Vanhala oli Etelä-Suomalaisen puukkotehtailijan nuorin vesa, joka liittyi vapaaehtoisena armeijaan saatuaan kestikievarissa melkoisen tällin päähänsä. Hän oli melko puhelias, mutta vaitonainen. Eräänkin taistelun alkaessa Vanhalan muistettiin nokkelasti tokaisseen: "Olisin kyllä mieluummin rikas kuin tyhmä." Liikanimen "täyskäki" Vanhala onnistui hankkimaan Syvärillä, kun jokea ylitettäessään jäi hän kengännauhoistaan kiinni syöksyveneen perämoottoriin. Kirjan loppupuolella venäläinen politrukki lyö Vanhalaa leipälapiolla päähän, jolloin Vanhala lausuu kuolemattomat sanansa: "Aika velikultia".
Kannattaa melkeinpä siteerata sanasta sanaan, niin irronnee opettajalta parempi arvosana.