Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Koffia kansalle
- Viestiketjun aloittaja Pacdam
- Aloituspäivämäärä
P
Pepto
Guest
Wuuuhaa. 
Japsi-koneella olen pelaillut, ja tätä lukiessani sekin on jo korjattu toistaiseksi pois olohuoneesta. En siis ainakaan nyt testaa tuota PAL-koneella millään bootilla.
Varmaan joku 150 matsia vetäisin tuossa putkeen. Arcade-tikulla tuo on kerrassaan mainio, joskaan ei kamalan vaikea. Ongelmia tuli vasta joitakin bosseja vastaan, peli tyssäsi aina yhteen ja samaan hemmoon ;(
Testasin samaan syssyyn Garouta, jotta sain jonkinlaisen vertauskohdan. Garoun hahmot isompia, taustat Garoussa ehkä vähän paremman näköisiä. Pelattavuus oli KOF2001:ssä paikallaan, mutta ... jätän arvostelemisen teille ammattilaisille, minulla kun kokemusta tappelupeleistä on kovin vähän.
-=Pacdam=-
Nyt on odotus korkeimmillaan! Viime kuukauden olen pelaillut lähinnä vain KOF 2000:a ja Last Bladea joten voitte uskoa että odottelen vesi kielellä.
Pacdam: Uudessakin Koffissa on vielä pääosin vanhat spritet käytössä hahmoista, joten vanhimmat ovat ensimmäisestä Koffista, vm. 94. Garouta varten taas luotiin kokonaan uudet hahmot ja piirrettiin ne alusta asti moderniin makuun. Siksi Garoussa on mm. niin vähän hahmoja verrattuna Koffeihin. Garouhan oli SNK:n vastaus Capcomin Street Fighter 3:lle joka myös on tunnettu erittäin hienosta animaatiostaan.
Pelattavuuspuolella odottelen erityisesti uutta ratio-tyyppistä järjestelmää jossa voi valita tappelijoiden ja strikereiden välillä, käyttääkö 1-4 varsinaista tappelijaa ja 0-3 strikeria. Strikerit voi vielä olla ruudulla yhtäkin aikaa... Lisäksi uusi wire damage-systeemi kuulostaa mielenkiintoiselta, puhumattakaan muutamasta uudesta hahmosta!
Täytyy kyllä lähteä tiistaina aikaisemmin töistä...
Pacdam: Uudessakin Koffissa on vielä pääosin vanhat spritet käytössä hahmoista, joten vanhimmat ovat ensimmäisestä Koffista, vm. 94. Garouta varten taas luotiin kokonaan uudet hahmot ja piirrettiin ne alusta asti moderniin makuun. Siksi Garoussa on mm. niin vähän hahmoja verrattuna Koffeihin. Garouhan oli SNK:n vastaus Capcomin Street Fighter 3:lle joka myös on tunnettu erittäin hienosta animaatiostaan.
Pelattavuuspuolella odottelen erityisesti uutta ratio-tyyppistä järjestelmää jossa voi valita tappelijoiden ja strikereiden välillä, käyttääkö 1-4 varsinaista tappelijaa ja 0-3 strikeria. Strikerit voi vielä olla ruudulla yhtäkin aikaa... Lisäksi uusi wire damage-systeemi kuulostaa mielenkiintoiselta, puhumattakaan muutamasta uudesta hahmosta!
Täytyy kyllä lähteä tiistaina aikaisemmin töistä...
Tarkoititkohan minua. Mutta kuitenkin, tässä pieni arvioni pelistä:Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Kosm
Kukas se sanoikaan olevansa tappelupelien expertti. Hommiin vaan.
Aloitetaanpa aivan alusta, pelin intro aika siisti ja sopii peliin aika hyvin. Musiikillisesti huipuluokkaa mutta muuten Kof:eissa on nähty parempiakin introja. Introsta päästää sitten itse pelaamisen pariin.
Pelin artwork on erittäin hienoa sarjakuvamaista tyyliä (jotkut tästä pitävät, jotkut eivät). Hahmoja on tullut pari lisää. Uusia hahmoja on muunmuassa Angel (The Rock wannabe) ja K9999 (Tetsuo wannabe). Kulan "ystävä" Foxy on myös nyt pelattava hahmo. Palaavia kasvoja on mm. Heidern (siistinpänä kuin kuin koskaan) ja Goro Daimon (pikku vauvelin kanssa).
Myös menetyksiä on kuten Jhun ja Kasumi.
Pienenä yksityiskohtana voisi mainita Shingo:n pikku laulu uudessa winpose:ssaan joka sai ainakin minut ratkeamaan nauruun ensimmäisellä kerralla.
Hahmojärjestyksen valinta on myös kokenut muutoksen. Nyt pelkän järjestyksen lisäksi voi valita mitkä hahmoista ovat striker:eitä, jos ollenkaan. Sitten päästään jo melkein itsetaistelun pariin. Viimeistään ensimmäisen taistelun aikana huomaa muusikillisen muutoksen, vähemmän melodiaa, enemmän "jumputusta". Onneksi dc versiossa on vaihtoehtona myös "paranneltu" musa, kuten muissakin Snk:n käännöksissä.
Sitten siihen taisteluun. Taistelusysteemiä on tweakattu kivasti edellisistä osista ja ei ole enää yhtä "herkkä" kuin ennen. Myös uusi striker järjestelmä toimii hyvin. Eli ei pahemmin valittamista sillä alueella.
Pelin bossit ovat vähän sekalaista sakkia. Ne ovat reilusti vaikeampia kuin 2k:ssa mutta Original Zero on vain ehkä hieman liian helppo verrattuna pelin oikeaan pomoon eli Igniz:iin. Ei Igniz:kään ole mitään verrattuna Kof96:sen Goenitziin, mutta pistää aloittelijat ja button smasherit kumoon helposti. Igniz on ainakin minusta siistein bossi missään snk:n pelissä.
Sitten vielä se graafinen puoli. Hahmojen (uusia lukuunottamatta) spritet ovat samoja mitä Kof:eissa on nähty jo iät ja ajat. Mutta väripaletti on jostain syystä tummennettu ja hahmot näyttävät osittain vähän paremmilta. Taustat taasen ovat hieman tylsiä verrattuna edellisten pelien vastaaviin mutta ajavat asiansa aika hyvin (sitä paitsi pelatessasi mielenkiintosi pitäisi olla muualla kuin taustoissa).
Extroina pelissä on vaihtoehtoinen soundtrack, uusia taustoja, puzzle peli(tetris?) ja galleria moodi .
Kokonaisuutena toimiva peli mutta ei missään nimessä paras KoF tähän mennessä.
Arvio tehty Neo Geo version pohjalta.
Ja nyt sitten odottelemaan sitä Kof2k2:sta, paljon parempaa Koffia...
Viimeksi muokannut moderaattori:
P
Pepto
Guest
Varsinkaan noi musakommentit ei päde DC versioon, koska siinä niihin on pistetty joku huono efekti, jonka ansiosta musiikit on aika mutaset ja mitäänsanomattomat.
Taistelusysteemi on kieltämättä varsin mainio. Itse en omista KOF-sarjasta yhtään aikasempaa osaa DC:lle, joten minulla on varsin vähän kokemusta aikasemmista - en osaa verrata animaatioita, hahmoja, taustoja, musiikkeja, en mitään. KOF2000:sta pelasin tunnin ennen sen myymistä Rainmanille.
Ehdottomasti hankkimisen arvoinen peli tuo kuitenkin on. Kun sanoin aikaisemmin, että "Testasin samaan syssyyn Garouta, jotta sain jonkinlaisen vertauskohdan. Garoun hahmot isompia, taustat Garoussa ehkä vähän paremman näköisiä. Pelattavuus oli KOF2001:ssä paikallaan, mutta ... jätän arvostelemisen teille ammattilaisille, minulla kun kokemusta tappelupeleistä on kovin vähän" en tarkoittanut missään nimessä, että KOF2001:ssä oli jotain pielessä, päin vastoin. Minusta se on jopa yksinpelinä kerrassaan nautittavaa mättämistä. Onneksi ostin itsellekin
-=Pacdam=-
Ehdottomasti hankkimisen arvoinen peli tuo kuitenkin on. Kun sanoin aikaisemmin, että "Testasin samaan syssyyn Garouta, jotta sain jonkinlaisen vertauskohdan. Garoun hahmot isompia, taustat Garoussa ehkä vähän paremman näköisiä. Pelattavuus oli KOF2001:ssä paikallaan, mutta ... jätän arvostelemisen teille ammattilaisille, minulla kun kokemusta tappelupeleistä on kovin vähän" en tarkoittanut missään nimessä, että KOF2001:ssä oli jotain pielessä, päin vastoin. Minusta se on jopa yksinpelinä kerrassaan nautittavaa mättämistä. Onneksi ostin itsellekin
-=Pacdam=-
Tarkoitin enemmän yleisesti, että nyt kommenttia tarvitaan.
Onhan sitä nyt tullutkin. Tsekkailin tuossa, että NeoGeo versiosta löytyy luonnollisesti arviota netistäkin, mutta tästä DC:n versiosta ei kovin montaa tekstinpätkää löydy.
Alkaa tämä pikkuhiljaa tuntumaan pakkohankinnalta. Voisi tuon Garou:n napata saman tien kanssa. Tai sitten odottaa KOF2K2:ta ja tilaa kaikki kolme kerralla. Kiirehän tässä ei ole, kun pelattavaa on muutenkin tarpeeksi.
No niin, kaksi viikkoa on mennyt KoF 2001:n kanssa ja lienee aika antaa siitä muutama nopea kommentti.
Lyhyesti sanottuna peli on loistava!
Introsta lähtien pelistä huokuu SNK:n charmi joka on ehdottomasti vertaansa vailla pelien joukossa. Yksityiskohtiin on panostettu upeasti ja uusi graafinen ulkoasu hahmonvalintaruudussa ja taistelujen välissä hivelee silmää. Hahmopotretit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta erittäin onnistuineita ja ennen kaikkea yhteinen graafinen ilme on onnistuttu säilyttämään hienolla tavalla. Kokonaisuudesta on havaittavissa upea sekoitus retroilua ja uudistumista. Juuri tältä pitää näyttääkin vuonna 2000 16-bittiselle konsolille tehty peli.
Grafiikka varsinaisten taistelujen aikana on kuitenkin tutun näköistä. Kuten edellä jo todettiinkin niin spritet ovat niitä samoja vanhoja jotka ovat olleet käytössä jo kohta kymmenen vuotta ja se myös alkaa näkyä. Toisaalta yhdenmukaisuus on säilytetty tyylikkäästi tässäkin suhteessa eikä käsillä ole missään nimessä sellainen kaaos kuin esim. Capcom vs. SNK -sarjan peleissä.
Jotakin uudistumistakin on kuitenkin tapahtunut. Andyn ulkomuotoa on hieman muutettu, joillakin "uusilla-vanhoilla" hahmoilla on kokonaan uusia liikkeitä (Whip, Lin, Seth jne.) ja sitten on mukana tietysti kokonaan uusiakin hahmoja, jotka vaikka tuntuvatkin aivan mielenkiintoisilta eivät nyt ainakaan vielä ole säväyttäneet ihmeemmin. Sitten tietysti kaikilla hahmoilla on liikevalikoimaa pikkaisen muutettu lisäämällä joitain pieniä uusia yksityiskohtia ja korvaamalla joitakin liikkeitä sarjan aiemmissa osissa esiintyneillä liikkeillä. Parasta on kuitenkin Yurin saama "Shun Yuri Satsu" joka on upean törkeä kopio Akuman Shun Goku Satsusta aina satunnaisesti esiintyvää loppuposeerausta myöten!
Pelimekaniikkaakin on tietysti vähän muutettu. Käyttöön on otettu ratio-systeemi jonka puitteissa voi vapaasti valita käyttöönsä neljästä hahmosta 0-3 strikeria loppujen ollessa varsinaisia tappelijoita. Minuun ei ainakaan tämä järjestelmä ole millään uponnut. Strikerit tekevät suunnilleen sitä mitä edellisissäkin peleissä mutta niiden käyttö maksaa yhden super barin joka tuntuu naurettavan kovalta hinnalta. Joidenkin hahmojen superit ovat tekevät enemmän vahinkoa blockattuinakin kuin strikerit osuessaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä ettei strikereita juuri tule käytettyä ellei mielessä ole jotain mahtavan upeaa combokikkailua. Tällöin riskit ovat mielestäni kyllä mahdollisia haittoja suuremmat.
Toisekseen valittaessa neljä taistelijaa tekevät ne niin naurettavan vähän vahinkoa vastustajalle että hermot loppuvat ennen vastustajan tipahtamista. Esimerkkinä Original Zerolle täytyy tehdä toistakymmentä Power Geyseriä ennen kuin tulee valmista! Siinä vaan sitten yrittelemään.
Muita uutuuksia ovat wire damage joka tietyissä tapauksissa sinkauttaa vastustajan ruudun reunalta takaisin combottavaksi ja super cancelit eli tietyt liikkeet joista voi suoraan mennä superiin. Nämäkin sinänsä hyvät ideat on mielestäni toteutettu luvattoman heikosti. Ensinnäkin kaikilla hahmoilla ei ole wire damagea aiheuttavaa liikettä. Eli jos pelaat esim. Terryllä niin wireä ei yksinkertaisesti koskaan tapahdu. Toisaalta joillakin wire attack on niin vaikea toteuttaa että sen varaan ei voi mitenkään laskea, esim Changin wire on erään superin eräs sattumanvarainen lopetusliike (yksi kuudesta mahdollisesta - yritin puoli tuntia yhtä mittaa ja onnistuin kahdesti).
Sama vika super cancelissa. Street Fighter 3 (ja jossain määrin SF Ex-sarja) on osoittanut että super cancel on toteuttamiskelpoinen ominaisuus mutta tässä pelissä sekin on tehty todella vaikeaksi. Esimerkkinä taas Terry - Terryn super cancel on Rising Tacklen 1. osuma. Ei aiemmin eikä myöhemmin. Helppoa! Toisaalta esim. Benimarun cancel on kätevä tehdä ja todella hyödyllinen (esim. jumping C, cr. C, qcb+C, qcbx2+k)
On pelissä onneksi onnistuneitakin uudistuksia, koko 2d-tappelupelien genressäkin. Jännä on esim. super joka tehdään liikkeellä QCFx4+näppäin eli neljä neljännesympyrää eteenpäin. Siinä saa ohjain kyytiä. Myös Foxyn takaapäin iskevä super ja itsemurhasuper (jos liike ei osu, Foxy häviää) ovat omia suosikkejani. Suurin ilon aihe on kuitenkin se, että SNK poisti tästä pelistä armor- ja countermoodit, jotka ainakin omasta mielestäni olivat aina jotenkin keinotekoisen oloisia ja epäluontevia käyttää. Super cancelit osittain korvasivat suurimmat menetykset mitä tuosta aiheutui.
Vielä pelattavuudesta voisi sanoa sen verran että käsillä taitaa olla helpoin koskaan pelaamani SNK:n peli. Oletusvaikeustasolla (3) pelin läpäisee heittämällä kokemattomampikin ja itselleni ei viikon harjoittelun jälkeen tuota kuin pieniä vaikeuksia taso 8. Lisättäköön että en todellakaan ole mikään genren mestari vaan mielestäni normaalia keskikastia. Helppous ulottuu myös ensimmäiseen bossiin eli Original Zeroon joka ei tarjoa juuri minkäänlaista vastusta vaan pelaaja voi yksinkertaisesti ampua supereita kaverin ylimalkaiseen suuntaan ja homma on sillä selvä. Toisaalta sitten varsinainen loppupahis onkin SNK:n historian mauttomin tuttavuus eikä hänestä sen enempää
Jaahas, vieläkös on jotain olennaista sanomatta. Hmmm... Musiikki yllätti minut todella positiivisesti! Kuten Pepto tuossa mainitsikin niin musiikeissa on aika tunkkainen soundi mutta itse tyyli on hyvä. Kappaleet ovat huomattavasti rytmisempiä kuin aiemmissa Koffeissa ja se sopii mielestäni peliin hienosti. Äänet muuten ovat sitä mitä ovat olleet aina ennenkin eivätkä muutamat uudet ääninäyttelijät erotu massasta sen ihmeemmin suuntaan jos eivät toiseenkaan. Boomerin arvioon pieni kommentti: eikös tuo Shingon laulu ollut mukana jo KoF2k:ssa?
Taustat ovat taas pettymys. Ihmetyttää että kun on kerran taiteilijoita käytössä niin ei saada aikaan yhtään parempaa jälkeä. Animointia löytyy mutta se on aika vaatimatonta kahden framen kikkailua ja hallitsevana päävärinä kaikissa taustoissa on haalenruskean ja harmaan eri sävyt. Ei sytytä, ei. Bonusta on, että vs. ja training -moodeihin saa valittua klassisia taustakuvia, kaksi vaihtoehtoa jokaisesta Koffista alkaen -94:stä 2k:hon.
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä mainittakoon yllättävänkin onnistunut puzzle game. Kyseessä on Tetristä muistuttava yhden-kahden hengen peli joka tuo mieleen Super Puzzle Fighter 2:n. Tästä avovaimokin piti todella paljon ja nyt olen onnistunut virallisesti siis saamaan hänetkin pelaamaan Koffia! Enpä olisi uskonut mahdolliseksi. Kaikin puolin viimeistelty tuo peli ei ole mutta yllättävän toimiva ja jossain määrin omaperäinenkin. Sopii toivoa että Playmore vaikka kehittäisi kokonaan uuden tuotteen tuon tai vastaavan idean ympärille.
Kokonaisuutena täytyy sanoa että peli on yksi parhaita Dreamcastin pelejä. Yllä mainittuja lähinnä whinetykseksi luettavia pieniä detaljeja lukuunottamatta kyseessä on vuosien saatossa lähes täydelliseksi hioutunut tuote jonka paikka ei ole kaupassa eikä DC:n omistajan hyllyssä vaan jokaisen DC:ssä. Ainoa syy olla omistamatta tätä on se että jo omistaa pelin NeoGeolle ja silloin kannattaa olla hiljaa koska tulen vain kateelliseksi
Loisto-ostos. Loistava peli.
Lyhyesti sanottuna peli on loistava!
Introsta lähtien pelistä huokuu SNK:n charmi joka on ehdottomasti vertaansa vailla pelien joukossa. Yksityiskohtiin on panostettu upeasti ja uusi graafinen ulkoasu hahmonvalintaruudussa ja taistelujen välissä hivelee silmää. Hahmopotretit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta erittäin onnistuineita ja ennen kaikkea yhteinen graafinen ilme on onnistuttu säilyttämään hienolla tavalla. Kokonaisuudesta on havaittavissa upea sekoitus retroilua ja uudistumista. Juuri tältä pitää näyttääkin vuonna 2000 16-bittiselle konsolille tehty peli.
Grafiikka varsinaisten taistelujen aikana on kuitenkin tutun näköistä. Kuten edellä jo todettiinkin niin spritet ovat niitä samoja vanhoja jotka ovat olleet käytössä jo kohta kymmenen vuotta ja se myös alkaa näkyä. Toisaalta yhdenmukaisuus on säilytetty tyylikkäästi tässäkin suhteessa eikä käsillä ole missään nimessä sellainen kaaos kuin esim. Capcom vs. SNK -sarjan peleissä.
Jotakin uudistumistakin on kuitenkin tapahtunut. Andyn ulkomuotoa on hieman muutettu, joillakin "uusilla-vanhoilla" hahmoilla on kokonaan uusia liikkeitä (Whip, Lin, Seth jne.) ja sitten on mukana tietysti kokonaan uusiakin hahmoja, jotka vaikka tuntuvatkin aivan mielenkiintoisilta eivät nyt ainakaan vielä ole säväyttäneet ihmeemmin. Sitten tietysti kaikilla hahmoilla on liikevalikoimaa pikkaisen muutettu lisäämällä joitain pieniä uusia yksityiskohtia ja korvaamalla joitakin liikkeitä sarjan aiemmissa osissa esiintyneillä liikkeillä. Parasta on kuitenkin Yurin saama "Shun Yuri Satsu" joka on upean törkeä kopio Akuman Shun Goku Satsusta aina satunnaisesti esiintyvää loppuposeerausta myöten!
Pelimekaniikkaakin on tietysti vähän muutettu. Käyttöön on otettu ratio-systeemi jonka puitteissa voi vapaasti valita käyttöönsä neljästä hahmosta 0-3 strikeria loppujen ollessa varsinaisia tappelijoita. Minuun ei ainakaan tämä järjestelmä ole millään uponnut. Strikerit tekevät suunnilleen sitä mitä edellisissäkin peleissä mutta niiden käyttö maksaa yhden super barin joka tuntuu naurettavan kovalta hinnalta. Joidenkin hahmojen superit ovat tekevät enemmän vahinkoa blockattuinakin kuin strikerit osuessaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä ettei strikereita juuri tule käytettyä ellei mielessä ole jotain mahtavan upeaa combokikkailua. Tällöin riskit ovat mielestäni kyllä mahdollisia haittoja suuremmat.
Toisekseen valittaessa neljä taistelijaa tekevät ne niin naurettavan vähän vahinkoa vastustajalle että hermot loppuvat ennen vastustajan tipahtamista. Esimerkkinä Original Zerolle täytyy tehdä toistakymmentä Power Geyseriä ennen kuin tulee valmista! Siinä vaan sitten yrittelemään.
Muita uutuuksia ovat wire damage joka tietyissä tapauksissa sinkauttaa vastustajan ruudun reunalta takaisin combottavaksi ja super cancelit eli tietyt liikkeet joista voi suoraan mennä superiin. Nämäkin sinänsä hyvät ideat on mielestäni toteutettu luvattoman heikosti. Ensinnäkin kaikilla hahmoilla ei ole wire damagea aiheuttavaa liikettä. Eli jos pelaat esim. Terryllä niin wireä ei yksinkertaisesti koskaan tapahdu. Toisaalta joillakin wire attack on niin vaikea toteuttaa että sen varaan ei voi mitenkään laskea, esim Changin wire on erään superin eräs sattumanvarainen lopetusliike (yksi kuudesta mahdollisesta - yritin puoli tuntia yhtä mittaa ja onnistuin kahdesti).
Sama vika super cancelissa. Street Fighter 3 (ja jossain määrin SF Ex-sarja) on osoittanut että super cancel on toteuttamiskelpoinen ominaisuus mutta tässä pelissä sekin on tehty todella vaikeaksi. Esimerkkinä taas Terry - Terryn super cancel on Rising Tacklen 1. osuma. Ei aiemmin eikä myöhemmin. Helppoa! Toisaalta esim. Benimarun cancel on kätevä tehdä ja todella hyödyllinen (esim. jumping C, cr. C, qcb+C, qcbx2+k)
On pelissä onneksi onnistuneitakin uudistuksia, koko 2d-tappelupelien genressäkin. Jännä on esim. super joka tehdään liikkeellä QCFx4+näppäin eli neljä neljännesympyrää eteenpäin. Siinä saa ohjain kyytiä. Myös Foxyn takaapäin iskevä super ja itsemurhasuper (jos liike ei osu, Foxy häviää) ovat omia suosikkejani. Suurin ilon aihe on kuitenkin se, että SNK poisti tästä pelistä armor- ja countermoodit, jotka ainakin omasta mielestäni olivat aina jotenkin keinotekoisen oloisia ja epäluontevia käyttää. Super cancelit osittain korvasivat suurimmat menetykset mitä tuosta aiheutui.
Vielä pelattavuudesta voisi sanoa sen verran että käsillä taitaa olla helpoin koskaan pelaamani SNK:n peli. Oletusvaikeustasolla (3) pelin läpäisee heittämällä kokemattomampikin ja itselleni ei viikon harjoittelun jälkeen tuota kuin pieniä vaikeuksia taso 8. Lisättäköön että en todellakaan ole mikään genren mestari vaan mielestäni normaalia keskikastia. Helppous ulottuu myös ensimmäiseen bossiin eli Original Zeroon joka ei tarjoa juuri minkäänlaista vastusta vaan pelaaja voi yksinkertaisesti ampua supereita kaverin ylimalkaiseen suuntaan ja homma on sillä selvä. Toisaalta sitten varsinainen loppupahis onkin SNK:n historian mauttomin tuttavuus eikä hänestä sen enempää
Jaahas, vieläkös on jotain olennaista sanomatta. Hmmm... Musiikki yllätti minut todella positiivisesti! Kuten Pepto tuossa mainitsikin niin musiikeissa on aika tunkkainen soundi mutta itse tyyli on hyvä. Kappaleet ovat huomattavasti rytmisempiä kuin aiemmissa Koffeissa ja se sopii mielestäni peliin hienosti. Äänet muuten ovat sitä mitä ovat olleet aina ennenkin eivätkä muutamat uudet ääninäyttelijät erotu massasta sen ihmeemmin suuntaan jos eivät toiseenkaan. Boomerin arvioon pieni kommentti: eikös tuo Shingon laulu ollut mukana jo KoF2k:ssa?
Taustat ovat taas pettymys. Ihmetyttää että kun on kerran taiteilijoita käytössä niin ei saada aikaan yhtään parempaa jälkeä. Animointia löytyy mutta se on aika vaatimatonta kahden framen kikkailua ja hallitsevana päävärinä kaikissa taustoissa on haalenruskean ja harmaan eri sävyt. Ei sytytä, ei. Bonusta on, että vs. ja training -moodeihin saa valittua klassisia taustakuvia, kaksi vaihtoehtoa jokaisesta Koffista alkaen -94:stä 2k:hon.
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä mainittakoon yllättävänkin onnistunut puzzle game. Kyseessä on Tetristä muistuttava yhden-kahden hengen peli joka tuo mieleen Super Puzzle Fighter 2:n. Tästä avovaimokin piti todella paljon ja nyt olen onnistunut virallisesti siis saamaan hänetkin pelaamaan Koffia! Enpä olisi uskonut mahdolliseksi. Kaikin puolin viimeistelty tuo peli ei ole mutta yllättävän toimiva ja jossain määrin omaperäinenkin. Sopii toivoa että Playmore vaikka kehittäisi kokonaan uuden tuotteen tuon tai vastaavan idean ympärille.
Kokonaisuutena täytyy sanoa että peli on yksi parhaita Dreamcastin pelejä. Yllä mainittuja lähinnä whinetykseksi luettavia pieniä detaljeja lukuunottamatta kyseessä on vuosien saatossa lähes täydelliseksi hioutunut tuote jonka paikka ei ole kaupassa eikä DC:n omistajan hyllyssä vaan jokaisen DC:ssä. Ainoa syy olla omistamatta tätä on se että jo omistaa pelin NeoGeolle ja silloin kannattaa olla hiljaa koska tulen vain kateelliseksi
Loisto-ostos. Loistava peli.
Oulun suunnassa ollaan huuli pyöreinä En oikeastaan edes halua välttämättä tietää, mitä Rainman keksii, jos se kirjoittaa KOF2001:stä muuta kuin " ...ja lienee aika antaa siitä muutama nopea kommentti." -tyyppisen jutun.
Excellent. 10+. AAA+. Kaikki ylisanat.
Saako Tonppa nostaa tuon arvosteluksi? Tuo pitää saada kaikkien luettavaksi.
En ole keskittynyt noihin tappelupeleihin tarpeeksi, sillä en osaa tehdä Super-, Cancel- Super Cancel jne. liikkeitä - ilman niitäkin on pärjännyt pitkälle. Tämän vuoksi peli tuntui oletusvaikeustasolla helpolta, kunnes vastaan tuli toinen Bossi (en muista nimeä). ***tana, minä menen harjoittelemaan ja hakkaan sen juipin ...
-=Pacdam=-
En oikeastaan edes halua välttämättä tietää, mitä Rainman keksii, jos se kirjoittaa KOF2001:stä muuta kuin " ...ja lienee aika antaa siitä muutama nopea kommentti." -tyyppisen jutun.Excellent. 10+. AAA+. Kaikki ylisanat.
Saako Tonppa nostaa tuon arvosteluksi? Tuo pitää saada kaikkien luettavaksi.
En ole keskittynyt noihin tappelupeleihin tarpeeksi, sillä en osaa tehdä Super-, Cancel- Super Cancel jne. liikkeitä - ilman niitäkin on pärjännyt pitkälle. Tämän vuoksi peli tuntui oletusvaikeustasolla helpolta, kunnes vastaan tuli toinen Bossi (en muista nimeä). ***tana, minä menen harjoittelemaan ja hakkaan sen juipin ...
-=Pacdam=-
P
Pepto
Guest
Jos joku haluu arvostelunsa tonne sivuille, niin mä voin pistää sen sinne (olettaen että se sopii muulle dcfin remmille).
Tuota en tiennytkään johtuen siitä etten ole pelannut 2k:ta juuri ollenkaan. Pahoittelen virhettäni.
Mä arvasin tämän. Kun kerran sanoo jotain todella tyhmää, siitä kuulee sitten kauan. Tiedän kyllä aika paljon itse tappelupeleistä, mutta tietoni ja taitoni pelien taistelusysteemeistä ovat aika heikot. Eli mätkintäpelit ovat minulle vielä tällä hetkellä harrastuksena satunnaista pelailua, keräilyä, lukemista ja combovideoiden katselua (ette usko kuinka paljon teen tuota viimeistä).
Ja mitä arvoteluihin tulee, omani oli aika huono rainmanin omaan verrattuna koska:
1. Olen surkea arvosteluiden kirjoittaja
2. Siitä on jo aika pitkä aika kun viimeksi pelasin ko. peliä.
3. Kiinnitän mätkintäpeleissä liikaa huomiota epäoleellisiin asioihin.
4. En osaa pelata kunnolla snk:n pelejä (opettelen tosin Motw:ia)
5. Yritin oikeastaan kirjoittaa lyhyttä arviota mutta se taisikin venyä "arvosteluksi".
Sori vaan.
Kiitoksia vaan positiivisesta palautteesta! On ilo tietää ettei aivan turhan päin näe vaivaa.
Jos arvon DCFinin ylläpitäjät haluavat ottaa tuon arvosteluksi niin siitä vaan, voin sitä vielä muokatakin jos tarvitaan.
Sitten vielä yksi ehdotus - kun nyt tuon varsinaisen saitin päivittyminen ei ole aivan jokapäiväistä niin voisiko tänne BBS:n puolelle pistää viestiä aina kun sinne tulee jotain uutta. Tämä käytäntö on käsittääkseni käytössä ainakin CubeFinissä. Sanasta sanaan ei tarvitse pasteta mitä uutta on tullut vaan linkki riittäisi. Näin satunnaisempikin vieras eksyisi tiedon ääreen.
Jos arvon DCFinin ylläpitäjät haluavat ottaa tuon arvosteluksi niin siitä vaan, voin sitä vielä muokatakin jos tarvitaan.
Sitten vielä yksi ehdotus - kun nyt tuon varsinaisen saitin päivittyminen ei ole aivan jokapäiväistä niin voisiko tänne BBS:n puolelle pistää viestiä aina kun sinne tulee jotain uutta. Tämä käytäntö on käsittääkseni käytössä ainakin CubeFinissä. Sanasta sanaan ei tarvitse pasteta mitä uutta on tullut vaan linkki riittäisi. Näin satunnaisempikin vieras eksyisi tiedon ääreen.