Vastaus: Podcast 085: Maagi pumpaa
Kiitos viihdyttävästä jaksosta. Kyllä se vaan on niin, että kun maagiset ja Paavi laitetaan samaan jaksoon, ja sitten vielä -WaLuigi- ja jryi laukovat sivusta, tulee niin sanotusti hyvää läppää.
Halo 4:n tosiaan pelasimme Jarkon kanssa läpi helpoimmalla vaikeustasolla, ja taisin siinä varsinaisessa jaksossakin sanoa, että tuolla tavalla pelaaminen ei välttämättä tee kunniaa pelille. Mutta asioille on aina syynsä, ja tälläkin kertaa oli turvauduttava aidan matalimpaan kohtaan yksinkertaisesti aikataulullista syistä. Ite pääsin pelin läpi noin puoli kahdelta sunnuntain vastaisena yönä, ja jakso kuvattiin aamulla vähän ennen kymmentä. Eli tiukkaa teki ehtiä pelata kampanja läpi edes iisillä. Pelin oman kellon mukaan aikaa meni 4 h 23 min, mutta uskoisin sen jättävän ainakin välianimaatiot kokonaan huomiotta. Jos olisin valinnut yhtään vaikeamman tason, en todennäköisesti olisi päässyt edes kampanjaa läpi. Pahimmillaan "liian korkea" vaikeustaso johtaa uudelleenyrittämisien kautta v-käyrän jyrkkään nousuun, ja se taas vaikuttaa omalta osaltaan mielipiteeseen itse pelistäkin.
Normaalistikin arkena pääsen pelaamaan aikaisintaan kymmenen maissa, jolloin siinä ehtii vähän tuurista ja väsymyksestä riippuen pelaamaan 1-3 h. Ja kun parina yönä on pelannut sinne yhteen tai kahteen, on pakko viimeistään kolmantena iltana mennä ajoissa nukkumaan, jolloin sen päivän pelitunteja kertyy tasan nolla. Tilanteen ollessa tavallisestikin siis hankala, piti tietysti kaikenlaista murphyilua tulla kehiin. Olen tässä ollut jo pari viikkoa sairaana, enkä vieläkään ole täysin tervehtynyt, vaikka antibioottikuuri päättyikin eilen. Useampana iltana kellahdin jo yhdeksältä sänkyyn ihan vain saadaksen levätä itseni terveemmäksi. Lisäksi lauantai - jolloin ehkä muuten olisi päässyt pelaamaan enemmänkin - oli Saanan 2-vuotissyntymäpäivä, joten silloin tehtiin sitten ihan kaikkea muuta kuin pelattiin arviopelejä.
Myönnän ihan suoraan, että tuollainen kelloa vastaan pelaaminen aikataulupaineessa vie myös ihan sitä varsinaista pelinautintoa todella paljon. Kun takaraivossa hakkaa ajatus siitä, että vielä pitäis ehtiä pelata niin paljon, ja siltikin jää verkkopeli taas kerran kokonaan käsittelemättä, tulee pelaamisesta miltei työtä. Samalla myös huono omatunto soimaa, kun arvioitavia pelejä ei ehditä käsitellä tarpeeksi monipuolisesti ja ajan kanssa. Eikä sitä fyysistä väsymystäkään voi unohtaa, koska se vaikuttaa niin perhe-elämään, työhön kuin myös kuvaustapahtumaankin. (Gamerit kuvataan arkisin noin klo 18-21, eli sitä ennen on pitänyt olla töissä, käydä ruokakaupassa, ruokkia perhettä yms, ja jos alla on kuuden tunnin yöunet, ei ajatuskaan kulje niin lujaa.)
Miksi sitten kuvataan näin tiivillä tahdilla? Kuulemma pelin tuoreus heijastuu varsin suoraan katsojalukuihin, eli mitä lähempänä pelin julkaisua saadaan jakso ulos, sitä enemmän se kerää katsojia. Mutta toisin kuin monet oikeammat pelimediat, ei Gamerilla ole debug-konsoleita, vaan arviokappaleet ovat joko promoja tai jopa ihan retail-pelejä. Käytännössä tuo tarkoittaa, että arviokappaleet saadaan yleensä vasta noin viikkoa ennen julkaisupäivää. Ja kun vain pieni peleistä tulee meille suoraan kotiin, tulee siitä helposti päivä tai pari viivettä, kun peli kiertää MoonTV:n toimiston kautta kätösiimme. Jos peli tulee perjantain postissa, voi olla että se on pelattavissani vasta maanantai-iltana.
Onhan se tavallaan nurinkurista, että pelit joiden julkaisuajankohdalla ei ole niin suurta väliä, voi pelata rauhallisemmalla tahdilla ja ilman paineita. Niinpä johonkin kökköpeliinkin saattaa upottaa 10-15 tuntia, koska sitä on voinut pelata useamman viikon (tai jopa kuukauden) ajan. Sitten tuollainen Halo 4:n kaltainen SUPERpeli pitäisi kolmena iltana ehtiä pelata läpi.
Gameria tulee joka viikko, eli arvioimme kahdestaan vuodessa vähintään sen 52 peliä. Jos jakso käsittelee jotain HD-trilogiaa, pitäisi siinä ehtiä pelata yhden pelin asemesta kolmea. Tähän päälle vielä kaikenlaiset spesiaalit, joten jaksoja on tässä 2,5 vuoden aikana tullut noin parisensataa. Yhtään viikkoa ei ole tietääkseni jäänyt väliin.
Vaikka Easy-pelaamiselle on helppo nauraa, ei tilanne ole kokonaisuuden kannalta lainkaan helppo. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.