Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Podcast 140: Life begins at 140

Paavi

KonsoliFIN Alumni
KonsoliFIN Podcastissa ei yleensä kamalasti autopeleistä puhuta. Joulun alla tähän aukesi kuitenkin tilaisuus, kun vieraaksi saatiin kaksi ylläpidon entistä, nykyisin autoihin keskittyvää Ajakaamme-verkkosivua toimittavaa jäsentä. Autoista mitään tietämätön Paavi yrittää pysyä kyydissä, kun designed ja Lastsoul päästetään puhumaan autoista ja niihin liittyvistä peleistä. Mukana roikkuu myös Pelaajasta ja KonsoliFINistäkin tuttu Ville "Avregary" Arvekari.

Jaksossa ei luonnollisesti kaikkea mahdollista autopeleihin liittyvää ehditä käydä läpi, joten esimerkiksi rallipuoli jätetään suosiolla vähemmälle, kun taas filosofisempia kysymyksiä ajamisen hauskuuden ja simulaation suhteesta pohditaan enemmän. Keskustelu keskittyy pitkälti konsolimaailmaan, joten lievältä Gran Turismon ja Forza Motorsportin vastakkainasettelulta ei vältytä.

Jakson voit ladata tästä: latauslinkki. Voit myös tilata kaikki podcastit joko RSS-feedinä tai iTunesissa.

Kesto: 1:52:12
00:00 Intro ja esittelyt
05:40 Mikä on Ajakaamme.net?
12:50 Autopelitaustat
15:40 Autopelien nykytilanne vs menneisyys
26:00 Ajamisen hauskuus vs simulaatio
36:15 Padi vastaan ratti, pelit ja oikean ajamisen tunne
59:00 Gran Turismo 6 ja kuuralli
1:01:30 Autoporno vastaan puhdas ajaminen
1:24:50 Tulevat autopelit ja tangenttia, tangenttia!
1:47:15 Loppuyhteenveto ja -terveiset

Palautetta saa antaa tähän ketjuun tai osoitteeseen podcast@konsolifin.net. Voit myös seurata Twitteriämme (@konsolifin) tai käydä tutustumassa Facebook-sivuumme. Jaksolle voi jopa antaa tähtiä podcast-alisivulla

KonsoliFIN Podcastin puolesta toivotan kaikille onnellisen puolehista alkavaa vuotta.
 
Vastaus: Podcast 140: Life begins at 140

Odotin jonkin sortin hehkutusta hyvien ajopelien suhteen, mutta hehkutetaan sitten tässä: PGR3 on paras ajopeli ikinä - edelleen!!! Hyvät grafiikat, hyvät äänet, ei itseä ärsyttäviä maalausominaisuuksia vaan kauniin puhtaita pintoja, kamera oli mahdollista saada auton sisälle ennen Forzaa, ym., ym. Ei esimerkiksi Forza 2-3, GT5 ja DiRT mitään huonoja pelejä ole, mutta kun löytää sen itselleen mieleisimmän, niin ei se oma lempiajopeli ihan heti näytä vaihtuvan toiseksi.

Kommentti kohdasta @45:00: Myytinmurtajissa tutkittiin jaksossa #152 (2010:16 "Arrow Machine Gun") ajamisen unettavuutta ajamalla valvoneena ja pienessä sievässä samaa tylsää rataa yhä uudelleen eli kyllä tuossa ajoradan ajamisessa ennen nukkumaanmenoa on ideaa. Kun olin hankkimassa Forza 2:ssa kaikki saavutukset, niin tuli kyllä ovaalirataa ajeltua muutama kerta ja huomasi, että alkaa väkisin nukuttamaan kun valitsee sen maksimimäärän kierroksia (vai melkein maksimi, en muista enää).

Noi selkeästi open world -ajopelit ei ole mun mieleeni. Näistä hieman kokemusta on Paavin mainitsemasta Test Drive Unlimitedistä (X360) ja Burnout Paradisesta (PS3).

Hauska lisä kastikkeessa oli mainita ainakin yksi pelisarja, joka ei suoraan ole tarkoitettu ajopeliksi eli Halot. Ja pitihän sitä Destruction Derby ja Mario Kart'kin mainita. Itsellä on tangentti-puolella kulunut runsasti aikaa Saints Row -sarjassa autojen värien ja korirakenteiden tuunaamisessa. GTAIV:ssä bussilla ja paloautolla (vai oliko paloauto Saintsissä) tuli pidettyä hauskaa unohtamattakaan moottoripyörillä ajelua metroradalla.

Vähemmän tangentti-puolelta Bluriä jaksoin pelata vain ekaan leveliin vai mitä ne prestiget nyt oli nimeltään. Mad Tracks (X360) osoittautui ihmeen hyväksi peliksi, vaikka onkin leluautojen esteratapeli. Suomalaisten FlatOut Ultimate Carnage on liian pakkopullaa mulle, koska siinä autoa ei oikein voi kontrolloida verrattuna esimerkiksi superautoihin kuivalla asvaltilla jossakin simulaatiossa tai melkein simussa. Pimp My Ride oli ihan hauska aluksi, mutta kävi itseään toistavaksi aika pian. Stuntman: Ignition on ideana hyvä, mutta sitäkään en kovin pitkälle ajellut.

Eikä retroiluakaan unohdettu kästissä. Omalla kohdalla on tullut hankittua OutRun Online Arcade X360:lle ja kyllähän sitä joku tunti tai pari tuli pelattua, mutta koska driftaaminen ei ole koskaan ollut mun juttu (paitsi PGR3:ssa sekin on kivaa), niin ei mitään isompia pelisessioita tullut ajettua.

Pitää vielä loppuun muutama huonokin ajopeli mainita eli Import Tuner Challenge (X360), joka on varmaakin aika pienellä budjetilla tehty. Ja Juiced 2: Hot Import Nights (X360) on jotenkin hengetön tekele.
 
Vastaus: Podcast 140: Life begins at 140

Odotin jonkin sortin hehkutusta hyvien ajopelien suhteen, mutta hehkutetaan sitten tässä: PGR3 on paras ajopeli ikinä - edelleen!!! Hyvät grafiikat, hyvät äänet, ei itseä ärsyttäviä maalausominaisuuksia vaan kauniin puhtaita pintoja, kamera oli mahdollista saada auton sisälle ennen Forzaa, ym., ym. Ei esimerkiksi Forza 2-3, GT5 ja DiRT mitään huonoja pelejä ole, mutta kun löytää sen itselleen mieleisimmän, niin ei se oma lempiajopeli ihan heti näytä vaihtuvan toiseksi.

Ehkä parhaat kokemukset on omalla kohdalla tuosta Xboxin Project Gotham Racing 2:sta. Pelimekaanisesti ja teknisesti ja niin edelleen kolmososa saattoi olla parempi, mutta PGR2 oli ensimmäisiä kunnon moninpelejä Xboxilla, eikä ratavalikoimassa ollut oikein mitään moittimista. Eeppisiä kisoja käytiin muun muassa Moskovan kaduilla. Kolmosen maisemat olivat vähän liian samankaltaisia ja harmaita. Edgehän julkaisi juuri verkkosivuillaan sopivasti muistelon tuosta kakkosesta: http://www.edge-online.com/features/retrospective-project-gotham-racing-2/.
 
Vastaus: Podcast 140: Life begins at 140

Mukava jakso, kun pelkän autopelien listaamisen sijaan keskityttiin merkittävimmän konsoliparivaljakon ruotimiseen ja muutenkin puhuttiin rattimiehiä kiinnostavista asioista.
Nauhoitushetkellä tilanne oli varmasti toinen, mutta enää mikromaksuja vihaavien ei tarvitse olla huolissaan GT6:n tai Forza 5:n suhteen. Ilmeisen runsaan kritiikin siivittämänä molempien kehittäjät avasivat pelien sisäisiä krediittihanoja huomattavasti: Gran Turismo 6:ssa saa melko messeviä summia kahisevaa pelkästään ajoittain vaihtuvia Seasonal Eventtejä tahkoamalla. Lisäksi käyttöön valjastettiin varsin toimiva kerroinmittari, joka palkitsee päivittäisestä pelaamisesta. Viiden vuorokauden perättäiset ajelut tarkoittavat 200% palkintosummia kisasta kuin kisasta. Siihen päälle erikoistapahtumista ja lisenssikokeista voitetut autot, niin talli ja tili täyttyvät mukavasti.

Forza 5:ssä edellisiä osia tahkonneita muistetaan huomattavilla lahjuksilla pelin kotisivuilla aktivoitavan Forza Rewards -järjestelmän kautta. Omalle tilille napsahti ensimmäisellä käynnistyskerralla huikeat neljä miljoonaa krediittiä, Lotuksen F1 auto, kasa tokeneita ja ties mitä muuta. Toisaalta temppu saa uramoodin muutaman tuhannen krediitin palkkiot vaikuttamaan lähinnä naurettavilta, mutta ainkaan autokaupassa ei tarvitse enää virtuaalipennosiaan laskea. Sen sijaan valikkoihin sulautetut DLC-kiesit kieltämättä närästävät, kun mukavalta näyttävää menopeliä klikkaamalla ilmoitetaankin, että "tämä kuuluu maksulliseen autopakettiin". Vaan onhan 200 autossakin ihan riittävästi valinnanvaraa etenkin, kun painotus on kilpailijaansa selkeämmin länsikalustossa (ja silti sorruin maksamaan BMW M6:sta, huoh...).

Niin ja täällä ilmoittaudutaan myös PGR2-fanipoikien joukkoon. Siinä oli yksinkertaisesti kaikki kohdallaan ja taitaa olla eniten Livessä pelaamani tuotos heti Halo 2:n jälkeen. Oi niitä aikoja. RIP Bizarre Creations.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Podcast 140: Life begins at 140

Jos podcastissa hetken aikaa käsitelty teema autopeleistä verrattuna oikean auton ajamiseen herätti ajatuksia, niin ehkä ajakaamme.netin porukalla tekemä Gran Turismo 6 -arvostelu vastaa vähän lisää kysymyksiin. Pääpaino siis pelin ajettavuudessa, normaaleita peliarvosteluitahan löytyy vaikka Konsolifinistä :)

http://ajakaamme.net/2014/01/21/talvitestissa-gran-turismo-6/
 
Ylös Bottom