Tämän tahdissa myös repeilin aika hyvin. Jokainen joka ei vihaa heviä ja on levyä kuunnellut hieman ymmärtää miksi.
http://www.cinemasf.net/view.shtml?lvt/m_0007
Master of Puppets oli Metallican kolmas julkaisu, jossa laulaja-kitaristina toimii tuttu James Hetfield, basistina Cliff Burton, rumpalina Lars Ulrich ja toisena kitaristina Kirk Hammett, eli tuttu paketti on jälleen koossa.
Läpyskän aloittaa Battery, joka alkaa kelvollisella akustisen kitaran soitolla ja lopulta jytiseekin jo tuttuun Metallica -tyyliin. Kitaran soundit ovat kohdallaan, mutta Hetfieldin laulu on ärsyttävää sykähtelevää änkyttämistä. Riffit ovat melko tylsiä, ja jokainen soittaja pystyisi parempaankin. Seuraavaksi levyn paras biisi kolahtaa silmään, kun nimikkokappale lähtee jytäämään. Tämä on sitä Metallicaa mitä ainakin henkilökohtaisesti haluan kuulla. Kitaroissa on hienot murhaavat soundit ja se vain kuulostaa niin hienolta! Hetfield on parantanut edellisen kappaleen laulusuorituksesta, klassikko.
The Things That Should Not Be on keskitasoa - ei säväytä. Mikään ei ole täydellisesti kohdallaan, mutta eipä mikään ole täydellisesti pielessäkään. Welcome Homen alku on rauhallista kitaran raastamista, kunnes kappale yltyy hieman kovempaan paukutukseen, mutta edustaa kuitenkin sitä "rauhallisempaa" Metallicaa. Kitarat ovat kohdallaan, mutta muuta hyvää sanaa tästä kappaleesta ei voi sanoa.
Disposable Heroes alkaa tutulla jytinällä, ja jatkuukin aika pitkälle ja alkaa puuduttamaan kuuntelijaansa. Sen jälkeen kappale yltyy ja muuttuu ihan mukiinmeneväksi. Kappale ei erotu levyltä mitenkään hyvänä, tai huonona. Leper Messiahissa on puolestaan sitä jotain ja paljon. Tappavat soundit ovat upeaa kuultavaa, mutta Hetfieldin laulu kuulostaa lähes aina murskaukselta, kyseinen henkilö ei vaan osaa laulaa.
Orion on soittajien taidonnäyte, kyllä hienoa on, mutta samalla myös niin tylsää. Soittamisesta puuttuu se raakuus, joka tekee sooloista mielenkiintoisia. Viimeisenä vuorossa on levyn heikoin raita, Damage, Inc. Mitäköhän tästäkin pitäisi sanoa. Biisissä on meininkiä, mutta se on silti tylsä ja puuduttava. Soittajat panevat parastaan, mutta se ei tempaa mukaansa.
Levy on Metallican paras julkaisu, mutta en mene sanomaan, että onko se paljoa Metallican asteikolla. Soittajat osaavat hommansa, mutta riffit ovat tylsähköjä ja kuulostavat monessa kappaleessa hyvin samanlaisilta.
**½ (2½ / 5)
Sami Tammilehto