Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

[jryi]

Pelejä voidaan arvioida eri näkökulmista: hyvä pelattavuus, hyvä tunnelma, hyvät grafiikat ja äänet, kiva juoni, omaperäisyys, mieliinpainuvat hahmot, tekoäly, verkkopeliominaisuudet jne. Joskus jokin peli voi toimia yhdellä osa-alueella niin hyvin, että muuten surkeasta pelistä tulee ihan mielenkiintoinen kokemus, joskus taas jokin mättää niin pahasti, että muuten hyvään peliin ei ilkeä koskea metrisellä halolla.

Mutta miten on käsikonsolipelien laita? PSP:tä on kritisoitu rankasti siitä, että sille julkaistaan vain käännöksiä PS2-peleistä, mutta onko tämä enemmän hyvä vai huono asia? Jos peli on hyvä olohuoneessa, eikö se voisi olla hyvä myös bussin takapenkillä? Miksi joku haluaa pelata Gran Turismoa kotona, mutta kirskuttelee hampaita kun peliä tarjotaan käsikonsolille?

Kysymykseni on siis tällainen: mikä tekee hyvän käsikonsolipelin?

Itselleni tulee muutama seikka, joiden vuoksi käsikonsoleilla pelaaminen on merkittävästi erilaista kuin kotikonsoleilla.

Ympäristö

Käsikonsoleilla pelataan erilaisissa ympäristöissä; en tarkoita pelkästään sijainnillisesti, vaan myös muilta puitteilta. Esimerkiksi bussia odotellessa voi olla pari minuuttia luppoaikaa, jonka haluaa täyttää jonkinlaisella tekemisellä. Tällöin peli täytyy voida aloittaa nopeasti mutta lopettaa vielä nopeammin. Minkäänlaista pitkäjänteisyyttä ei voi edellyttää.

Sosiaalisuus

Kun pelilaitteen voi ottaa esille kahvilassa tai koulun pihalla, tarjoutuu uudenlaisia mahdollisuuksia sosiaaliseen pelaamiseen; käsikonsoli voi olla eräänlainen 2000-luvun vastine korttipakalle. Hyvä peli voisi mahdollistaa suurenkin joukon pelaamisen vuorotellen ja nopeasti. Tällöin yksinkertaiset kontrollit ja selkeä tavoite olisivat hyvän pelin rakennuspalikoita.

Verkkopelaaminen

Käsikonsoleita on vaivatonta roudata yhteen paikkaan isompikin kasa, joten WLAN-partyjen järjestäminen on yksinkertaista. Hyvä verkkomoninpeli voisi ottaa huomioon sen, että pelaajat ovat kaikki yhdessä tilassa sen sijaan, että kukin kökkii kotonaan. Hyvä peli ei välttämättä vedä kaikkea huomiota konsolin näyttöön, jolloin vastustajien välittömät reaktiot omiin hyviin suorituksiin voivat tuottaa ylimääräistä onnistumisen iloa.


Itselläni on tosiaan käsikonsoli ollut vasta vajaan viikon, joten varmasti kaikkia aspekteja en ole huomannut, mutta tässä muutama tällainen pikainen ajatus. Mitä mieltä itse olette: pitäisikö käsikonsolipelejä arvostella enemmän juuri tästä käsikonsolinäkökulmasta, ja mitä muita elementtejä hyvässä käsikonsolipelissä pitäisi ottaa huomioon?

Kommentteja.

 

[Tonppa]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Pelissä tärkeintä on tietenkin, että se on mukava. Grafiikka ja äänet eivät käsikonsolissa merkitse hirveitä, mutta tietenkin on mukavaa mikäli ne ovat kunnossa.

Tärkeää minulle on se, että pelin pystyy tallentamaan riittävän usein (mielellään heti silloin, kun sitä itse haluaa). Liikkeessä ollessaan sitä todellakin tulee usein muutaman minuutin mittaisia luppoaikoja, jolloin olisi kiva vähän pelailla. Mutta jos tallennuspisteitä on harvoin tms., niin se ei kyllä innosta yhtään.

Se tietenkin riittää myös, että pelitasot ovat lyhyitä. Esim. autopeleissä riittää jos radat ovat vaikka noin kolmen - neljän minuutin mittaisia (ja sitten voi taas tallentaa).

Tottakai pitkäjännitteiset pelitkin on jees. Esim. N-Gagen "Pathway to Glory" on hyvä esimerkki sellaisesta. Mutta siinäkin on se hyvä puoli, että N-Gagella voi pelaamisen lopettaa koska tahansa ja jatkaa sitten kun huvittaa, vaikka varsinaista tallennusta ei tekisikään. Voihan tietenkin muutkin käsikonsolit laittaa pause-tilaan. Täytyy vaan pitää huoli, ettei akku lopu kesken.

 

[XShava]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Voihan tietenkin muutkin käsikonsolit laittaa pause-tilaan. Täytyy vaan pitää huoli, ettei akku lopu kesken.

Tämä nyt ei tähän keskuteluun silleen kuulu, mutta kyllähän PSP voi lennosta sulkea pelin. Ottaa vaikka levynkin pois jos siltä tuntuu ja seuraavana päivänä jatkaa. Akkukin saa loppua ja latauksen jälkeen jatketaan. Tai jos fakiirina lennättää levyn kesken pelin pihalla, niin työntää takaisin ja taas jatkuu. Kuten silloin joskus siinä videossa.

Itselläni kävi silleenkin, että Medieviliä pelasin. Sitten seuraavana päivänä vaihdoin toisen levyn koneeseen ja käynnistin. Niin medievil jatkoi siitä missä edellisenä päivänä olin menossa. Pelailinkin tovin (Kun sitä sitten vaan rupes jatkamaan kumminkin), ennen kuin peli pysähtyi. En tosin tajunnut kokeilla, että olisiko tuonkin jälkeen jatkunut jos olisin laittanut oikean levyn sisään.

Itse pelaan monesti esim PS2 Monster Hunteria silleen, että lähtövalmistelujen aikana pelaan PSP ja odottelen että muut ovat valmiina. Sitten heti vaan PSP lennosta kiinni ja jatkan sitten taas MH tehtävän jälkeen. Välillä Socom2 pelatessa pelailen myös, mutta silloin yleensä pistän vain pausen siksi aikaa kun hengissä olen. Tai jos katselen telkkaa, niin mainos katkoilla pelaan ja kone kiinni sitten kun ohjelma jatkuu.

Eli tallentaa PSP ei tarvitse kuin silloin, kun palaa itse pelistä Home tilaan. Näin se itselläni menee ja tallennan vain silloin kun vaihdan peliä.

 

[Tonppa]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Eli tallentaa PSP ei tarvitse kuin silloin, kun palaa itse pelistä Home tilaan. Näin se itselläni menee ja tallennan vain silloin kun vaihdan peliä.

Ja tämä onkin aivan loistava ja tärkeä feature. Periaatteessa siis millä tahansa konsolilla voi keskeyttää pelin silloin kun haluaa. Se ei siis ole ongelma.

 

[jryi]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Periaatteessa siis millä tahansa konsolilla voi keskeyttää pelin silloin kun haluaa.

Juu, kyllähän virtanappi löytyy melkein kaikista sähkövempeleistä, mutta mä ajan takaa tällä keskeytettävyydellä vähän eri asiaa kuin teknistä toteutusta. Ajattelisin lähinnä, että hyvä kk-peli olisi sellainen, jossa yhden tehtävän suorittamiseen ei mene muutamaa minuuttia pidempää aikaa. Juonipohjaisissa peleissä kun ei ole täysin mahdotonta, että juuri sillä sekunnilla kun pitäisi peli pistää syrjään, antaa joku sivuhahmo elintärkeän vinkin siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, ja tietysti seuraavalla kerralla jatkettaessa kaikki on unohtunut.

Tässähän täytyy ottaa huomioon se, että kk-peleihin ei välttämättä edes keskitytä samalla intensiteetillä kuin oman kodin rauhassa. Tämä kun yhdistetään katkonaisuuteen pelaamisessa, ei syvällisillä juonilla ole oikein virkaa.

Tietysti kk-pelejäkin voidaan pelata kotona kaikessa rauhassa, mutta se ei liene se pääasiallinen syy, miksi joku ostaa nimenomaan mukana kannettavan pelilaitteen.

Voin olla väärässäkin, ja siksi tällaisia kyselen.

 

[Tonppa]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Juu, kyllähän virtanappi löytyy melkein kaikista sähkövempeleistä, mutta mä ajan takaa tällä keskeytettävyydellä vähän eri asiaa kuin teknistä toteutusta. Ajattelisin lähinnä, että hyvä kk-peli olisi sellainen, jossa yhden tehtävän suorittamiseen ei mene muutamaa minuuttia pidempää aikaa.

No en nyt ihan tarkoittanut tuota, että laitteen pystyy sammuttamaan koska tahansa. Ihan samaa asiaa ajoin takaa, mitä nyt mainitsit. Eli tarpeeksi lyhyet levelit tai "lähekkäin" olevat tallennuspisteet.

 

[Willennium]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Kävin eilen miettimään asiaa.

PSP keskittyy visuaaliseen puoleen ja kierrättää käytännössä vanhat PS2-pelinsä pikkuruudulla. Nintendolla on aina uusia ideoita, hauskoja ja hyviä pelejä.

Pinnallisuus on pahimpia ongelmia nyky-yhteiskunnassa - se on tietenkin kuvastunut aina myös peleihin. Kumpi onkaan palkitsevampaa - pelata käsikonsolilla käsikonsolille suunniteltuja pelejä, vai tihrustaa näytöltä käytännöllisyyden kustannuksella hieman näyttävämpiä pelejä? Kuinka moni tätäkin palstaa seuraavista oikeasti joutuu viettämään pitkiä aikoja ilman tavallista pöytäkonsolia? PSP on UMD-ominaisuuksineen pelkkää hifistelyä, sanon minä.

Konsolien muotoilu - PSP on vähemmän lelumaisen näköinen. DS on fiksumpi taitettavuutensa ansiosta. Kaksi näyttöä on tosin aika turhaa kikkailua. Laitteiden fyysisillä ulottuvuuksilla ei ole niinkään väliä. Puhutaanhan käsikonsoleista, ei taskukonsoleista, eikö niin?

Käsikonsolipelin pitää olla nopeasti omaksuttava, kevyt ja rentouttava. Peli, jonka voi aloittaa ja keskeyttää koska tahansa ja jota voi jatkaa helposti menettämättä otetta. Näpräily ennen syvällistä pelikokemusta.
Monimutkaisen rooli- tai seikkailupelin väsääminen käsikonsolille ja sen pelaajaa miellyttävä pelattavuus on käsikonsolilla liki mahdoton asia toteuttaa kunnolla. Puhumattakaan hyvistä auto- tai urheilupeleistä. Keep it simple. Hyviä ja toimivia asioita ei kannata yrittää parantaa. Ulkokuori on kaikissa asioissa lopulta se viimeinen asia, joka ratkaisee.

Pohdintojeni tuloksena olen päätynyt hakemaan DS:n ensi viikolla kaupasta, kun Nintendogs saadaan kauppoihin.

 

[Hex]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Onhan se kaunis ajatus, että matkakoneella pelattaisiin korostetusti matkakäyttöön parhaiten soveltuvia pelejä, mutta ei oikeastaan perustu reaalimaailmaan.

GBA:lla mm. Advance Warsit, Golden Sunit, Zeldat, Metroidit ja Mariot eivät ole tuolla periaatteella suunniteltuja, mutta varmasti paljon suositumpia kuin mitkään "pikkupelit". Sama homma on DS:llä. Advance Wars ja Castlevania ovat todella odotettuja pelejä. Nintendogs on poikkeus, mutta siitä ei ole esimerkiksi, koska se ei oikeastaan ole peli.

Kun porukka haluaa pelata "kunnon pelejä" käsikoneellakin, mutta pelaamisen pätkittäisyys voi olla ongelma, on PSP:n nukkumistila kesken pelin aika mainio ratkaisu.

 

[Tonppa]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

on PSP:n nukkumistila kesken pelin aika mainio ratkaisu.

Kuin myös DS:n. Senkun laittaa vain kannen kiinni niin laite menee sleep-tilaan.

 

[Baron]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Konsolien muotoilu - PSP on vähemmän lelumaisen näköinen. DS on fiksumpi taitettavuutensa ansiosta. Kaksi näyttöä on tosin aika turhaa kikkailua. Laitteiden fyysisillä ulottuvuuksilla ei ole niinkään väliä. Puhutaanhan käsikonsoleista, ei taskukonsoleista, eikö niin?

Mitenkään puuttumatta valintaasi totean vain sekä psp:n että ds:n omistajana, että miksi ihmeessä Nintendo jätti ylemmän ruudun niin pieneksi. Jos kaiuttimet olisivat erilaiset/erilailla sijoitettu, niin näytön koko olisi voinut helposti kasvattaa 40% saman kokoiseksi kuin psp:n vastaava. Liekö syynä sitten ollut kustannus- ja tehokysymys, mutta kyllä ds:n näyttö on häiritsevän pieni psp:n jälkeen... Sorry, mutta se on vain minun mielipiteeni.

 

[Prisoner]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Hyvä peli on hyvä peli riippumatta siitä millä sitä pelataan, mutta kyllähän Advance Wars on suunniteltu pienelle ruudulle ja Wipeout isolle ruudulle. Molemmat kyllä toimii / toimisi alustalla millä tahansa.

Gran Turismo 4 varsinkin ratin hankinnan jälkeen vois tuntua aika kämäseltä käsikonsolilla. Sit taas jotkut tetrikset ja pac-manit vois jäädä pelaamatta kotona, mutta junassa/bussissa menis hyvin.

 

[makedin]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Mitenkään puuttumatta valintaasi totean vain sekä psp:n että ds:n omistajana, että miksi ihmeessä Nintendo jätti ylemmän ruudun niin pieneksi. Jos kaiuttimet olisivat erilaiset/erilailla sijoitettu, niin näytön koko olisi voinut helposti kasvattaa 40% saman kokoiseksi kuin psp:n vastaava. Liekö syynä sitten ollut kustannus- ja tehokysymys, mutta kyllä ds:n näyttö on häiritsevän pieni psp:n jälkeen... Sorry, mutta se on vain minun mielipiteeni.

Voisi näyttää aika typerältä, veisi varmaan aika lailla enemmän virtaa, kuumenisi (?)...
Eivätkös näytöt ole identtiset? Mikäli näin on, selittyy tämä vielä tuotantukustannuksissakin (selittyy muutenkin, tiedän).

 

[Willennium]

Vastaus: Hyvä peli vs. hyvä käsikonsolipeli

Broidi hommasi DS:n, mun ei ainakaan vielä tarvinnut, voin lainailla sitä kun huvittaa. DS:ssä on näköjään tuo ristiohjain liian alhaalla mun näpeille. Käsi ei tue konsolia tarpeeksi. Liian isot kädet. Niin pitkään kuin pärjää kynällä, kaikki menee hyvin.

Lumines ja PSP... Hmm.