Vastaus: Podcast 064: Kesäkuun messu
Aivan mahtavaa saada paitsi lisää naisääniä myös vaihteeksi vähän keskustelua Nintendosta, vaikka hieman tarkemmin rajatun pelimaun vuoksi Sara jäikin ajoittain hieman hiljaiseksi. Pituus näyttää myös palanneen perinteisemmille urille parin lipsahduksen jälkeen, minkä vuoksi kuuntelu otti taas aikansa. Tämä oli kyllä oikein kiva katsaus E3:n tarjontaan kun en itse muiden tekemisten vuoksi ehtinyt kunnolla seurata edes kaikkia isoja pressitilaisuuksia. Nämä pari viimeisintä castia ovat olleet hieman sillisalaatteja, mutta kai se on tullut vähemmän fokusoituneiden aihepiirien myötä, joten kommentitkin taitavat tuntua hieman hajanaisilta jos ei ole keskustelut tuoreessa muistissa.
Jotenkin minua huvittaa myöhäisherännäisyydestä puhuminen jos pelaa Max Payne 3:a vain kuukausi julkaisun jälkeen. Minulla on usein tapana noukkia hyllystä joku jopa vuosia vanha peli jota en vain ole tullut aloittaneeksi. Viimeisen reilun puolen vuoden aikana olen pelannut ensimmäisen kerran läpi mm. sellaisia huippu-uutuuksia kuin Final Fantasy IX, Bully, Mirror's Edge, Assassin's Creed ja Alan Wake. Ison pelihyllyn suomia mahdollisuuksia, ja vastaus siihen kun joku aina kysyy että pelaako kukaan enää niitä vanhoja pelejä...
"Judgment" on yhtä oikea (mutta amerikkalaisempi) kirjoitusmuoto kuin "judgement", eikä pelkkä tyyliseikka. Minulle asian aikanaan opetti Terminator 2, jonka nimestä puuttunutta e:tä ihmettelin. Kyse on vastaavasta erosta kuin color-colour tai armor-armour.
Minäkin muistelen lämmöllä edesmennyttä Bizarre Creationsia. Metropolis Street Raceria tuli hakattua Dreamcastilla mahdottomuuksiin asti, ja ehkä sen vuoksi PGR:t ovat jääneet hieman vähemmälle kuin ansaitsisivat, ovathan ne isoilta osin sama peli. Ja tekihän Bizarre myös Geometry Warsit, sekä meille papoille legendaarisen The Killing Game Show'n 1980-luvun lopuilla vielä vanhalla nimellään Raising Hell.
Diablo III:n jatkuvan nettiyhteyden vaatimus ei ole niinkään DRM kuin cheattiesto. Tavaroiden generointi tapahtuu täysin servereillä, kun Diablo II:ssa ilmeisesti harrastettiin ahkerastikin juuri tavaroiden kanssa cheattaamista. Tämä on pitänyt tehdä, jotta samat hahmot uskalletaan päästää siirtymään joustavasti yksinpelin ja nettipelin välillä.
Wii U:n palveluista puhuttaessa tuli mieleen, että Wiilläkin on jo Nintendo Channel, joka on hyvä ensiaskel oikeaan suuntaan. Steamin tyyliin se tarjoaa jokaisesta pelatusta pelistä statistiikkaa, joka kelpaisi muillekin konsoleille, tyyliin pelin käynnistyskerrat ja päälläoloaika. Sen lisäksi ihan jokaisesta pelistä on nähtävillä kaikkien pelaajien sen parissa viettämä aika, pidetäänkö peliä enemmän kasuaali- vai hardcore-pelinä, ja mitä muuta pelin ystävät tyypillisesti pelaavat.
Minä käytin jo alkuperäistä Wii Fitiä ilman televisiota laihduttaessani muutama vuosi sitten. Puolen tunnin stepperiohjelma vain päälle ja leffaa katsomaan, wiimoten kaiutin kertoo kun aika alkaa lähestyä loppua.
Taatusti aivan jokainen nykykonsoli ja edellisestäkin sukupolvesta ainakin PS2 pystyvät purkamaan 1080p-videota täysin sujuvasti. Pelien videoiden "mosaiikkipaska" ei taida olla skaalauksesta vaan pakkausartifakteja, joita nyt vaan tulee kun bitratea kuristetaan tilarajoitteiden vuoksi. PS3:lla tallennuskapasiteettia on enemmän, joten videoille voi antaa enemmän bittejä ja siksi artifakteja näkyy PS3:lla vähemmän.
Lego-peleissä ei perinteisesti ole puhuttu, mutta syksyllä julkaistavassa Lego Lord of the Ringsissä puhutaan. Olen samaa mieltä, että konseptiin on hieman kuulunut kohtauksien ja komedian esittäminen sanattomalla pantomiimilla legopalikoiden ominaisuuksia hyödyntäen, joten nähtäväksi jää miten ratkaisu toimii. Toivon, että Lego City Undercover (aiemmin tunnettu enemmän GTA-tyylisellä nimellä Lego City Stories) on GTA hyvässä mielessä, eikä siis GTA4-mielessä, jolloin se voisi kiinnostaa ihan tosissaan.
Minut yllätti uuden Need for Speedin suora lyttääminen pelkästään nimen perusteella. Monessakin paikassa uuden Most Wantedin on sanottu olevan enemmänkin Burnout Paradise 2, vaikka nimi onkin NFS, ja se yksinään sai kiinnostumaan. Burnout Paradise on edelleen tämän sukupolven paras autopeli. Jostain syystä vanhoja NFS-nimiä on alettu kierrättää, alkaakohan niitä olla niin paljon että on unohdettu mitä on tehty, vai onko vain vaikea keksiä enää uusia.