Hakutulokset

Helppo vastata, tähän sopii vaikka köyhyysvertaus. Jos olet köyhäläinen, hyppy köyhyydestä rikkauteen tuntuu valtavalta elämänparannukselta. Jos taas olet jo rikas, hyppy vielä vähän rikkaammaksi ei enää tunnukaan paljon miltään. Koen, että ainakin itse olen Switchin kanssa tuossa...

Pointtinahan on, että nykyään vallitsee aika valituksentäyteinen ilmapiiri vähän kaikessa. Voin olla väärässäkin, mutta on ainakin syntynyt mielikuva, että joskus varhaisempien konsolisukupolvien aikaan oltiin paljon tyytyväisempiä siihen, mitä oli tarjolla, eikä manguttu näin paljon uutta...

Ei tässä koko maailmankuvaa päätelty, vain tämän asian osalta. Tuntuu olevan niitä Switch-pelaajia, jotka odottavat hulluna uutta konsolia ja samalla niitä, jotka eivät odota yhtään. Se kertoo erilaisista arvoista, odotuksista, asenteista jne. Monilla sanoilla tätä eroa voi ilmaista. Pelaajilla...

Minä en kuvitellut niin kertaakaan pelatessani. Ehkä tämä vain korostaa, kuinka erilaiset maailmankuvat eri pelaajilla on. Tässä vertauksessa unohdat, että Switch on firman ensimmäinen hybridikonsoli, jolloin siihen eivät välttmättä päde suoraan vanhat lainalaisuudet. Hybridinä se tuntuu...

Mutta sillekin raudalle pystyy edelleen tekemään maailmanhistorian parhaita pelejä, kuten Zeldakin taas viime vuonna osoitti. Ei mikään ole kiinni raudasta vaan peli-ideoista.

En usko, että monikaan Switch-pelaajista toivoisi vielä uutta konsolia. Yleensä meitä kiinnostavat pelit, ei rauta. Vähän sama kuin joku toivoisi elokuvateatterisalin päivittyvän 5-7 vuoden välein, vaikka oleellista ovat itse elokuvat. Pokemon-fanaatikkona ja muutenkin pelimäisistä peleistä...

Pelaatko japaniksi eli siis myös tekstit japaniksi? Mäkin teen sitä, todella hyvää kielitreeniä! Mutta tämän pariin en nyt lähde. Tuntuu, että sain vuonna 2017 upeasta Yakuza 0:sta jo aika lailla kiintiön täyteen, vaikka se oli ensikosketukseni Ryuu ga gotoku -pelisarjaan. Suurin haittaaja on...

Olenpahan eri mieltä. Kannattaa katsoa linkkaamani video ihan kokonaisuudessaankin ja ajatuksella. En minäkään pääse kaikkia pelejä läpi, mutta en syytä siitä peliä vaan taitojeni puutetta tai taktiikkaköyhyyttä. Kannatan sitä, että vaikeustaso on oivaltavasti häivytetty pelimekaniikan sekaan...

Katso Razbutenin video "Difficulty is Weird" ja etenkin kohdasta 6:41 alkaen, eli "The Blessing (and Curse) of Customization".

En yhtään pidä tällaisista kustomoinneista. Tykkään että tekijät ovat luoneet haasteen, joka pelaajan tulee opetella läpäisemään. Jos ei pysty siihen, niin voi voi. Metroidvanioissa on yleensä positiivista juuri se, että vaikeustasosäädinten kanssa ei tarvitse pelleillä, vaan haaste on mikä on...

Samaa mieltä hinnasta, etenkin kun on tuoreessa muistissa viime vuoden erinomainen metroidvania Blasphemous 2, jonka sai puolet halvemmalla. Tässä näkyy AAA- ja indiepelien hinnoitteluero. Tekisi kovasti mieli odottaa alennusta. Mutta ärsyttää kyllä suunnattomasti tuo prinssin hiustyyli, joka...

Remaken kompastuskiviä olivat turha venyttäminen, kelvottomat sivutehtävät, hahmon tahmea liikkuminen, valikkojen kolkkous ja onneton enkkutekstitys, joka ei vastannut japaninkielistä ääniraitaa. Toivottavasti suurin osa näistä on korjattu Rebirthissä.

Rebirth tuntuu taas vähän sellaiselta peliltä, joka on "pakko" ostaa, kun se on niin hehkutettu jne. Mutta todellisuudessa aito tunne on: "ei jaksa/huvita". Ensinnäkin peli vie 150 gigaa muistitilaa, mikä on järjettömän paljon. En haluaisi uhrata niin paljon. Sen lataamisessa PS Storestakin...

Aika eri mieltä. Minulle 2024 näyttää jokseenkin heikolta. Odottamieni pelien viiden kärki (järjestyksessä): 1. Hades 2 (Switch) 2. Infinity Nikki (PS5) 3. C.A.R.D.S. RPG: The Misty Battlefield (Switch) 4. Stellar Blade (PS5) 5. Blade Chimera (Switch) Pelejä, jotka eivät mahtuneet listalle...

Kuulin tästä hehkutusta ja eksyin katsomaan Youtubesta videota. Ääshh! Taas tällainen peli, jossa pelihahmo kulkee tahmeasti kuin tervassa ja typerästi ruudun vasempaan osaan sijoitettuna, ei keskelle. En ymmärrä, mikä trendi tämä vasemmalla oleminen on. God of Warissa oli sama, ja lopetin heti...

Selvä, omat suosikkini tältä vuodelta: 1. Wildfrost 2. Blasphemous 2 3. Backpack Hero 4. Sea of Stars 5. Cocoon

Tässä tilastoni, olkaa hyvät. Pelatuimmat: 1. Zelda Tiakin 159 h 2. Fire Emblem Engage 119 h 3. Advance Wars 1+2: Reboot Camp 59 h

1. Zelda no Densetsu: Tears of the Kingdom (Switch) Kyllä, tämä japaninkielinen nimi pelin logossa Switchini aloitusnäytössä komeilee. Eihän siitä pääse mihinkään, että Tiakin on vuoden paras peli. Tämän voi todeta, käytti mittarina sitten pelitunteja, oivallusten määrää tai viihtymisen astetta...

Mistä sinä tiedät, ettei kukaan tällaisia toivonut? Eivät nuo niin erikoisilta kuulosta, etteivätkö ainakin muutamat sadoista tuhansista pelaajista olisi niitä osanneet toivoa. Itse en kyllä lähde arvailemaan seuraavan osan elementtejä. Mitään sukeltelua en kylläkään haluaisi, mutta varmasti...

Läpäisin pelin elokuussa, ja jäi mieleen yhtenä vuoden parhaista pelikokemuksistani. Tunnelma oli erinomainen ja maailma mielenkiintoinen. Kymmenen tunnin kesto oli aivan loistava.