Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ohut ja kompakti pelinäppäimistö toimii mainiosti myös aktiivikirjoittajalle

Jaakkimo

Turboahdettu uutishirvi
Ylläpitäjä
Niin Logitech kuin muutkin pelaamiseen erikoistuneita tuotteita valmistavat yritykset tuuttaavat erilaisia näppäimistöjä kauppojen hyllyille nopeammin kuin sateella ponnahtelee maan pinnalle sieniä. Valikoimista löytyy suolaisen hintaista pro-välineistöä, mutta myös aavistuksen edukkaampia – silti varsin päteviä – vaihtoehtoja. Tähän jälkimmäiseen lokeroon loksahtaa mukavasti Logitech G815 -pelinäppäimistö.

Logitech G815:n päälypuolen alumiininen ulkopinnoite antaa positiivisia säväreitä heti näppäimistöä paketista pois otettaessa. Puhumattakaan valkoisesta väristä, mihin en ole alkuunkaan tottunut toinen toistaan synkeämmänmustia laitteita käpöstellessäni. G815 ei ole kohtuuttoman painava ja kokokin on saatu puristettua varsin kompaktiksi – mitään suoranaisen ylimääräistä saati turhaa sälää ei ole mukaan (onneksi) tungettu.

Simppeli ja suoraviivainen

Medianäppäimet, miellyttävän tuntuinen äänentasorulla (jota myös oikeasti muistaa käyttää), näppiksen taakse jemmattu USB-portti, Logitechin omat G-ohjelmointinäppäimet ja M-profiilinapit on aseteltu tiiviisti eikä laitteen käyttö vaadi pelipöydältä runsain mitoin lääniä. Hyvä niin, softatestaajana omalta pöytätasolta löytyy nimittäin holtittomat määrät erilaisia piuhoja ja satunnaista roinaa. Muutamaan otteeseen huomasin tosin vasemmalla pikkurillillä painelevani vahingossa reunan G-näppäimiä, koska kädet tuntuvat syystä tai toisesta automaattisesti hakeutuvan näppiksen reunaan – ei iso ongelma tämäkään ja lienee vain tottumiskysymys löytää sormille ne oikeat kotipesät.

[[{"fid":"94410","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"5":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":444,"width":797,"class":"media-element file-default","data-delta":"5"}}]]



Mitä niihin reunan viiteen näppäimeen muuten sitten tulee, ovat ne olemassa pienten makrotoimintojen tallennusta varten. Nämä taas voi tallentaa kätevästi kolmen eri profiilin taakse, joiden välillä voi vaihtaa lennosta yläreunan M-painiketta tuuppimalla. Ominaisuuksien täydellinen hyödyntäminen vaatii totuttelua, mutta mahdollisuuksia tuntuisi olevan vaikka mihin.

Se on... ohut!

Näppiksen runko on mainospuheiden mukaisesti todella, todella ohut, palttiarallaa vajaan sentin paksuinen, eivätkä näppäimetkään tuo kokonaisuuteen järin paljoa lisää paksuutta. Metallikuoren ansiosta kokonaisuus ei ole kuitenkaan lainkaan heppoinen vaikkapa kanniskellessa ympäriinsä. GL-kytkimin varustetut mekaaniset näppäimet itsessään ovat myös liikeradaltaan todella matalat, hetkittäin itse asiassa pöytään nojatessani tai sormia näppiksen yllä leppuuttaessani huomasin pitäväni satunnaisia merkkejä pohjassa. Työkseen pitkähköjä tekstejä kirjoittavana tämä ominaisuus on kuitenkin pelkästään hyvä asia. Ammattimainen PC-pelaajahan en tunnetusti ole, mutta niiden muutamien pelisessioidenkaan aikana ongelmia ei tullut vastaan.

[[{"fid":"94407","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"2":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":444,"width":797,"class":"media-element file-default","data-delta":"2"}}]]

Näppistä on tarjolla kolmin erilaisin kytkimin, joista jokainen tarjoaa erilaisen napsahduksen ja tuntuman ja nämä kuuleman mukaan taas soveltuvat jokainen parhaiten tiettyihin peligenreihin. Testikappaleessa olleet Linear-kytkimet ovat hiljaisemmasta päästä, mikä käy mainiosti enimmäkseen rauhallisempia pelejä tahkoavalle aktiiviselle kirjoittelijalle – äänekkäämpää naksumista en jäänyt kaipaamaan ja moista kaipaavat valinnevat suosiolla vaikkapa Clicky-kytkinversiot.

Ergonomiansa puolesta G815 on kohtuullinen, vaikkakaan järin paljoa säätövaraa mihinkään suuntaan ei ole tarjolla. Kallistuskulman voi valita kahdesta mahdollisesta eikä minkäänlaista rannetukea ole paketissa mukana. Pitkiksi venähtäneiden näpyttelysessioiden jälkeen olisin tukea kaivannut ja parinsadan euron hintalapun vuoksi moisen olisi voinut olettaa olevan paketissa. Mikäli näppäimistö olisi yhtään nykyistä korkeampi, voisi isompiakin ongelmia käyttömukavuuden suhteen tulla vastaan – ihan hyvä kuitenkin näin.

[[{"fid":"94409","view_mode":"default","fields":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false},"type":"media","field_deltas":{"4":{"format":"default","field_file_image_alt_text[und][0][value]":false,"field_file_image_title_text[und][0][value]":false}},"link_text":null,"attributes":{"height":188,"width":1284,"class":"media-element file-default","data-delta":"4"}}]]

Disco time, party time!

Mutta siihen nykylaitteiden tärkeimpään asiaan, eli diskovaloihin! Mainospuheissa rummutetaan 16,8 miljoonaa väriä ja mystistä Lightsync-tekniikkaa, jotka taatusti kelpaavat sellaiselle joka näihin ominaisuuksiin jaksaa antaumuksella perehtyä. Itse en jaksa, joten tyydyin pikaisen pyörittelyn jälkeen Logitech G Hubista löytyvään valmiiseen kaikupainallus-nimeä tottelevaan valaistukseen. Omiakin profiileja on mahdollista ohjelmoida ja vieläpä konfiguroida ne pikavalintojen taakse itse näppikseen – pitäähän omilla taideteoksilla päästä rehvastelemaan nopeasti aina tilanteen tullen! Mikäli naftaliinissa olisi enemmän Logitechin tuotteita, voisi nämä saada juttelemaan samanhenkisesti jo aiemmin mainitun Lightsyncin ansiosta. Mutta kuten sanottua, itselleni se värien ilotulitus ei ole laitteen tärkein ominaisuus, jätetään ne hommat vaikkapa niille todellisille truegamereille.

Logitech G815:n vilpitön suosittelu lähtee eritoten sellaisiin talouksiin, jossa laitetta käytetään pelaamisen ohella aktiivisesti kirjoittamiseen – erityisesti viimeksi mainittuun tämä näppäimistö nimittäin soveltuu mainiosti.






Lue juttu sivustolla...
 
Edellinen Logitechini oli pirun hyvä mekaaninen näppis, kunnes se hajosi. En kyllä ymmärrä näitä valohässäköitä, en minä katso ihaillen näppäimistöä samalla kun pelailen jotain. Ärsyttävä ominaisuus on mun mielestä jokaisessa valonäppiksessä se, että jos satut koneen ollessa sammutettuna tönäisemään sitä hieman, valot syttyvät eivätkä sammu muuten kuin käynnistämällä kone uudelleen.
 
Ylös Bottom