Jarmo Hänninen
New Member
Tulihan tuo viimeinkin katsottua kun telkkarista oikein näyttivät. Elokuvahan kertoo niin ikään matemaattisesti nerokkaan John Nashin tarinan. Vallankumouksellisia teorioita esittäneen Nashin työ vaikutti erityisesti taloustieteeseen. Tosin Nash ei kehitellyt teorioitaan yksin, kuten elokuvassa esitetään, vaan muutaman muun työtoverin kanssa. Skitsofreniaa sairastanut Nash voitti myös Nobel-palkinnon. Ron Howard ohjasi Russell Crowen ja Jennifer Connelyn tähdittämän elokuvan valkokankaalle ja se sai vuoden 2002 Oscar-juhliin kahdeksan ehdokkuutta (paras elokuva, ohjaus, leikkaus, naissivuosa, leikkaus, käsikirjoitus adaptaatio, miespääosa, maskeeraus, score), joista elokuva nappasi neljä (paras naissivuosa, ohjaus, elokuva ja käsikirjoitus). Merkityksellistä palkintojenjaosta tekee sen, että tuo oli myös vuosi jolloin ensimmäinen Taru Sormuksen Herrasta -osa oli ehdolla. Kaunis mieli otti Oscarin Jacksonin elokuvalta kolmessa kategoriassa (paras elokuva, käsikirjoitus ja ohjaus), jotka olivat omasta mielestäni juuri niitä kategorioita, joissa Kaunis mieli ei todellakaan loistanut. LotR puolestaan nappasi pystit juuri niissä kategorioissa Kauniilta mieleltä, joissa se mielestäni oli vahvimmillaan (mutta ei tosin olisi ansainnut edes ehdokkuutta niillä meriiteillä!) eli maskeerauksessa ja scoressa.
Kaunis mieli on hyvä elokuva. Se on tosin liian tavanomainen palkittavaksi niillä ansioilla mitä elokuvalle oli asetettu. Ron Howard osaa ohjata hemmetin kaunista draamaa ja aikalaiskuvaus on kunnioitettavaa. Mutta kun miehen jokainen elokuva on vastaavanlaista diibadaabaa niin ihmetellä saattaa, että miten ihmeessä juuri Kaunis mieli sai palkinnon. Ei pidä sitten käsittää väärin... Ron Howard is da man ja hänen ohjaamansa elokuvat ovat järjestään mainioita ja tunteikkaita katselukokemuksia. En vaan voi käsittää sitä über-hehkutusta mitä tämä elokuva sai osakseen - olivatko muut vuoden 2001 elokuvat sitten niin heikkoja? No, mutta Crowe tekee melko vahvan roolisuorituksen vaikkakin näyttää elokuvan alkuosiossa melko vanhalta verrattuna muihin "ikäisiinsä" ja sitten elokuvan loppupuolella hänen Nash-hahmonsa on lähestulkoon ainoa, joka on vanhentunut verrattuna esim. hänen vaimoaan esittävään Jennifer Connelyyn, jonka ainoa näkyvä "vanheneminen" nähdään vasta elokuvan lopussa. Sivuosanäyttelijöinä napsahtelevat Ed Harris, Adam Goldberg, Christopher Plummer, Josh Lucas ja Anthony Rapp ovat omissa rooleissaan ihan mukiinmeneviä, mutta ikäänkuin ohjaaja ja/tai käsikirjoittaja ei ole osannut päättää, että miten katsojan pitäisi reagoidan heihin... minä en ainakaan osaa päättää, että ovatko hahmot ärsyttäviä paskiaisia vaiko rakastettavia tyyppejä, jotka ovat päähenkilön puolella ja vastaankin vain tämän omaksi parhaaksi. Naissivuosasta on sanottavaa pari lausetta... Jennifer Connely on kaunis näky elokuvassa ja kyllähän nainen näytellä osaa, mutta jos kasvonpiirteet ovat yhtä muuttumattomat ja jäykät kuin tässä elokuvassa niin monille tunteille ei ole sijaa.
Nämä nyt olivat vain meikäläisen mielipiteitä, jolloin muulla luultavasti erilaisia kommentteja elokuvasta. Mutta juu, I rest my case here ja pinnat perään:
3½/5
Kaunis mieli on hyvä elokuva. Se on tosin liian tavanomainen palkittavaksi niillä ansioilla mitä elokuvalle oli asetettu. Ron Howard osaa ohjata hemmetin kaunista draamaa ja aikalaiskuvaus on kunnioitettavaa. Mutta kun miehen jokainen elokuva on vastaavanlaista diibadaabaa niin ihmetellä saattaa, että miten ihmeessä juuri Kaunis mieli sai palkinnon. Ei pidä sitten käsittää väärin... Ron Howard is da man ja hänen ohjaamansa elokuvat ovat järjestään mainioita ja tunteikkaita katselukokemuksia. En vaan voi käsittää sitä über-hehkutusta mitä tämä elokuva sai osakseen - olivatko muut vuoden 2001 elokuvat sitten niin heikkoja? No, mutta Crowe tekee melko vahvan roolisuorituksen vaikkakin näyttää elokuvan alkuosiossa melko vanhalta verrattuna muihin "ikäisiinsä" ja sitten elokuvan loppupuolella hänen Nash-hahmonsa on lähestulkoon ainoa, joka on vanhentunut verrattuna esim. hänen vaimoaan esittävään Jennifer Connelyyn, jonka ainoa näkyvä "vanheneminen" nähdään vasta elokuvan lopussa. Sivuosanäyttelijöinä napsahtelevat Ed Harris, Adam Goldberg, Christopher Plummer, Josh Lucas ja Anthony Rapp ovat omissa rooleissaan ihan mukiinmeneviä, mutta ikäänkuin ohjaaja ja/tai käsikirjoittaja ei ole osannut päättää, että miten katsojan pitäisi reagoidan heihin... minä en ainakaan osaa päättää, että ovatko hahmot ärsyttäviä paskiaisia vaiko rakastettavia tyyppejä, jotka ovat päähenkilön puolella ja vastaankin vain tämän omaksi parhaaksi. Naissivuosasta on sanottavaa pari lausetta... Jennifer Connely on kaunis näky elokuvassa ja kyllähän nainen näytellä osaa, mutta jos kasvonpiirteet ovat yhtä muuttumattomat ja jäykät kuin tässä elokuvassa niin monille tunteille ei ole sijaa.
Nämä nyt olivat vain meikäläisen mielipiteitä, jolloin muulla luultavasti erilaisia kommentteja elokuvasta. Mutta juu, I rest my case here ja pinnat perään:
3½/5