Podcast 097: Ei olekaan parodiaa

[jryi]

Jostain kumman syystä vuonna 2010 julkaistu höpsö japanilainen räiskintä Vanquish on jäänyt muutamalle castilaiselle mielenpohjiin niin pahasti kummittelemaan, että sille oli pakko tarjota LTTP-käsittely. Mikä erottaa japanilaiset ja länkkäripelit toisistaan, miksi ihmeessä Platinum Games saa yhä tehdä pelejä ja tekeekö tupakanpoltto äijästä kovemman? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii neljän pelaajan paneli.

Pelatuissa peleissä on myös Platinumin tuotos, Metal Gear Rising: Revengeance, joka on joutunut Paavin ruuvipenkkiin. Waluigi on joutunut kärsimään James Bond -seikkailussa ja Dishonored pitää FelisLeoa otteessaan. Ja Jyri on vihdoin käynnistänyt kauan haaveilemansa XCOMin.

Uutisissa jaetaan THQ:n perintöä ja odotellaan Nintendon tulevia pelejä. Myös Sonyn saamat sakot puhuttavat ja onpa Anonymouskin taas väläyttänyt jotain ihmeellistä.

Jakson voit ladata tästä: latauslinkki. Voit myös tilata kaikki podcastit joko RSS-feedinä tai iTunesissa.

Kesto 2:55:22



Palautetta saa antaa tähän ketjuun tai osoitteeseen podcast@konsolifin.net. Voit myös seurata Twitteriämme (@KFINPodcast) tai käydä tutustumassa Facebook-sivuumme. Jaksolle voi jopa antaa tähtiä podcast-alisivulla

 

[TT-2k]

jryin mainitsema Vanquish ei ole PlayStation Plus -jäsenille tarjolla ihan seuraavaa puolta vuotta, vaan se poistuu tarjonnasta 27. helmikuuta yhdessä Limbon kanssa.

Eli hopihopi ja Plus-jäsenyyttä hankkimaan, jos ei muka ole jo.

Update! WaLuigille tiedoksi, että NHL Gamecenterin saa PS3:llekin ilmaiseksi tekemällä jenkkitunnuksen. Tosin kunnolliseen käyttöön vaaditaan GC-tunnus, enkä tiedä, tuleeko niitä Viaplayn kautta tilanneille.

 

[Max Limitz]

Vastaus: Podcast 097: Ei olekaan parodiaa

Kohdassa 1:33:53 mielenkiintoinen välimusa...

Edit: oma iTunes temppuili jälleen (kastike alkoi alusta), never mind.

 

[sph]

Vastaus: Podcast 097: Ei olekaan parodiaa

Onhan Metal Gearia Xboxille -lupaus tavallaan täyttynyt muutenkin kuin Revengeancella, kun Metal Gear Solid HD Collection julkaistiin myös boksille.

XCOMissa moni muuten asiasta kiinnostunut on ollut pelaamatta Ironman-moodissa bugien vuoksi. Pahat pelinrikkojabugit ovat tuhonneet monia Ironman-kampanjoita, ja koska tallennuksesta ei voi ladata on ainoa mahdollinen korjaus aloittaa kokonaan alusta. Toivottavasti pahimpia ongelmia on saatu hieman laastaroitua.

Atarihan kaatui nyt jo noin neljättä-viidettä kertaa, ja näitä lukuisia kuolemia on pohdittu mm. Ars Technicassa: Today's Atari bankruptcy latest in a long history of corporate deaths. Yksi tunnettu legendahan kertoo jokaisen Blade Runnerissa näkyvämmin esiintyneen brändin kokevan karun kohtalon: Blade Runner curse. Sitä Coca-Colan kaatumista odotellessa...

Zeldoihin on usein kuulunut tietynlainen avoimuus alun ja lopun välissä, joten sitä ei oikein voi pitää uudistuksena. Jo omassa suosikissani SNESin A Link to the Pastissa sai käydä suurimman osan temppeleistä läpi vapaavalintaisessa järjestyksessä.

Konsolihistoriasta löytyy esimerkki siitä mitä tulee, kun konsolin rautaa muutetaan viime hetkellä reaktiona kilpailijaan. Alunperin ylivoimaiseksi 2D-konsoliksi suunniteltuun Sega Saturniin väitetään lisätyn toinen prosessori 3D-tehoa varten reaktiona Sonyn julkistamaan Playstationiin. Saturnia pidetään yleisesti äärettömän vaikeana ohjelmoitavana, koska väyläratkaisujensa vuoksi se vaatii vielä tyypillistä tuplaprosessorijärjestelmää enemmän synkronointia.

Uskontoa käsittelevistä peleistä tulee minulle välittömästi mieleen Squaresoftin PS1-kulttiklassikko Xenogears, jota ei koskaan julkaistu Euroopassa. Fiktiivisen maailman kautta käsitelty ihmisten suhde järjestäytyneeseen uskontoon ja jumaliin on käytännössä koko tarinan kantava voima, sillä pääpahis (nimeltään sopivasti Deus) on käytännössä ihmisten luoja. Melko kriittisen uskontojen käsittelyn vuoksi peli jäi lähes julkaisematta Yhdysvalloissakin. Xenogears oli äärettömän kunnianhimoinen, minkä vuoksi aika ja/tai raha loppuivat kesken, mikä näkyy lopputuloksessa. Ensimmäinen levy on pelillisesti ajalleen melko tyypillistä mutta laadukasta japsiropellusta, kakkoslevy on lähes pelkästään hahmojen kertomaa tarinaa melko vähäisillä peliosuuksilla. Pelistä kertoi joitakin vuosia sitten myös Edgen Time Extend.

Pikaisesti kehaistu Dogma on muuten aivan loistava elokuva, erittäin lämpimät suosittelut. Naispuolisena esitetyn Jumalan lisäksi elokuvassa mm. implikoidaan Jeesuksen olleen musta ("nigga owes me twelve bucks"), ja elokuvasta on peräisin myös pienimuotoiseksi meemiksi noussut Buddy Christ. Vähemmästäkin tiukkapipoisemmat pillastuisivat.

Tupakointi on japanilaisessa kulttuurissa vielä hieman erilaisessa roolissa kuin meillä. Tilastollisesti Japanissa tupakoidaan yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Tupakkaa saa tuosta vaan automaateista kadulta, ja ruokaravintoloissakin saa pääasiassa edelleen tupakoida, mikä oli pienimuotoinen kulttuurishokki kun meillä on jo vuosia ehtinyt tottua siihen, että vaatteet eivät enää haise pahalle edes klubikeikan jälkeen.

Introspiikki oli muuten mainioin vähään aikaan, ja George Lazenby on aliarvostettu Bond!

 

[Cyrus1]

Vastaus: Podcast 097: Ei olekaan parodiaa

Keskustelut Vanquishista oli ehkä mielenkiintoisinta settiä, jota on tähän asti tullut missään KFIN-castissa. Paljon hyviä pointteja ja analysointia japanilaiset vs länsimaiset pelit. Tällaista haluaisi kuulla lisää ja tuossakin aiheessa olisi voinut mennä vielä syvemmällekin ja vielä laajemmin jauhaa.

Erityismaininta Paavin kommentille siitä, että japsipelit antavat kyllä työkaluja ja sitten on pelaajan omissa käsissä, miten niitä käyttää. Jos jostain DMC3:sta tulee vielä lähemmäs kymmenen vuotta pelin julkaisun jälkeen uusia combo-videoita ja porukka jaksaa sitä tahkota ja löytää uusia puolia, niin se ehkä kertoo jotain pelin (tai pelien, mm. DMC4 tai Bayonetta) syvyydestä ja siitä, onko vain yksi tapa, jolla pelata niitä. Toki se tietty lähestyminen on olemassa, joka pitää ymmärtää ja osata, jotta peliä voi pelata, mutta sen jälkeen on todella vapaat kädet tehdä mitä tahansa.

Toki kaikilta osanottajilta tuli jotain todella hyviä kommentteja tähän JP vs Länsi-keskusteluun ja monia sellaisiakin, joita ei vielä itse ollut tullut edes ajateltua, vaikka aika paljon on tullut näitä mielessään pyöriteltyä, kun on kuunnellut eri casteja ja lukenut paljon eri foorumeita. Ei vaan jaksa kaikkia alkaa erittelemään.

Vanquish masentaa itseäni. Tiedän, että pitäisin siitä ihan helvetisti, mutta pelissä ei ole mahdollisuutta laittaa southpaw-tähtäystä, joten en pysty sitä pelaamaan.

Tässä ammattilaissettiä japaniasta Vanquishissa: VANQUISH CHALLENGE 6 (3:43.58) - YouTube

 

[MarauderShields]

Vastaus: Podcast 097: Ei olekaan parodiaa

007 Legendsin hehkutus oli kyllä sen tasoista, että tekisi mieli marssia kauppaan ja napata peli matkaan... pahimmalle vihamiehelleni korkeintaan. Hyvä casti jälleen. Aihe oli mielenkiintoinen ja yllättävä. Itselläni Vanquish syystä tai toisesta odottelee edelleen puoliksi läpäistyjen pelien pinossa. Olisipa aikaa, niin korjaisin vääryyden!