HideoMiyamoto
Well-Known Member
Ihan hyvät arviot mutta ei noilla lähde ostoon. Hyvä plussapeli sitten joskus.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Beast of Reincarnation
- Viestiketjun aloittaja HideoMiyamoto
- Aloituspäivämäärä
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Ihan kelpo keskiarvo. Kiva nähdä että Game Freak pääsee tekemään muutakin kuin Pokemonia ja vielä onnistuu siinä ihan kohtuullisesti.OpenCritic näyttää 76. No pitää laittaa siis testiin. Yritinkin mennä pelaan, mutta rupesi lataan päivitystä joka oli saman kokoinen kuin itse peli. Et ei nyt ollut tuosta ennakkolataamisesta sitten mitään iloa .
Beast of Reincarnation Reviews
Beast of Reincarnation is rated 'Strong' after being reviewed by 44 critics, with an overall average score of 76. It's ranked in the top 37% of games and recommended by 64% of critics.opencritic.com
Testiin ehdottomasti illalla, jos vaan ehtii.
kissanpoika
Well-Known Member
Pelivideoiden perusteella tämä näyttää vähän sellaiselta muutaman eri idean tilkkutäkiltä, joka on valmistettu ilman suurempaa kunnianhimoa. Ilmeisesti aika sellainen perustason suoritus, joka ei nouse sieltä lukuisten peruspelien joukosta esiin. Tätä mielikuvaa näyttäisi myös arvostelukeskiarvo tukevan. Tietty videot ja arvosanat eivät kaikkea kerro yksilöllisellä tasolla, kuten ne eivät myöskään kerro samaisen yksilön mieltymyksistä. Voihan olla, että johonkin vetoaa jo tuo Prinsessa Mononokea muistuttava lähtökohta ja siitä syystä tämä kiinnostaa.
Itsellä tämä jää alemmasta julkaisuhinnasta huolimatta odottamaan jotain alennusmyyntiä. Mikään nähty tai luettu ei oikein tue sitä, että tästä pitäisi innostua juuri tänään. Se on toki positiivista, että Game Freak tekee välillä jotain muutakin kuin taskuhirviöitä.
Itsellä tämä jää alemmasta julkaisuhinnasta huolimatta odottamaan jotain alennusmyyntiä. Mikään nähty tai luettu ei oikein tue sitä, että tästä pitäisi innostua juuri tänään. Se on toki positiivista, että Game Freak tekee välillä jotain muutakin kuin taskuhirviöitä.
Tässä hyvä ote pelistä. Taistelu ja pelattavuus on todella hyvässä iskussa. Skillipuu näyttäisi olevan ihan kunnolinen.
Pitää nyt mennä eka katsoo Odysseys tuonne leffateatteriin klo 12 joka toimii näin eläkeläisen elämänrytmiin... Sit pääsee tämän kimppuun jostain syystä tämä peli vetoaa allekirjoittaneeseen.
Pitää nyt mennä eka katsoo Odysseys tuonne leffateatteriin klo 12 joka toimii näin eläkeläisen elämänrytmiin... Sit pääsee tämän kimppuun jostain syystä tämä peli vetoaa allekirjoittaneeseen.
ripulipamaus
Well-Known Member
Hyvältä näyttää. Pitääpä laittaa game passin kautta peluuseen. Alkaa olla taas sitä ongelmaa, että ihan liikaa hyviä pelejä kesken, backlogissa ja tulossa. Eipä lopu pelattava ainakaan kesken.
Noista on eniten kyllä tullut kritiikkiä. Pelissä esim on tosi pieni vihuvariaatio ja ne käyttää samaa hyökkäysanimaatiota jolloin taistelu käy nopeasti tylsäksi. Samaten bosseja on muutama joita kierrätetään surutta, heillä myöskin samaa animaatiota joten neki ovat vähä tylsiä.
Alueet ilmeisesti pieniä eikä tutkittavaa juurikaan ole.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Joo ei tästä mitään mestariteosta tullut mutta toiminta pelien ystäville ihan kelpo pläjäys tilauspalvelusta tai syvästä alesta.
R2zapiN
Well-Known Member
Pokemon studion tuorein lenteli aivan tutkan ulkopuolella viime päiviin saakka, kunnes jostain se leijaili esiin ja mietin mikä tässä tuoksahtaa? Noh, tuo bukee paljastui yhdistelmäksi seiskan peliä ja takuuvarmaa HumbleBundle/Epic ilmais/PS+ slottia, joten taidan tässä keski-iähtävän elämän ja hiljaa hiipivän syksyn peliruuhkan ristipaineessa jättää tämän suosiolla odottamaan toista hetkeä.
Ja ns. seiskan pelissähän ei itsessään mitään vikaa ole, niitä pelailee oikein mielellään, mutta ovat myös niitä jotka on helppo laittaa odottamaan parempaa hinta/laatusuhdetta. Game Passissahan tämä olisi jo, mutta se on ollut itsellä jo tovin tauolla ja mieluummin pelaan PC:llä Steamin (tai ilmaiseksi Epicin) kautta. Joten seuraillaan keskustelua mielenkiinnolla, kun alkaa tännekin valua peliä pelanneiden kokemuksia.
Ja ns. seiskan pelissähän ei itsessään mitään vikaa ole, niitä pelailee oikein mielellään, mutta ovat myös niitä jotka on helppo laittaa odottamaan parempaa hinta/laatusuhdetta. Game Passissahan tämä olisi jo, mutta se on ollut itsellä jo tovin tauolla ja mieluummin pelaan PC:llä Steamin (tai ilmaiseksi Epicin) kautta. Joten seuraillaan keskustelua mielenkiinnolla, kun alkaa tännekin valua peliä pelanneiden kokemuksia.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Next Patch (targeted within a week)
- Camera adjustments
- Increased text size
- Story pacing improvements (ongoing adjustments planned)
- Changing the default setting from Cinematic to Performance mode
- Other bug fixes
*Please note that the contents of this patch are subject to change.
- Camera adjustments
- Increased text size
- Story pacing improvements (ongoing adjustments planned)
- Changing the default setting from Cinematic to Performance mode
- Other bug fixes
*Please note that the contents of this patch are subject to change.
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Ensimmäiset neljä tuntia takana.
Asiat, jotka ovat yllättäneet positiivisesti:
Asiat, jotka ovat yllättäneet positiivisesti:
- Vahva painotus tarinaan. Takaumia, välivideoita ynnä muuta juonen vieritystä tulee selvästi enemmän kuin osasin odottaa.
- Taistelun nopeus ja tempo. Taistelu on vauhdikasta, kykyjä on helppo käyttää ja rivivihollisissa on tähän mennessä ollut tarpeeksi vaihtelua.
- Miljöö ja taidesuunnittelu. Luonnon valtaama maailmanlopun jälkeinen tulevaisuus on ideana hieno. Siellä on ränsistyneitä rakennuksia ja robotteja peittyneenä kasvustoon. Aurinko paistaa ja vaikka asiat on huonosti, niin luonto ja auringonpaiste tuo toivoa. Vastapainona on sitten synkempiä maanalaisia kaupunkeja ja tunneleita.
- Kamera. Varsinkin isompia pomovastuksia vastaan kuvakulman ja kameran kanssa saa taistella melkein yhtä paljon kuin vihollisen.
- Graafinen "keskeneräisyys". Peli näyttää paikoin tosi hienolta, mutta siitä näkee kuitenkin kokoajan, että kaikki ei ole ihan kohdallaan. Se ei ole motion blurria, mutta jotain muuta sumeisuutta. Tekstuurit myöskin latautuvat paikoin juuri silloin kun haluavat.
- Avoimen maailman suppeus. Jostain syystä odotin, että tämä olisi avoimen maailman seikkailu. Tai ainakin avoimempi kuin mitä se on nyt ollut. Peli on selvästi jaoteltu kenttiin, joissa on mahdollisuuksia tutkia, mutta ovat silti aika suoraviivaisia.
Viimeksi muokattu:
Dragonfly
KonsoliFIN Alumni
Peli läpi.
Pokemon -peleistä tuttu Game Freak tekemässä jotain muuta kuin taskuhirviöpeliä. Välillä näin tapahtuu ja tällä kertaa tilanne on vieläpä se, että peli ilmestyi Sonyn ja Microsoftin konsoleilla, mutta ei Nintendon. Onko kyseessä niin kunnianhimoinen projekti, että tarvitaan tehokonsolien laskentatehot sitä pyörittämään? Ei välttämättä, mutta kyllä Beast of Reincarnation tuntuu graafisesti isolta hyppäykseltä studion aikaisempiin peleihin verrattuna.
Game Freak ei ole tullut tutuksi siitä, että heidän pelinsä olisivat erityisen hyvin optimoituja tai vailla teknisiä ongelmia. Sama pätee jossain määrin Beast of Reincarnationiin. Peli on ulkoasultaan tyylikäs ja paikoin todella kaunis, mutta tekstuurien taso heittelee paljon. Kuvassa on myös tarkoituksellista tai tahatonta sumeisuutta ja tietynlaista bloom -efektiä, jota ilmankin voisi elää. Taidesuunnittelu on silti onnistunutta. Luonnon valtaaman ympäristön massiivinen skaala isoine raunioineen, synkkine maanalaisine komplekseineen sekä uhkaavine otuksineen on kerrassaan ilahduttavaa. Seikkailun tuntu on hyvin läsnä, vaikka peli ei tarjoilekaan yhtä isoa avointa maailmaa, vaan useamman kentän, joiden laajuus vaihtelee.
Päähahmo Emma ja tämän uskollinen koiramainen kumppani Koo ovat tärkeällä tehtävällä. Heidät on valittu kohtaamaan jälleensyntymisen peto, kaiken tämän postapokalyptisen maailman turmelluksen alku ja loppu. Matkallaan he kohtaavat monta Nushi -otusta, joita kukistamalla Emma ja Koo oppivat uusia kykyjä ja näin ollen vahvistuvat matkallaan kohti vääjäämätöntä lopputaistelua. Tarina alkaa kryptisesti. Pelaaja heitetään suoraan syvään päätyyn etsimään yhtä tällaista Nushi -hirvitystä. Takaumat kuitenkin kertovat kuinka Emma ja Koo ovat tähän tilanteeseen päätyneet ja loppua kohden juoni ottaa kunnolla kierroksia, kun päästään selontekoon siitä, miksi maailma ylipäätään on näin huonossa jamassa. Motiivit ja todelliset henkilöllisyydet paljastuvat. Olin lopputekstien kohdalla jopa hieman yllättynyt siitä, kuinka onnistuneesti peli lopulta nitoi tarinan yhteen.
Beast of Reincarnation on toimintapeli roolipelielementein. Se lainaa Souls -peleistä tutut ”nuotiot”, joissa levähtämällä viholliset syntyvät takaisin. Tosin muuten peli ei tunnu juurikaan Souls -peliltä. Tämä on suoraviivaisempi ja vaikeustasojensa ansiosta myös juuri sopivan helppo, jos niin haluaa. Pelin toiminta on myös selvästi nopeatempoisempaa kuin Souls -peleissä, eikä staminamittarista tarvitse välittää. Tuttua hakkaa ja huido -kaavaa on monipuolistettu kumppani Koon hyökkäyksillä, joita pelaaja voi kutsua taistelun tiimellyksessä. Ihan onnistunut lisä, vaikkakin loppupeleissä tuntui vihollisten ottaman vahingon kannalta liian merkityksettömältä. Onneksi Koo oppii myös muita hyödyllisiä ominaisuuksia taistelua helpottamaan. Sekä Emma että Koo omaavat omat kykypuut, mutta yhteiset kehityspisteet. Yhdellä läpipeluukerralla, saa koluta paikkoja ihan tosissaan, jos haluaa kaikki ominaisuudet tappiin asti kehittää. En kokenut tätä tarpeelliseksi, vaikka uusia käyttökelpoisia kykyjä paljon aukesikin.
Viholliskattaus on pelin heikointa osa-aluetta. Ei siksi, etteikö vihollisia vastaan olisi viihdyttävä taistella, mutta variaatiota on liian vähän. Varsinkin kun toisto hiipii myös pomovastuksiin asti. Siellä on hienoja, isoja ja uhkaavia otuksia vastassa, mutta kun sellaisen on päihittänyt, niin kyllä se vähän tunnelmaa laskee, kun parin kentän päästä lopussa odottaa sama loppuvastus. Toki vaihteluakin on, mutta jopa eri loppupomoja vastaan taistelu menee niin, että ensin taistellaan kevyempää versiota ja sitten kehittynyttä versiota vastaan – kuin Pokemoneissa konsanaan.
Beast of Reincarnation on viihdyttävä toimintapeli rosoisista reunoistaan huolimatta. Noin parinkymmenen tunnin kestollaan se on juuri sopivan mittainen pitääkseen tarinan kasassa ja välttyäkseen jopa vielä rajummalta vihollistyyppien toistolta. Peli osoittaa, että Game Freakillä on kykyä tehdä muutakin kuin vain Pokemonia. Ei voida puhua täydestä napakympistä, mutta jos jokusen vuoden päästä jälleen saadaan heiltä joku muu kuin Pokemon -peli, niin tämän kokemuksen perusteella olen hyvinkin innoissani sitä valmis testaamaan.
Pokemon -peleistä tuttu Game Freak tekemässä jotain muuta kuin taskuhirviöpeliä. Välillä näin tapahtuu ja tällä kertaa tilanne on vieläpä se, että peli ilmestyi Sonyn ja Microsoftin konsoleilla, mutta ei Nintendon. Onko kyseessä niin kunnianhimoinen projekti, että tarvitaan tehokonsolien laskentatehot sitä pyörittämään? Ei välttämättä, mutta kyllä Beast of Reincarnation tuntuu graafisesti isolta hyppäykseltä studion aikaisempiin peleihin verrattuna.
Game Freak ei ole tullut tutuksi siitä, että heidän pelinsä olisivat erityisen hyvin optimoituja tai vailla teknisiä ongelmia. Sama pätee jossain määrin Beast of Reincarnationiin. Peli on ulkoasultaan tyylikäs ja paikoin todella kaunis, mutta tekstuurien taso heittelee paljon. Kuvassa on myös tarkoituksellista tai tahatonta sumeisuutta ja tietynlaista bloom -efektiä, jota ilmankin voisi elää. Taidesuunnittelu on silti onnistunutta. Luonnon valtaaman ympäristön massiivinen skaala isoine raunioineen, synkkine maanalaisine komplekseineen sekä uhkaavine otuksineen on kerrassaan ilahduttavaa. Seikkailun tuntu on hyvin läsnä, vaikka peli ei tarjoilekaan yhtä isoa avointa maailmaa, vaan useamman kentän, joiden laajuus vaihtelee.
Päähahmo Emma ja tämän uskollinen koiramainen kumppani Koo ovat tärkeällä tehtävällä. Heidät on valittu kohtaamaan jälleensyntymisen peto, kaiken tämän postapokalyptisen maailman turmelluksen alku ja loppu. Matkallaan he kohtaavat monta Nushi -otusta, joita kukistamalla Emma ja Koo oppivat uusia kykyjä ja näin ollen vahvistuvat matkallaan kohti vääjäämätöntä lopputaistelua. Tarina alkaa kryptisesti. Pelaaja heitetään suoraan syvään päätyyn etsimään yhtä tällaista Nushi -hirvitystä. Takaumat kuitenkin kertovat kuinka Emma ja Koo ovat tähän tilanteeseen päätyneet ja loppua kohden juoni ottaa kunnolla kierroksia, kun päästään selontekoon siitä, miksi maailma ylipäätään on näin huonossa jamassa. Motiivit ja todelliset henkilöllisyydet paljastuvat. Olin lopputekstien kohdalla jopa hieman yllättynyt siitä, kuinka onnistuneesti peli lopulta nitoi tarinan yhteen.
Beast of Reincarnation on toimintapeli roolipelielementein. Se lainaa Souls -peleistä tutut ”nuotiot”, joissa levähtämällä viholliset syntyvät takaisin. Tosin muuten peli ei tunnu juurikaan Souls -peliltä. Tämä on suoraviivaisempi ja vaikeustasojensa ansiosta myös juuri sopivan helppo, jos niin haluaa. Pelin toiminta on myös selvästi nopeatempoisempaa kuin Souls -peleissä, eikä staminamittarista tarvitse välittää. Tuttua hakkaa ja huido -kaavaa on monipuolistettu kumppani Koon hyökkäyksillä, joita pelaaja voi kutsua taistelun tiimellyksessä. Ihan onnistunut lisä, vaikkakin loppupeleissä tuntui vihollisten ottaman vahingon kannalta liian merkityksettömältä. Onneksi Koo oppii myös muita hyödyllisiä ominaisuuksia taistelua helpottamaan. Sekä Emma että Koo omaavat omat kykypuut, mutta yhteiset kehityspisteet. Yhdellä läpipeluukerralla, saa koluta paikkoja ihan tosissaan, jos haluaa kaikki ominaisuudet tappiin asti kehittää. En kokenut tätä tarpeelliseksi, vaikka uusia käyttökelpoisia kykyjä paljon aukesikin.
Viholliskattaus on pelin heikointa osa-aluetta. Ei siksi, etteikö vihollisia vastaan olisi viihdyttävä taistella, mutta variaatiota on liian vähän. Varsinkin kun toisto hiipii myös pomovastuksiin asti. Siellä on hienoja, isoja ja uhkaavia otuksia vastassa, mutta kun sellaisen on päihittänyt, niin kyllä se vähän tunnelmaa laskee, kun parin kentän päästä lopussa odottaa sama loppuvastus. Toki vaihteluakin on, mutta jopa eri loppupomoja vastaan taistelu menee niin, että ensin taistellaan kevyempää versiota ja sitten kehittynyttä versiota vastaan – kuin Pokemoneissa konsanaan.
Beast of Reincarnation on viihdyttävä toimintapeli rosoisista reunoistaan huolimatta. Noin parinkymmenen tunnin kestollaan se on juuri sopivan mittainen pitääkseen tarinan kasassa ja välttyäkseen jopa vielä rajummalta vihollistyyppien toistolta. Peli osoittaa, että Game Freakillä on kykyä tehdä muutakin kuin vain Pokemonia. Ei voida puhua täydestä napakympistä, mutta jos jokusen vuoden päästä jälleen saadaan heiltä joku muu kuin Pokemon -peli, niin tämän kokemuksen perusteella olen hyvinkin innoissani sitä valmis testaamaan.
Viimeksi muokattu: