuuksiin" voi rahaa laittaa. Ja jos on joku kalliimpi turhake, niin voi katsella että miltä se saldo näyttää.

 

[JLunen]

@Dragonfly samaa mieltä tuosta, että se on henkilökohtaista budjetointia, kun rahaa jaottelee eri paikkoihin. Siinä pysyy ainakin itse helpommin kärryillä, eikä tarvitse räknätä sen isommin.

Muutenkin pankkitilillä raha menettää arvoaan inflaation vuoksi, mutta toki euron ollessa vahva ja luotettava valuutta, arvon heikkeneminen on hyvin maltillista ja ennustettavaa. Kuitenkin kun minulla on taipumusta optimointiin, niin mieluummin laitan ylimääräistä rahaa paikkoihin, joissa sillä on mahdollisuus lisääntyä. Säästötili on sitten hyvä paikka laittaa rahaa pahanpäivän varalle, ei tarvitse muistutella itselleen, että pitää olla x-määrä säilössä varmuuden vuoksi käyttötilillä ja korkokin on edes hitusen parempi. Ja itsellä se käyttötili on päätili, sinne se palkka tulee ja sieltä ne lainat, ruoat yms maksetaan, joten loogisesti se on se tili, jonne se "ylimääräinen" sitten lopulta jää jos on jäädäkseen. Ja kun säästää/sijoittaa tavoitteellisesti, niin homma etenee ja toisaalta voi hyvällä omalla tunnolla laittaa sitten harrastuksiinkin sen verran kuin on tarvetta, oma budjetti toki huomioiden. Ja esim. jos on tehnyt itselleen vaikkapa peliharrastukselle jonkinlaisen vuosibudjetin, sanotaanko 1000€ vuodessa, jonka on ajatellut olevan sellainen suuruudeltaan, että sillä pärjää ja toisaalta ei tee taloudellisesti tiukkaa, niin alittaessa tämän budjetin (esim. pelaamalla sitä julmettua backlogia uusien pelien ostamisen sijaan) voi ylimääräisen vaikkapa säästää seuraavaa pleikkaria varten sitten myöhemmälle vuodelle ylijäämänä. Tällöin PS6:n ilmestyessä, ei menekään koko vuoden pelaamisbudjetti pelkkään konsoliin. Toki tämä vaatii jo harrastuneisuutta, eikä itsekään ole ehtinyt tällaiseen ryhtyä, vaikka se kyllä kovasti kiinnostaisi. Rahan lisäksi toisen hyvin rajallisen ja arvokkaan resurssin, eli ajan niukkuus on sen estänyt.

Ylipäätään muutenkin jos seuraa kaikkia kulujaan vaikkapa muutaman kuukaudenkin, niin tulee viimeistään tietoiseksi omista heräteostoksista/mieliteoista jos sellaisia löytyy ja niitä saattanee kyseenalaistaa. Tämä siis niille, jotka eivät niin tarkasti mieti ostoksiaan normaalisti.

 

[J.Sunderland]

Jeps, sillä on melkoinen ero myyntipotentiaaliin, tarvitseeko konsoli seurakseen telkkarin, vai voiko kolme kakaraa istua vierekkäin sohvalla ja jokainen pelata omaa peliään.

Jos taas ei halua tehdä tätä eroa, niin sitten voin väittää, että kaikkien aikojen myydyin pelilaite on iPhone.

Ja SteamDeckit sekä vieläkin tehokkaammat muut vastaavat PC-hybridilaitteet eivät myy läheskään samoja määriä kuin Switch, vaikka näille on julkaistu huomattavasti enemmän pelejä ja ne pelit on myös edullisempia - ja tosiaan eivät tarvitse sitä erillistä näyttöä.

Jos tosiaan haluaa Switchin niputtaa samaan kategoriaan kuin mobiilipelit, niin eipä siinä mitään, mutta jostain syystä joka tapauksessa edelleenkin valtavirrassa ei seurata jokaista pikseliä ja näyttäisi edelleenkin myös alitehoisina nämä Nintendon laitteet käyvän kaupaksi.

Mutta eipä siinä, antaa ajan näyttää, että mikä kuluttajia kiinnostaa. Tätä menoa se ei ole konsolipelaaminen ylipäätään, mutta ehkäpä seuraava sukupolvi on taas nousujohteinen myyntien osalta - vaikka sekä Sony että Microsoft keskittyivät maksimoimaan tehoja ja pistämään ne tonnin konsolit ulos.