Vastaus: Minkä maalaiset pelintekijät on parhaita ja miksi?
FF:iä juurikin mietin kun kirjoitin edellistä; visuaalisesti ovat aina olleet loppuun asti viilattuja, mutta mekaniikaltaan raidejuoksua, kenttiin jaettua maailmaa, satunnaistaistelua yms.
Länsimaissa perusmekaniikaltaan varsin simppeleihin konsoliropeihin on tuotu tekniikkaa, kuten fysiikka, streamaavat maailmat, realiaikataistelut, "elävät npc:t" (=eivät kökötä samassa paikassa koko pelin tarinan ajan) ja paljon muuta merkittävää ja huomaamatonta.
Yllättävää kyllä, monesti perinteiseksi ja "ajastaan jäljessä olevaksi" kutsuttu j-ropejen veteraanisarja Dragon Quest tarjoaa pinnan alla kehittyneempiä ja monipuolisempia ominaisuuksia kuin muut ropet, kuten yö/päiväsykliä, laajennettua kaupankäyntiä, ja taistelumekaniikan, jota voi hienovaraisesti sovittaa myös monipuolisempiin toimintoihin kuin perusmättöön. Ongelmana lienee, että muut ropet eivät syystä tai toisesta viitsi kopioida Dragon Questin monipuolista pelimekaniikkaa ja sen hienovaraisuuksia kokonaan, ja Final Fantasykin on lähtenyt Dragon Questin pintapuolisesta yksinkertaistamisesta. Kun seurataan juonteita eri ropeista kuten FF:stä, Breath of Firesta, Suikodenista, Earthboundista, Personasta ja niin edelleen, yllättävän moni päätyy suoraan takaisin Dragon Questiin.
Esimerkiksi Dragon Quest Swordsin kyläläiset "elävät"
jokaisen uuden tehtävän jälkeen perinteisen "There are many guards at the castle!"-hokeman sijaan. Pelin taistelut ovat myös reaaliaikaisia aivan eri tavalla kuin ATB:n johdannaiseen perustuvan FFXII:n. Nähtäväksi jää, kuinka paljon Dragon Quest IX:ssä tulee olemaan pinnan alla erilaisia yllättäviä yksityiskohtia, jollaisia ei löydä muista japanilaisista ropeista.
Mutta mitä ketjun varsinaiseen aiheeseen tulee, hyviä pelintekijöitä löytyy ympäri maailmaa, mutta moni suosikkipelini tulee Japanista. Japanilaiset taitavat etenkin musiikin käytön peleissä, maestro Nobuo Uematsulle ei löydy vastinetta, ja länsimaiset pelit turvaavat liikaa lisensoituun musiikkiin, tasapaksuun purkkirokkiin ja jopa täyteen hiljaisuuteen/"ympäristön ääniin" - kai niillä pelaajilla nyt omaa musiikkia on?! Sillä välin tässä vähän tuulen puhinaa ja 30 sekunnin purkitettu orkesteripätkä.
Länsimaalaisilta pelintekijöiltä tuntuu puuttuvan se jokin tekijä, joka ajaa hiomaan pelin parhaimmaksi mahdolliseksi - monet länsipelit tuntuvat keskeneräisiltä, vailla sitä viimeistä kiillotusta. Ehkä se johtuu siitä, että Japanin tuotannosta tuodaan tänne vain osa, siinä missä länsimaiden markkinat ovat valmiiksi alttiina Driv3reille sun muille, tai ehkä lännessä ollaan vain pahemmin markkinavoimien ja joulusesongin armoilla kuin kärsivällisessä Japanissa. Molemmista tulee myös niitä erinomaisia pelejä, ja erot ovat viime vuosina tasoittuneet, joten nähtäväksi jää, saako Japani pidettyä yliotteensa.