Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Ibara
- Viestiketjun aloittaja danholo
- Aloituspäivämäärä
Vastaus: Ibara
Mikäli et jo huomannutkin, tässä ketjussa on yleisimmin raportoitu PS2:n japsishootteireista.
Itselleni peli on matkalla. Ghegsillä peli on varmaan ollut siitä lähtien kuin pika-pikakuriiri sai sen toimitettua.
Pikemminkinhän Ibara ei taida olla perinteistä Cavea, vaan tyypiltään lähinnä männävuosien Raizingia.
Mikäli et jo huomannutkin, tässä ketjussa on yleisimmin raportoitu PS2:n japsishootteireista.
Itselleni peli on matkalla. Ghegsillä peli on varmaan ollut siitä lähtien kuin pika-pikakuriiri sai sen toimitettua.
Pikemminkinhän Ibara ei taida olla perinteistä Cavea, vaan tyypiltään lähinnä männävuosien Raizingia.
Vastaus: Ibara
Kyllä juu, viime viikolla tuli.
Olin juuri menossa pelistä fiiliksiä kirjoittelemaan kun huomasin tämän ketjun.
Kuten Hex sanoi, Ibaran alkuperäinen arcade-moodi on täysin Raizing-tyyppistä. Tahtoo sanoa isompaa hitboxia, vähemmän ammuksia ruudulla ja ilkeätä rank-systeemiä (mitenköhän tuon suomentaisi...). Battle Gareggan faneille herkkua, mutta perinteisemmän shooterin ystävän pitää oppia ihan uusi pelityyli.
Arrange-moodi sen sijaan on kovin Cavea. Pieni hitbox ja paaaaljon ammuksia joiden kolmen pikselin väleissä sitten pujotellaan. Ja se, että aseita saa vaihtaa mielensä mukaan on omasta mielestäni aika kova juttu.
Huomasikohan kukaan muu pientä sensuuria jonka kohteeksi PS2-käännös joutui?
Hex sanoi:Ghegsillä peli on varmaan ollut siitä lähtien kuin pika-pikakuriiri sai sen toimitettua.
Kyllä juu, viime viikolla tuli.
Olin juuri menossa pelistä fiiliksiä kirjoittelemaan kun huomasin tämän ketjun.Kuten Hex sanoi, Ibaran alkuperäinen arcade-moodi on täysin Raizing-tyyppistä. Tahtoo sanoa isompaa hitboxia, vähemmän ammuksia ruudulla ja ilkeätä rank-systeemiä (mitenköhän tuon suomentaisi...). Battle Gareggan faneille herkkua, mutta perinteisemmän shooterin ystävän pitää oppia ihan uusi pelityyli.
Arrange-moodi sen sijaan on kovin Cavea. Pieni hitbox ja paaaaljon ammuksia joiden kolmen pikselin väleissä sitten pujotellaan. Ja se, että aseita saa vaihtaa mielensä mukaan on omasta mielestäni aika kova juttu.
Huomasikohan kukaan muu pientä sensuuria jonka kohteeksi PS2-käännös joutui?
Vastaus: Ibara
En huomannut. En ole tosiaan mikään shmup tietäjä, joten tavalliselta tapa-tapa-tapa meiningiltä tämä vaikuttaa. Olen vasta viimeaikoina tutustunut shmupeihin vaikeustason vuoksi. Battle Gareggaa en ole valitettavasti pelannut.
Mikä siis on Raizing?
edit: Näköjään siis joku pelitalo.
Hex sanoi:Mikäli et jo huomannutkin, tässä ketjussa on yleisimmin raportoitu PS2:n japsishootteireista.
Itselleni peli on matkalla. Ghegsillä peli on varmaan ollut siitä lähtien kuin pika-pikakuriiri sai sen toimitettua.
Pikemminkinhän Ibara ei taida olla perinteistä Cavea, vaan tyypiltään lähinnä männävuosien Raizingia.
En huomannut. En ole tosiaan mikään shmup tietäjä, joten tavalliselta tapa-tapa-tapa meiningiltä tämä vaikuttaa. Olen vasta viimeaikoina tutustunut shmupeihin vaikeustason vuoksi. Battle Gareggaa en ole valitettavasti pelannut.
Mikä siis on Raizing?
edit: Näköjään siis joku pelitalo.
Vastaus: Ibara
Pelitalo juu, kulkee (tai kulki) myös nimellä Eighting. Lafkan shmupit ovat tunnettuja niiden välillä hyvin monimutkaisista rank-systeemeistä (eli siis vaikeusasteesta, joka on riippuvainen pelaajan tekemisistä). Esim. Battle Gareggan tapauksessa aivan kaikki tekee pelin jollain tavalla hankalammaksi - mitalien ja pommien kerääminen, vihollisten ampuminen, elossa pysyminen. Paras tapa resetoida laskuri on tappaa itsensä. Maailmanennätyspisteet saatiin muistaakseni 67 tahallisen itsemurhan avulla (ja pelaaja saa yhteensä 68 lisäelämää pelin aikana).
Ibarassa on samantapainen meininki. Kokeilepa arcade-moodissa päästä ensimmäisen tason pomoon ampumatta laukaustakaan. Pomo on huomattavasti säyseämpi kuin jos ammut jatkuvasti, tuhoten ja keräten kaiken mahdollisen.
danholo sanoi:
Pelitalo juu, kulkee (tai kulki) myös nimellä Eighting. Lafkan shmupit ovat tunnettuja niiden välillä hyvin monimutkaisista rank-systeemeistä (eli siis vaikeusasteesta, joka on riippuvainen pelaajan tekemisistä). Esim. Battle Gareggan tapauksessa aivan kaikki tekee pelin jollain tavalla hankalammaksi - mitalien ja pommien kerääminen, vihollisten ampuminen, elossa pysyminen. Paras tapa resetoida laskuri on tappaa itsensä. Maailmanennätyspisteet saatiin muistaakseni 67 tahallisen itsemurhan avulla (ja pelaaja saa yhteensä 68 lisäelämää pelin aikana).
Ibarassa on samantapainen meininki. Kokeilepa arcade-moodissa päästä ensimmäisen tason pomoon ampumatta laukaustakaan. Pomo on huomattavasti säyseämpi kuin jos ammut jatkuvasti, tuhoten ja keräten kaiken mahdollisen.
Vastaus: Ibara
Ihan hirveästi ei Ibara ole iskenyt.
Hommassa on munaa, kun räjähdykset täyttävät ruudun ja omia ja vihujen ammuksia lentää ruudun täydeltä (vaikkei ihan perinteistä Caven määrää). Hitboxin suuruus ja ammusten epäselvyys tekevät hommasta vaan aika turhauttavaa, kun vaikeus on normal-tasollakin vedetty aikalailla tappiin. Ja itsemurhajuttu on aika typerää sekä vihujen ammusten määrän riippuminen omasta ampumisesta. Jossain pelissä se olisi hyvä idea, mutta ei tässä.
Ulkoasukin on vähän tylsä. Ihan tekniseltä puolelta on ikävää, että grafiikka on TATE:ssa filtteröity sumeaksi. Eikä itse suunnittelukaan kovin erikoista, vaan tosi perinteistä. Kun pahiksina on hienosti taiteiltu hentai-äiti ja hentai-tyttäret (vähän kärjistettynä), olisi pelin ulkoasulta odottanut jotain vähän omalaatuisempaa.
Tämä vain näin aluksi. Pelihaluja kyllä vielä on, joten saas nähdä.
Ihan hirveästi ei Ibara ole iskenyt.
Hommassa on munaa, kun räjähdykset täyttävät ruudun ja omia ja vihujen ammuksia lentää ruudun täydeltä (vaikkei ihan perinteistä Caven määrää). Hitboxin suuruus ja ammusten epäselvyys tekevät hommasta vaan aika turhauttavaa, kun vaikeus on normal-tasollakin vedetty aikalailla tappiin. Ja itsemurhajuttu on aika typerää sekä vihujen ammusten määrän riippuminen omasta ampumisesta. Jossain pelissä se olisi hyvä idea, mutta ei tässä.
Ulkoasukin on vähän tylsä. Ihan tekniseltä puolelta on ikävää, että grafiikka on TATE:ssa filtteröity sumeaksi. Eikä itse suunnittelukaan kovin erikoista, vaan tosi perinteistä. Kun pahiksina on hienosti taiteiltu hentai-äiti ja hentai-tyttäret (vähän kärjistettynä
), olisi pelin ulkoasulta odottanut jotain vähän omalaatuisempaa.Tämä vain näin aluksi. Pelihaluja kyllä vielä on, joten saas nähdä.