Oliver Stone

[Saul Ahola]

Eiköhän ole aika pistää topikkia pystyyn myös tälle ohjaajataiturille. Aiheena siis Oliver Stone ja sana on vapaa.

Itse pidän suunnattomasti Stonen jopa kapinallisista töistä, jotka eivät kovin suurieleisesti ala yleisöä kosiskelemaan. Stone on myös pitänyt aiheiden kirjon kovin laajana, eikä ole juuttunut vain tietyn tyyppisiin elokuviin. Seuraavassa hieman mietteitä nähdyistä elokuvista:

Platoon (1986)
Vaikuttava kuvaus sodan järjettömyydestä ja samalla yksi parhaimmista Vietnam-elokuvista muun muassa Full Metal Jacketin ja The Deer Hunterin ohella. Charlie Sheen istuu sopivasti naiivin soltun rooliin, vaikka usein vierastankin miestä kovin vakavamielisissä rooleissa. Loppusanat kuulostavat kieltämättä edelleen hieman korneilta Sheenin suhisevan ässän kuoruttamana, mutta eipä tällaisiin henkilökohtaisiin fiksaatioihin ole syytä keskittyä elokuvan ollessa yleisesti huipputasoa. Tom Berenger ja eritoten William Dafoe tekevät myös loistavaa työtä. Elokuvan scoren pääteema on äärimmäisen vaikuttava ja pistää ääniraidalla esiintyessään kylmät väreet päälle. Kokonaisuutena erittäin tasokas elokuva.

****½ / *****

Platoon on myös henkilökohtaisena projektina Stonelta erittäin huima työnnäyte. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelisin Stonen itse keränneen kymmenen vuoden ajan varoja elokuvan tekemiseen, USA:n armeija kun ei lähtenyt tukemaan rohkeaa tarinaa, "jollaista ei todellisuudessa voinut tapahtua". Perinteinen käytäntöhän on, että jos USA:n armeija ei hanketta tue, jää sotaelokuva helposti tekemättä.

Wall Street (1987)
Vauhdikas pörssihai-pätkä, joka esittelee liike-elämää melkoisella intensiivisyydellä. Välillä kovin ärsyttävä Michael Douglas tekee puistattavan hyvää työtä Gordon Gekkona, ja Sheenin pojat pelaavat unohtumattomalla tavalla yhteen. I loved you in Wall Street!

**** / *****

The Doors (1991)
Yksi henkilökohtaisista suosikeistani. Yhtyeen musiikkiin hurahtaneena elokuva on erittäin nautittava kokemus, jonka trippi-kerronta iskostuu loistavasti tarinan kanssa yhteen. Val Kilmer tekee yhden parhaimmista roolisuorituksistaan Morrisonin buutseissa ja elokuva vilisee mitä mielenkiintoisimpia roolihahmoja ja vahvoja näyttelijäsuorituksia. Ei ehkä elokuvallisesti Stonen kirkkainta kärkeä, mutta tällä elokuvalla on siitä huolimatta aina paikka sydämessäni. Lisää mietteitäni voi lukea täältä.

**** / *****

JFK (1991)
No mitäpä näin suuren ja hallitun kokonaisuuden edessä voi sanoa, kuin loistava elokuva. Salaliittoteoriat nyt kiinnostavat kaikkia, mutta elokuva on myös mielenkiintoinen kuvaus yhden miehen taistelusta, jossa lähipiiri kärsii suuremman päämäärän tavoittelussa. Erittäin nautittava ja mielenkiintoinen teos, täysi kymppi.

***** / *****

Natural Born Killers (1994)
Jälleen yksi henkilökohtaisista suosikeistani. Äärimmäisen hämmentävä, kiehtova ja monitasoinen elokuva, josta voi nauttia kullakin katselukerralla eri tavalla. Elokuva toimii itsetuhoisimpina hetkinä viihdyttävänä verileikkinä, mutta sisältää myös osuvaa yhteiskuntakriittistä satiiria ja median palvonnan kyseenalaistamista. Kaiken lisäksi elokuva on täynnä loistavia roolisuorituksia ja musiikkipuoli on yksi Stonen elokuvien parhaimmistoa. Lisää mietteitäni voi lukea täältä.

**** / *****

U Turn (1997)
Hieman hämärät mielikuvat tästä pätkästä, mutta erittäin hyvä maku on elokuvasta jäänyt kitalakeen roikkumaan. Ei ehkä tämäkään sitä Stonen kirkkainta kärkeä, mutta jälleen hieman erilaista kerrontaa. Sean Penn ja hersyvän loistava Billy Bob Thorton tekevät molemmat hyvää työtä. Viimeistään tässä elokuvassa tulee mieleen, että aavikkoa taitaa olla Stonelle jokin ihmisluonnon päätepysäkki.

**** / *****

Any Given Sunday (1999)
Yksi Stonen kevytmielisimmistä elokuvista, jolla on tarjottavanaan loppujen lopuksi lähinnä vauhdikasta viihdettä. Tästäkin huolimatta (tai sen vuoksi), hyvin nautittava teos, vaikka jääkin (täysin oikeutetusti) Stonen muiden elokuvien varjoon.

***½ / *****

Stonen uusin, paljon risuja kerännyt Aleksander on vielä näkemättä, samoin useampi vanhempi elokuva, jotka pitää siirtää katseluun mahdollisimman pian.

Ei muuta kuin mielipiteitä kehiin.

 

[Prisoner]

Vastaus: Oliver Stone - Keskustelua miehen urasta ja elokuvista

Natural Born Killers tuli katsottua teatterissa neljään kertaan. DVD:ltä se on tullu katottua ehkä kymmeneen kertaan. Enpä muista toista vastaavaa tapausta. Mieletön pläjäys. Mitäköhän se Tarantinokin oikein jaksoi tästä itkeä. Hyvä, että Stone teki leffan.

 

[Jouko Luhtala]

Vastaus: Oliver Stone - Keskustelua miehen urasta ja elokuvista

Hmmm, vähänpä on tämänkän (kieltämättä laadukkaan) ohjaajan elokuvia tullut nähtyä. Alla kuitenkin jotain kommentteja nähdyistä leffoista (Wall Street jätetty pois, näkemisestä ihan liikaa aikaa)

Platoon:

Tehokas sotaelokuva, joka ehkä parhaiten kuvaa sodan mielettömyyttä. Siinä sivussa ehkä paras puhdas Vietnam-elokuva, joskaan ei paras aiheeseen liittyvä elokuva (Kubrickin FMJ on parempi, mutta ei niin Vietnam-leffa kuitenkaan). Williem Dafoe ja Tom Berenger ovat molemmat ilmiömäisiä rooleissaan, eikä nimellistä päärooliakaan kantava Sheen ole pöllömpi. Sheen jää kuitenkin kohtuu selvästi kahden paremman roolisuorituksen jalkoihin. Toimintakohtaukset nyt eivät mitään alan klassikkoja loppurähinää lukuun ottamatta ole, mutta elokuvan vahvuus onkin niissä ei-sota kohtauksissa. Platoon myös niitä harvoja elokuvia, joissa monologit toimivat edes jotenkuten.

4 / 5

JFK

JFK on tälläisen salaliittoystävän näkökulmasta se Stonen paras ohjaustyö. Vaikka pituutta on enemmän kuin riittävästi, onnistuu mielenkiintoinen tarina pitämään hyvin otteessaan aina loppuun asti. Stone on jälleen kerran kaapinut kasaan A-luokan castingin, tai ainakin kaikki venyvät parhaimpaansa aina Kostenia myöten. Tommy Lee Jones ja Gary Oldman tekevät myös hienot roolisuoritukset.

Natural Born Killers:

Tuli ostettua heti kun nämä Futuren K18-elokuvat tänne joskus rantautuivat. Petyin ja myin. Nelisen vuotta myöhemmin luin kuitenkin evässä olleen arvostelun, ja kiitos hyvän revikan, päätin antaa leffalle toisen mahdollisuuden, vielä kun tuota sai edukkaaseen about 8:n hintaan. Ja Natural Born Killers iskikin aivan eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla. Vakuuttavat näyttelijäsuoritukset, upea kerronta (erityisesti saippuooppera jäi mieleen) ja loistelias soundtrack tekevät kokonaisuudesta loistavan. En minäkään kyllä ymmärrä miksei Tarantino tästä tykännyt, eihän NBK kyllä tippaakaan cool ole (tai no vähän, mutta ei Tarantino-Cool) mutta silti, olisi tämä Tarantinokin elokuvaluottelossa siellä kärkipäässä. Elokuvan roolihahmot ovat kyllä mielenkiintoisia, on vapaata paskiaista, linnassa istuvaa paskiaista ja paskiaisia, jotka toimittavat paskiaisia linnaan. Hyvien tyyppien laskemiseen riittää yhden käden sormet ja niistäkin osa jää heilumaan toimettomina.

4+ / 5

Alexander:

Jos Stonen 150 miljoonan spektaakkelia pitäisi yhdellä sanalla kuvata, olisi se ehdottomasti "tylsä". Kolmen tunnin elokuvassa on asiaa aivan maksimissaan 2,5 tuntiin. Alexanderin elämässä kyllä oli enemmänkin sisältöä, mutta tähän filmatisointiin on lähinnä otettu ne tylsät palat: lähinnä tarkoitus on ollut esitellä Alexanderin biseksuaalisuutta ja vieraita kulttuureja. Voi kuulostaa vähän turhan perinteiseltä, mutta itse olisin paljon ennemmin nähnyt poliittista juonittelua ja sotimista sisältävän spektaakkelin. Näitä molempia osa-alueita on mukana kovin heikosti, vaikka juuri ne muodostivat Alexanderin elämän keskipisteen. Alexander ei ole kuitenkaan aivan toivoton tapaus; vähän hengettömät joukkotappelut ovat ihan kivaa katsottavaa, armeijan kapina on hyvin toteutettu ja näyttelijäsuoritukset ovat suurin osa hyviä. Ärsyttävästi mukana on aivan liikaa otteita Alexanderin lapsuudesta. Kuten Chris Rock sanoi: Alexander ain't Gladiator.

2½ / 5

 

[Jari Tomppo]

Vastaus: Oliver Stone - Keskustelua miehen urasta ja elokuvista

Stonen varhaisemmasta tuotannosta meikäläiseen kolahtaa eniten loistava Salvador (1986), joka antaa mainion kuvan kulissien takaisista tapahtumista Etelä-Amerikassa. James Woods tekee erinomaisen roolisuorituksen uransa aallonpohjaan ajautuneen kyynisen reportterin roolissa. ( **** )

Platoon: lue täältä

Wall Street: arvostelu

The Doors

Tämä teki suuren vaikutuksen bändin musiikkia jonkun verran kuunnelleeseen, erityisesti Val Kilmerin huikean roolisuorituksen ansiosta. Leffana ei ehkä aivan parasta Stonea, mutta hyvinkin neljän tähden teos joka tapauksessa. ( **** )

Born on the Fourth of July

Hyvin tehty elokuva, ensimmäinen osoitus siihen suuntaan, että Tom Cruise osaa oikeasti näytellä. Siitä huolimatta tämä elokuva ei ole oikein koskaan tehnyt vaikutusta, vaan tuntuu jotenkin liian alleviivaavalta ja osoittelevalta. ( *** )

Heaven and Earth

Vietnam-trilogian toiseksi paras elokuva: tässä leffassa sota tuodaan yksilötasolle niin yhden vietnamilaisen kuin yhden amerikkalaissotilaan tarinoiden kautta. On tässäkin elokuvassa omat puutteensa, mutta tarina onnistuu kuitenkin koskettamaan. ( **** )

JFK

Jostain syystä en ole ikinä oikein lämmennyt tälle elokuvalle. Onhan se hienosti tehty, näyttelijät tekevät mainiota työtä ja taustoja on ilmiselvästi pengottu urakalla. Kaikesta huolimatta kaikesta paistaa läpi ehkä turhankin selvästi Stonen omat antipatiat ja mielipiteet ja vaikka tarina pyrkii antamaan tapahtumista realistisen kuvan on Stonen näkemyksessä aika lailla vahvasti painotettuna miehen omat visiot ja käsikirjoitukseen on valittu mukaan juuri näitä näkemyksiä tukevia todisteita. Hyvin JFK kuitenkin kuvaa Jim Garrisonin ristiretkeä, joka loppujen lopuksi maksoi hänelle kaiken mitä hän piti tärkeänä elämässään. Todellinen Jim Garrison tuskin oli Stonen elokuvassa kuvatun kaltainen partiopoika, mutta mitäpä pienistä. ( *** )

Natural Born Killers

Kirpeätä mediakritiikkiä vai hurmehuuruinen toimintafantasia? Jossain määrin molempia, mutta nähdäkseni painotus on kuitenkin mediakritiikin puolella. Taas kerran Stonen elokuvassa nähdään mainioita roolisuorituksia ja käsittämättömiä henkilöhahmoja. ( **** )

U-Turn

Tämän olen nähnyt vain kerran, muutama vuosi sitten, joten tarkempi analyysi edellyttäisi uusintakatselua. Ei suosikkejani Stonen tuotannosta, mutta on tässäkin mukavalla tavalla vinksahtanut tunnelma ja (taas kerran) hienoja roolisuorituksia, etenkin Sean Penn ja Billy Bob Thornton onnistuvat hyvin. ( *** ) mielipide voi muuttua suuntaan tai toiseen uusintakatselun myötä.

Any Given Sunday

Ehdottomasti viihteellisin Stonen leffoista. Ihan OK ajanvieteleffa, mutta ei millään tasolla kestä vertailua miehen parhaiden elokuvien kanssa. Al Pacinon roolihahmo muistuttaa hieman liikaa miehen hahmoa noin tusinasta muusta elokuvasta. ( **½ )

Alexander on vielä näkemättä, odotukset sen suhteen ovat aika matalalla.

Loppuun vielä meikäläisen top-3 Oliver Stonen tuotannosta:

• Platoon

• Salvador

• Wall Street

 

[Jarmo Hänninen]

Vastaus: Oliver Stone - Keskustelua miehen urasta ja elokuvista

1. JFK 4½/5
2. U-Turn 4/5
3. The Doors 4/5

Siinä kolme eniten Stonen ohjauksista vaikutuksen tehnyttä leffaa. Salvatorista ja Wall Streetistä on niin hämärät mielikuvat, että niihin en jaksa perehtyä yhtään sen enempää ja NBK:n kohdalla sympatiat ovat jotenkin QT:n puolella. Eikä pelkästään sen vuoksi, että olen niin ikään innokas Tarantino-fani vaan, että elokuva on kuin Stonen kuvaus kunnon huumetripistä, eikä kahden psykotappajan matkasta.. hitto minä tiedä mistä se on kuvaus - en kuitenkaan jostain syystä pidä tästä elokuvasta, jotenkin vastenmielinen tekele... myös U-Turnista tuli melkein samanlainen, mutta ne kaikki pienet detaljit mitä elokuva sisälsi olivat lyömättömiä. Billy Bob Thorton oli elokuvassa kerrassaan loistava. Leffassa on hiukan Lynchmäistä otetta ja paljon paranoidia tunnelmaa, että katsoja kyllä kiemurtelee lähes tuskissaan kun Stone esittelee piinaavalla jännityksellä höystettyjä kuvia epätoivosta ja väärinymmärryksestä.

Mutta JFK. Salaliittoelokuvien äiti ja isä sekä pari sisarusta. Siinä on elokuva isolla E:llä. Pitkä, eikä sorru laahaamaan ja ratsastamaan JFK:n maineella ainakaan kovin pitkälle. Hemmetin hieno casting ja se juoni on aivan hemmetin loistava... aikka perustuukin kirjaan (jos oikein muistan..) niin kyllä tämä on mielestäni parasta Stonea ikinä.

joskus lisää analyysiä - nyt ei enempää irtoa

 

[Sir Filmipätkä]

Vastaus: Oliver Stone - Keskustelua miehen urasta ja elokuvista

Monesta Stonen elokuvasta alkaa olemaan jo liiankin hämärät muistot, mutta tuoreimpana mielessä ovat vielä JFK ja natural born killers jotka molemmat 4 tähden elokuvia. Wall street myös kolahta kohtalaisen hyvin jokunen vuosi sitten, vaikka ansaitsisikin uusinkatsomisen ja Platoon sitäkin enemmän.

 

[J. Pikkarainen]

Vastaus: Oliver Stone - Keskustelua miehen urasta ja elokuvista

Omalla kohdallani Oliver Stone nousi sinne arvostettujen ohjaajien joukkoon viimeistään Salvadorin nähtyäni. Toki olin jo tähän mennessä nähnyt suurimman osan Stonen tuotannosta, mutta vasta Salvador nosti miehen sfääreihin. Sen jälkeen on tullutkin systemaattisesti(?) hommailtua miehen leffoja kokoelmiini. Vielä muutama puuttuisi.

# Alexander (2004)

Suurien odotuksien saattelemana syöksähdin elokuviin tätä tiirailemaan ja valtava pettymyshän tuo oli. Ylipitkä, spektaakkelinomainen tarja pureutui kertomaan juuri ne tylsimmät asiat Aleksin elämästä. Pettymys. (Lisää luettavaa Alexander-arvioni)

~2/5

# Any Given Sunday (1999)

Kevyintä Stonea, mutta silti varsin viihdyttävää sellaista. Amerikkalainen futis ei ole juuri brutaalimmalta näyttänyt, eikä varmaan tule koskaan näyttämäänkään. Stone hallitsee lähikontaktit ja yleisesti ottaen toiminnan varsin mainiosti. Eipä elokuvassa juuri muuta olekaan. Sisäinen valtapeli/kinastelu ei paljoa jaksa innostaa.

Pitäisi katsoa uudemmin arvion antaakseni.

# U Turn (1997)

Pari kertaa nähty ja varsin oudosta elokuvasta on kyse. Kaikkein parhaiten mielessä on Billy Bob Thorntonin rooli, joka on onnistunut aiheuttamaan äärimmäistä vastenmielisyyttä jotain henkilö kohtaan. En ensimmäisen katselukerran aikana voinut katsella yhtään elokuvaa, jossa oli BBT. Onneksi pääsin tämän yli, sillä kyseinen herra on varsin laadukas näyttelijä. Loistava roolityö miekkoselta.

Elokuvasta en juuri muista mitään, tai ainakaan tarpeeksi, että voisin arviota antaa.

# Natural Born Killers (1994)

Trippihenkistä reippailua alusta loppuun. Oikean sekopäistä etenemistä alusta loppuun ja näyttelijät ovat priimaluokkaa. Näin iän karttuessa on oppinut elokuvasta näkemään sen yhteiskuntakriittsemmän puolen elokuvasta, eikä pelkästään sitä verta ja outoja värejä.

En ole tiiraillut arvostelu-nappi päällä, sekä katselukerrasta on muutenkin vähän liian kauan. Ei arvosanaa.

# JFK (1991)

Yksi parhaita salaliittoteoria-leffoja, mitä löytyy. Muutenkin Stone on parhaimmillaan juurikin poliittisissa elokuvissa (Salvador, tämä, Scarface - kässäri - , Platoon..), jotka tuntuvat kolahtavan allekirjoittaneeseen kuin häkä. Poliittiset leffat siis, ja nämäkin jälleen iän karttuessa. Eihän niistä pienempänä tajunnut mitään. JFK:n pitkästä kestosta huolimatta ei puudutusta juuri pääse syntymään ja tarina jaksaa pitää otteessaan alusta loppuun saakka.

Tarkkaa pistemäärää en jälleen pidemmän katselukerran takia voi antaa, mutta siinä 4-5 tienoilla se pyörii.

# The Doors (1991)

Oma kokemukseni Doorsista ennen tämän elokuvan katselua oli Apocalypse Now!:n alkutunnari, eli The End. Itse bändiin perehtyneenä, elokuva olisi varmaan uponnut huomattavasti paremmin, mutta oli tällaiselle noviisillekin kuitenkin mielenkiintoinen katsaus erääseen uniikkiin bändiin ja sen solistiin.

Pisteet, we don't need no stinking pisteet!

# Born on the Fourth of July (1989)

Omalla kohdallani sitä heikointa Stonea yhdessä Aleksanterin kanssa. Liikaa tylsää propagandahtavaa ja nolostuttavan alleviivaavaa kritiikkiä Amerriikan valtiota kohtaan. Yltiöisänmaallinen poika halvaantuu sodassa ja ryhtyy tämän seurauksena anarkistiseksi vainolaiseksi. Vähän turhankin ennalta-arvattavaa.

[Lievä OT] Stonen Vietnam-trilogian Heaven & Earth on näkemättä, mikä pitäisi korjata välittömästi. Saisi suhteutettua kolmikkoa sitten keskenään. [/OT]

# Wall Street (1987)

Myönnän, en tajua yhtään mitään pörssistä, sen kursseista tai muutenkaan koko pörssimaailman menosta. Wall Street on silti hyvä elokuva kaiken sen raadollisuudesta ja sekavuudesta. Asiaa tosin laimentaa juuri yllämainittu seikka, termien ja yleisen sähläilyn jäädessä hieman hämäräksi. Sheeneiltä loistavat suoritukset ja Saulin sanoin:

I loved you in Wall Street!

# Platoon (1986)

Se elokuva, joka nosti Stonen kuuluisuuteen. Platoon ja Salvador olivat aikoinaan kilpailemassa keskenään laajemmasta teatterilevityksestä, josta päädyttiin lopulta Platooniin, ja loppu on historiaa. Platoon tuo sodan perusmosurien tasolle ja sodan "todellisuuden" kuvailu on suorastaan ihailuttavan realistista (Mistäpä minä sen tiedän..). Eräitä Stonen parhaimpia leffoja..

(Pisteet: 5/5)

# Salvador (1986)

..häviten kuitenkin sille "häviäjälle", eli Salvadorille. Aikoinaan alesta nappaamani Salvador kolahti jo ensimmäisellä kerralla ja on siitä lähtien saanut nauttia jo lukuisia katselukertoja töllöstäni. Tämä, jos jokin kuvailee karua, sodanrepimää elämää, aina niin ihanan poliittisen kieroilun kera. Sotareporttereista kertovia elokuvia ei juuri ole, mutta Salvador edustaa sen kermaa yhdessä Killing Fieldsin kanssa. Mikäli hieman vakavampi sotaelokuva (=draama), kiinnostaa, niin suosittelen Salvadoria.

5/5

------

Mikä Stonessa sitten ihastuttaa? Omalla kohdallani varmaan tuo poliittinen lisä lähes jokaiseen elokuvaan. Myös Stonen kässärit ovat olleet usein rautaa (Scarface, Conan the Barbarian), vahvan ohjauksen myötä. Viime vuosien elokuvia tarkasteltaessa näyttäisi pientä laskusuhdannetta tosin olevan, etenkin Aleksin suhteen, joka oli jo melkoinen pohjannoteeraus. Toivottavasti herra palaa osamiinsa alueisiin, kuitenkin välttäen uudelleenkierrätystä.

edit:

Stonen Top-3:

1. Salvador
2. Platoon
3. JFK

-Pjork