Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Joulu
- Viestiketjun aloittaja Randall
- Aloituspäivämäärä
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Hyvää joulua kaikille, syökää ja juokaa paljon. Tässä vielä uunituore joulukappale.
DarkShadow
Well-Known Member
Oikein hyvää joulua!
Yksi jouluperinteistä menikin julki tuossa eilen, muistutus olla nuolematta Switch-pelejä:
www.konsolifin.net
Jouluinen perinne velvoittaa muistuttamaan: älkää vaan, herttinen sentään, nuoleskelko joululahjaksi saatuja Switch-pelejä
Jouluna voisi maistella muutakin kuin Switch-pelejä.
www.konsolifin.net
Fabre#4
Well-Known Member
Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää, rauhallista, lämmintä ja ennen kaikkea siunattua Joulua. Omalla kohdalla tästä juhlasta on vuosi vuodelta tullut enemmän ja enemmän hengellinen, kun ikää ja maallista materiaa on karttunut sen verran, ettei enää oikein tarvitse mitään tavaraa. Sitä huomaa vuosi vuodelta arvostavansa vain enemmän ja enemmän sitä Joulun Taikaa, yhdessä oloa ja vanhempien sukulaisten näkemistä.
Tänä Jouluna tuo tunne on vain vahvistunut. Isovanhemmat käyvät aina vain vanhemmiksi, kulkevat jo kovaa vauhtia kohti 90 vuotta, joten jokainen Joulu sitä huomaa ajattelevansa enemmän ja enemmän sitä, jääkö tämä nyt sellaiseksi 'viimeiseksi kunnon Jouluksi' heidän kanssaan, jonka he voivat viettää kotonaan. Kuitenkin kaikenlaisia vanhuuden tuomia vaivoja, niin fyysisiä kuin muistillisia, jo alkaa olla. Näin Jouluna sitä huomaa herkistyvänsä, kun heitä katselee, kun kuitenkin muistaa, kuinka virkeitä he olivat joskus silloin 30 vuotta sitten, kun itse pikkulapsena sukutilan talossa Jouluna muiden sukulaislasten kanssa metelöi ja joulupukkia odotti.
Vietimme tätä Joulua isovanhempieni luona ja aloitimme sen jo eilen aatonaattona hengellisesti paikallisessa seurakuntakodissa illan messussa käymällä. Todella kodikkaaksi oli tehty ja päälle tarjottiin vielä kakkukahvit. Vähän vajaat sata henkilöä taisi olla paikalla. Pappikin piti niin kauniin joulusaarnan, etten muista edes edellistä kertaa, milloin olisin näin joulumielelle herkistynyt. Näin 'yltäkylläisyyden' aikana, vaikka rikkaita emme olekaan, mutta joulupöytä notkui kaikenlaista herkkua, sitä huomasi entistä enemmän miettivänsä heitä, joilla ei ole asiat läheskään näin hyvin. Vähävaraisten ja yksinäisten Joulu Hurstin järjestämänä kouraisee aina sydämestä. Todella hieno tilaisuus, mutta samalla sitä toivoisi, että ihmisillä menisi niin hyvin, ettei tuollaiselle olisi tarvetta. Ja tietysti ajatukset kääntyivät Ukrainaan ja Lähi-itään, missä pahimmillaan ihmisiä vaanii kuolema kulman takana ja taivaalla. Ihmisillä ei ole mitään. Hieman haikeasti sitä osasi herkuista nauttia, kun väkisin tuli mieleen, kuinka niin monella ei ole yhtään mitään. Joulun aika pitäisi olla täynnä iloa, mutta väkisin pinnalle painaa ajatus maailman kauheudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta.
Kuten pappikin niin kauniisti eilen sanoi, niin Jouluhan on pohjimmiltaan juhla lapsille. Juhlistamme ja 'muistelemme' kuitenkin vastasyntynyttä ja täysin viatonta lasta. Antakaamme siis lasten olla lapsia ja viattomia, metelöidä ja iloita lahjoistaan. Silti näin aikuisena sitä soisi jokaisen siellä metelin välissä, kun lapset hiljentyvät, miettimään sitä pohjimmaista tarkoitusta. Kulutusjuhlan sijaan päästämään, jos nyt ei välttämättä mikään ylimaallinen, jos ei itseään kovin uskonnollisena pidä, niin ainakin päästämään empatia sydämeensä, lähimmäisen rakkaus. Siitä ainakin omasta mielestäni Joulussa on kuitenkin kyse: läheisistä, yhdessä olosta, välittämisestä, tyytyväisyydestä siihen, mitä itsellä on, koska on paljon heitä, joilla on paljon vähemmän ja huonommin. Ehkä tästäkin maailmasta jollain ihmeellä voisi tulla parempi paikka, rauhallisempi paikka, jos jokainen pystyisi sydämeensä sen rauhallisuuden, empatian ja toisista välittämisen ottamaan. Nautitaan siitä, mitä meillä on ja herkutellaan, mutta uhrataan ajatus tai kaksi heille, joilla ei ole. Sitä suurempaa rikkautta ei tässä maailmassa ole, kuin ajatella myös muita. Paras lahja, jonka voi antaa, on se, että tekee toiselle, tuntemattomallekin, hyvän mielen, Joulun taian ja Joulun ihmeen. Haluan ainakin itse uskoa, että mitä enemmän me toisistamme välitämme ja siunattua joulumieltä tähän maailmaan tuomme, että sillä on jollain tavalla vaikutusta siihen, että tulevaisuudessa asiat ovat paremmin. Se ei vaadi sen enempää, kuin lämpimästi toivottaa kadulla vastaan tulevalle tuntemattomalle hyvää ja lämminhenkistä, ehkä jopa siunattuakin, Joulua. Sen kyllä sitten näkee kasvoista ja kuulee vastaavasta äänestä, kuinka se joulumieli leviää ympäriinsä.
En halua kenellekään sanoa, kuinka kunkin on Joulunsa vietettävä, mutta halusinpa nyt pukea ajatuksiani hieman sanoiksi ja tekstiksi. Ehkä toivoin herättäväni muissakin ajatuksia. Ehkä halusin ainakin yrittää tuoda muillekin sitä harrasta ja hengellistä joulumieltä, ehkä jopa toivottamaan Jeesuslapsen sinne sydämeen. Kuten sanottua oma olo on ollut syystä jos toisesta viime aikoina aika harras ja tämä viimeistään eilen saatu hengellinen joulumieli sitä vain on vahvistanut. Olen huomannut miettineeni viime aikoina aika monia asioita ja tätä maailman menoa aika syvällisesti. Joulun Taika löysi jostain tiensä ainakin minun luokseni ja sydämeeni. Kiitos Sinulle, joka jaksoit tänne loppuun asti lukea ja Siunattua Joulua!
Tänä Jouluna tuo tunne on vain vahvistunut. Isovanhemmat käyvät aina vain vanhemmiksi, kulkevat jo kovaa vauhtia kohti 90 vuotta, joten jokainen Joulu sitä huomaa ajattelevansa enemmän ja enemmän sitä, jääkö tämä nyt sellaiseksi 'viimeiseksi kunnon Jouluksi' heidän kanssaan, jonka he voivat viettää kotonaan. Kuitenkin kaikenlaisia vanhuuden tuomia vaivoja, niin fyysisiä kuin muistillisia, jo alkaa olla. Näin Jouluna sitä huomaa herkistyvänsä, kun heitä katselee, kun kuitenkin muistaa, kuinka virkeitä he olivat joskus silloin 30 vuotta sitten, kun itse pikkulapsena sukutilan talossa Jouluna muiden sukulaislasten kanssa metelöi ja joulupukkia odotti.
Vietimme tätä Joulua isovanhempieni luona ja aloitimme sen jo eilen aatonaattona hengellisesti paikallisessa seurakuntakodissa illan messussa käymällä. Todella kodikkaaksi oli tehty ja päälle tarjottiin vielä kakkukahvit. Vähän vajaat sata henkilöä taisi olla paikalla. Pappikin piti niin kauniin joulusaarnan, etten muista edes edellistä kertaa, milloin olisin näin joulumielelle herkistynyt. Näin 'yltäkylläisyyden' aikana, vaikka rikkaita emme olekaan, mutta joulupöytä notkui kaikenlaista herkkua, sitä huomasi entistä enemmän miettivänsä heitä, joilla ei ole asiat läheskään näin hyvin. Vähävaraisten ja yksinäisten Joulu Hurstin järjestämänä kouraisee aina sydämestä. Todella hieno tilaisuus, mutta samalla sitä toivoisi, että ihmisillä menisi niin hyvin, ettei tuollaiselle olisi tarvetta. Ja tietysti ajatukset kääntyivät Ukrainaan ja Lähi-itään, missä pahimmillaan ihmisiä vaanii kuolema kulman takana ja taivaalla. Ihmisillä ei ole mitään. Hieman haikeasti sitä osasi herkuista nauttia, kun väkisin tuli mieleen, kuinka niin monella ei ole yhtään mitään. Joulun aika pitäisi olla täynnä iloa, mutta väkisin pinnalle painaa ajatus maailman kauheudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta.
Kuten pappikin niin kauniisti eilen sanoi, niin Jouluhan on pohjimmiltaan juhla lapsille. Juhlistamme ja 'muistelemme' kuitenkin vastasyntynyttä ja täysin viatonta lasta. Antakaamme siis lasten olla lapsia ja viattomia, metelöidä ja iloita lahjoistaan. Silti näin aikuisena sitä soisi jokaisen siellä metelin välissä, kun lapset hiljentyvät, miettimään sitä pohjimmaista tarkoitusta. Kulutusjuhlan sijaan päästämään, jos nyt ei välttämättä mikään ylimaallinen, jos ei itseään kovin uskonnollisena pidä, niin ainakin päästämään empatia sydämeensä, lähimmäisen rakkaus. Siitä ainakin omasta mielestäni Joulussa on kuitenkin kyse: läheisistä, yhdessä olosta, välittämisestä, tyytyväisyydestä siihen, mitä itsellä on, koska on paljon heitä, joilla on paljon vähemmän ja huonommin. Ehkä tästäkin maailmasta jollain ihmeellä voisi tulla parempi paikka, rauhallisempi paikka, jos jokainen pystyisi sydämeensä sen rauhallisuuden, empatian ja toisista välittämisen ottamaan. Nautitaan siitä, mitä meillä on ja herkutellaan, mutta uhrataan ajatus tai kaksi heille, joilla ei ole. Sitä suurempaa rikkautta ei tässä maailmassa ole, kuin ajatella myös muita. Paras lahja, jonka voi antaa, on se, että tekee toiselle, tuntemattomallekin, hyvän mielen, Joulun taian ja Joulun ihmeen. Haluan ainakin itse uskoa, että mitä enemmän me toisistamme välitämme ja siunattua joulumieltä tähän maailmaan tuomme, että sillä on jollain tavalla vaikutusta siihen, että tulevaisuudessa asiat ovat paremmin. Se ei vaadi sen enempää, kuin lämpimästi toivottaa kadulla vastaan tulevalle tuntemattomalle hyvää ja lämminhenkistä, ehkä jopa siunattuakin, Joulua. Sen kyllä sitten näkee kasvoista ja kuulee vastaavasta äänestä, kuinka se joulumieli leviää ympäriinsä.
En halua kenellekään sanoa, kuinka kunkin on Joulunsa vietettävä, mutta halusinpa nyt pukea ajatuksiani hieman sanoiksi ja tekstiksi. Ehkä toivoin herättäväni muissakin ajatuksia. Ehkä halusin ainakin yrittää tuoda muillekin sitä harrasta ja hengellistä joulumieltä, ehkä jopa toivottamaan Jeesuslapsen sinne sydämeen. Kuten sanottua oma olo on ollut syystä jos toisesta viime aikoina aika harras ja tämä viimeistään eilen saatu hengellinen joulumieli sitä vain on vahvistanut. Olen huomannut miettineeni viime aikoina aika monia asioita ja tätä maailman menoa aika syvällisesti. Joulun Taika löysi jostain tiensä ainakin minun luokseni ja sydämeeni. Kiitos Sinulle, joka jaksoit tänne loppuun asti lukea ja Siunattua Joulua!