Sega Megadrivella tätä tuli tahkottua mutta hölmöyksissäni olen jo myynyt koko masiinan ja pelit. Nyt kävin hakemassa SNES-emulaattorin ja tahkonut aika rajusti Bruce Leetä. Ja olen tullut siihen tulokseen että se on Sega Megadriven ja SNESsin legendaarisin peli.
Pelistä löytyy yllätttävän paljon syvyyttä tappelupeliksi ja vaikeustaso pistää yrittämään koko ajan uudestaan. Tappelut eivät ratkea 30 sekunnissa kuten nykymättöpeleissä vaan strategia on jokaisessa vastuksessa avainasemassa, unohtamatta tarkkaavaisuutta, varovaisuutta tai reagointinopeutta. Normal-vaikeustasollakin vihollinen pistää aika hyvää pommia jos yrittää ruveta vaan mättämään. Yksinkertainen mutta tyylikäs toteutus tekee kunniaa Bruce Leelle verrattuna Xboxin Bruce Lee-peliin joka täysin floppi ja varmasti yksi Xboxin huonoimpia pelejä. Kuten sanoin nyt 4 kk hakannut peliä säännöllisesti ja yhä uudelleen jaksaa yrittää uutta enkkaa. Samaa mieltä?
Pelistä löytyy yllätttävän paljon syvyyttä tappelupeliksi ja vaikeustaso pistää yrittämään koko ajan uudestaan. Tappelut eivät ratkea 30 sekunnissa kuten nykymättöpeleissä vaan strategia on jokaisessa vastuksessa avainasemassa, unohtamatta tarkkaavaisuutta, varovaisuutta tai reagointinopeutta. Normal-vaikeustasollakin vihollinen pistää aika hyvää pommia jos yrittää ruveta vaan mättämään. Yksinkertainen mutta tyylikäs toteutus tekee kunniaa Bruce Leelle verrattuna Xboxin Bruce Lee-peliin joka täysin floppi ja varmasti yksi Xboxin huonoimpia pelejä. Kuten sanoin nyt 4 kk hakannut peliä säännöllisesti ja yhä uudelleen jaksaa yrittää uutta enkkaa. Samaa mieltä?
