Vastaus: Podcast 099: Emäntä kävi siivoilemassa
Nyt ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen uusi konsolipolvi ei tuo oikeastaan minkäänlaista merkittävää muutosta tai uutuutta pelaamiseen, ainoastaan tehokkaampaa rautaa. Nähtäväksi jää miten se otetaan vastaan. Jos huhuissa on yhtään perää ja sekä boksi että pleikkari ovat lopulta samansukuista rautaa niin pelikenttä on täysin avoin, ja ratkaisevaan osaan noussee se kumpi tarjoaa paremmat palvelut ja työkalut kehittäjien hyödynnettäväksi.
Viides konsolisukupolvi (Saturn, PS1, N64) toi mukanaan 3D:n ja jopa satakertaisen kapasiteettilisäyksen CD:n myötä. Itse asiassa PS1 oli ensimmäinen kuluttajahintainen 3D-kiihdytetty laite, jopa PC:n ensimmäiset kotikäyttöön suunnatut 3D-kortit tulivat vasta pari vuotta myöhemmin. Resoluutio oli kuitenkin edelleen lähes poikkeuksetta sama noin 320x224 mitä se oli ollut 70-luvun lopusta asti, mikä on helppo unohtaa. Kuudes sukupolvi (PS2, Cube, Xbox) muutti pelien visuaalista ilmettä merkittävästi 3D:n kypsyttyä ja resoluution nelinkertaistuttua. Seitsemäs sukupolvi (360, Wii, PS3) toi sitten keskustellut sisäänrakennetun nettipelaamisen, digitaalisen jakelun, achievementit ja liikeohjauksen.
Resoluution nostaminen sinänsä ei vielä kasvata pelien kokoa, mutta tarkempi resoluutio vaatii tarkemmat assetit, erityisesti suuremmat texturet, ja tiettyyn pisteeseen asti mielellään myös tarkemmat mallit kulmikkuuden vähentämiseksi. Kaikki sinänsä kiinnostavat puheet dynaamisemmasta ja elävämmästä pelimaailmasta eivät oikeastaan vaatisi uutta konsolisukupolvea, vaan olisivat tehtävissä nykyisillä laitteilla kunhan vain jollakin olisi laittaa asiaan riittävästi kehitysresursseja. Uusilla laitteilla luonnollisesti alkuvaiheessa vältellään riskejä, joten tällaista lienee turha odottaa kovin pian.
Aina eivät teknisen kehityksen vaikutukset ole olleet puhtaasti positiivisia. Kapasiteetin kasvaminen alkoi korvata varsinaista pelattavaa välinäytöksillä muuallakin kuin japsiropeissa. Suuremman kapasiteetin mekaaninen levymedia toi mukanaan lataustauot joita ei aiemmin konsolipeleissä ollut, ja grafiikan ja pelidatan kasvaessa sitä ladattavaa on aina vain enemmän. Nintendo rummutti vielä N64:n kanssa että moduulipelimedian kanssa ei ole pitkiä lataustaukoja ja siirtymät alueelta toiselle ovat välittömiä.
Vaikka pelit jaeltaisiinkin diginä ja niiden nettiaktivointia vaadittaisiin ei se välttämättä tarkoittaisi jatkuvan nettiyhteyden vaatimista. Esim. Steamissa pelit ovat pelattavissa ilman nettiä sen jälkeen kun ne on kerran käynnistetty nettiyhteyden kanssa. Jatkuva nettiyhteys on vielä nykyisellään todellakin täysin epärealistinen vaatimus. PC:llähän Ubisoft sitä jo kokeili, ja vastaanotto oli todella lämmin kun oman netin tai servereiden pätkäistessä yksinpeli potkaisi ulos tallentamatta tilannetta.
Ei välttämättä kannata naureskella liiaksi sille miten Ameriikassa on nettiliittymissä quotat. Joidenkin mielestä meilläkin on vain ajan kysymys koska mennään perässä ja otetaan siirtorajoituksia käyttöön mobiilin lisäksi myös kiinteissä liittymissä. Sonera on tiettävästi asiaa jo väläytellyt, ja jos yksi iso uskaltaa niin muut menevät varmasti perässä.
PS1:n muistikortti oli kyllä yhden megan kuten muisteltiin, mutta ei megatavua vaan megabitin, eli huimat 128 kilotavua. Yksi tallennusblokki oli siis kooltaan 8kB.
The Wiren HD-version kanssa ei muuten kannata pidättää hengitystä. Sarjan tekijät ovat itse sitä mieltä, että sarjan lookkiin kuuluu 4:3-kuvasuhde, eikä siitä ole olemassa 16:9- tai HD-versioita olemassa missään, HBO:nkin esittämä "HD-versio" on vain skaalattu. Tai tämä oli ainakin tilanne vielä kaksi vuotta sitten. Toki sarja on kuvattu filmille, eli jos joku haluaa HD-versiot joskus tehdä se on mahdollista, kunhan vain alkuperäiset filmit ovat tallella.