Justin Bailey
New Member
Kävinpä viimein katsomassa Almodovarin uusimman. Kehuja Huono Kasvatus on kerännyt monesta suunnasta. Elokuvan tasoon nähden moinen ylistys on järjetöntä.
Näyttelijäsuoritukset ovat maailman huippua. Kuvaus, ok. Ongelmat ovat jälleen kerran tavassa, jolla tarina on siirretty kankaalle. Järkyttävän epäonnistuneita ratkaisuja kerta toisensa jälkeen.
Perusongelma: ensin katsojalle tehdään suurinpiirtein selväksi, mikä on homman nimi, tämän jälkeen kyseistä tapahtumaa kuvataan 10-15 minuuttia, vailla mitään tarinankerronnan kannalta erityistä elokuvallista arvoa. Wittgensteinia vapaasti muunnellen: Sen, minkä ylipäänsä voi ilmaista elokuvan keinoin, voi ilmaista mielenkiintoisesti. Se, mitä ei kannata ilmaista elokuvan keinoin, olisi aiheellista hyllyttää jo viimeistään käsikirjoitusvaiheessa. Toisin sanoen, Almodovar on pudonnut, tai hypännyt, perinteiseen elokuvanteon sudenkuoppaan - formaatin "väärin"käyttöön. Ei auta selittelyt, että lähestymistavassa kenties yritettiin ottaa härkää sarvista. Mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan on edettävä, lopputulos ratkaisee.
Suhteellisen lyhyt (105 min) ja aiheeltaan mielenkiintoinen elokuva ei saisi junnata paikallaan tähän malliin. Elokuvan parhaita puolia ovat näyttelijäsuoritukset, aiheen potentiaali ja alkutekstit. Toteutus jää kauaksi Almodovarin parhaista, ollen samalla aivan käsittämätön tiputus mestarin edellisestä elokuvasta, Puhu Hänelle.
Pisteytys: 2.5 / 5
En suosittele kuin kovimmille Almodovar-faneille.
Näyttelijäsuoritukset ovat maailman huippua. Kuvaus, ok. Ongelmat ovat jälleen kerran tavassa, jolla tarina on siirretty kankaalle. Järkyttävän epäonnistuneita ratkaisuja kerta toisensa jälkeen.
Perusongelma: ensin katsojalle tehdään suurinpiirtein selväksi, mikä on homman nimi, tämän jälkeen kyseistä tapahtumaa kuvataan 10-15 minuuttia, vailla mitään tarinankerronnan kannalta erityistä elokuvallista arvoa. Wittgensteinia vapaasti muunnellen: Sen, minkä ylipäänsä voi ilmaista elokuvan keinoin, voi ilmaista mielenkiintoisesti. Se, mitä ei kannata ilmaista elokuvan keinoin, olisi aiheellista hyllyttää jo viimeistään käsikirjoitusvaiheessa. Toisin sanoen, Almodovar on pudonnut, tai hypännyt, perinteiseen elokuvanteon sudenkuoppaan - formaatin "väärin"käyttöön. Ei auta selittelyt, että lähestymistavassa kenties yritettiin ottaa härkää sarvista. Mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan on edettävä, lopputulos ratkaisee.
Suhteellisen lyhyt (105 min) ja aiheeltaan mielenkiintoinen elokuva ei saisi junnata paikallaan tähän malliin. Elokuvan parhaita puolia ovat näyttelijäsuoritukset, aiheen potentiaali ja alkutekstit. Toteutus jää kauaksi Almodovarin parhaista, ollen samalla aivan käsittämätön tiputus mestarin edellisestä elokuvasta, Puhu Hänelle.
Pisteytys: 2.5 / 5
En suosittele kuin kovimmille Almodovar-faneille.
Viimeksi muokannut moderaattori: