Tuli tämäkin pelailtua joku aika sitten lävitse. Ykkösen omistajana tuli pelailtua se ensin näillä kakkosen herkuilla ja siitä sitten näiden uusien kenttien kimppuun. Heti ensiksi on sanottava että petyin hiukan, koska tässä ei ollutkaan kuutta oikeaa isoa karttaa, niinkuin ykkösessä. Se ensimmäinen kartta tuntui enemmän tutoriaalilta ja oli ehkä kymmenyksen kokoinen muista kentistä. Olinkin ihmeissäni kun en koskaan saanutkaan sitä "oikeaaa" kuudetta kenttää, vaan viidennen jälkeen rullasivat lopputekstit. Noh, näissä isoissa kentissä sitä kokoa tuntui välillä olevan jopa liikaakiin, kun pelkästään kohteen luokse pääsemiseen saattoi itsellä kulua tunteja. Pelasin ne kaikki ohjatut mission storyt pois päältä, mikä tietysti selittää hidasta etenemistä. Tulee paremmat fiilikset tätä pelaillessa kun saa itse kuljeskella kaduilla ja kuulla puolivahingossa ihmisten keskustelevan jostain asiasta minkä sitten laittaa ns. korvan taakse ja jos sellainen tilaisuus sitten sattuu kävelemään vastaan, niin voit tätä hyödyntää. Salamurhaajan immersio säilyy mielestäni paremmin kun itse tavallaan suunnittelee siinä edetessä mitä tekee, eikä vain seuraa minimapissa pistettä.
Ykköseen verrattuna tässä on mielestäni kokonaisuudessa paremmat kentät. Ykkösen Hokaido Sairaala varmaan vieläkin oma suosikki, mutta ykkösessä oli myös kaksi heikon puoleista kenttää. Se joku terroristien tukikohta ja hotelli Intiassa. Tässä laatu pysyi tasaisen hyvänä kokoajan. Omat suosikit tässä Miami ja omakotitaloalue grillijuhlineen USAssa. Jälkimmäisestä varsinkin tuli mieleen Blood Moneyn yksi hauskimmasta kentistä, varmasti ihan tarkoituksellisesti.
Pieniä pelillisiä uudistuksia ykköseen verrattuna oli käsittääkseni tässä iso liuta, mutta empä niitä juuri pelatessa huomannut. Olivat siis todellakin pieniä! Poikkeuksena tietysti se pikku kamera ylänurkassa, mikä näyttää jos vaikka ruumis löydetää. Kamera saisi kyllä olla hiukan korkeammalla, että erottaisi varmasti kuka ja missä sijaitseva raato nyt on löydetty. Toinen uudistus mikä nousee vahvasti kenttäsuunnittelussakin esille on puskat. Niihin voi nykyään mennä piiloon. Gearssista tuttua munaravia saa painaa niin että kokapensaat heiluvat, mutta se ei juuri vartijoita kiinnosta. Tietysti tähän yhteen huumekartelli kenttäät sopivat, mutta vähän turhan paljon helpottavat peliä. En tämän suurin ystävä ole, mutta ei niitä nyt mitenkään ylenpalttisesti viljelty, joten menkööt. Selvästi isoin miinus tässä verrattuna ykköseen on välivdeot. Tai oikeastaan niiden puute. Kaikki välivideot on korvattu still-kuvilla, joita kamera kuvaa todella hitaasti liikkuen. Cool. Mutta ymmärtääkseni tässä oli ollut kehityksessä ehkä tiettyjä ongelmia Square Enixin tiputettu Hitman kelkasta, joten jos jostain on pitänyt säästää, niin tämä oli todellakin oikea paikka. Ei niitä välivideoita ykkösessäkään montaa minuuttia ollut, saatika että juoni nyt olisi mitään kauhean päräyttävää tasoa tai muutenkaan näyttelisi isoa osaa Hitman-sarjassa.
Hirveästi muuta kritisoitavaa tässä ei mielestäni ollut. Tietysti RDR2:n jälkeen tuntuu vähän "videopelimäiselle" kun ei esim. joku fysiikkamoottori ole ihan samalla tasolla. Budjetissakin varmaan ollut tietty muutaman nollan ero. Siitä huolimatta hyvä Hitman-peli ja (ehkä liiankin) turvallinen jatko-osa. Pakko-ostos pelisarjan faneille.
Arvosana: Malus necessarium
