Peli läpi.
Quantum Error on erikoinen peli. Tuntuu että se ei oikein tiedä millainen peli se haluaa olla. Välillä se tuntuu lainaavan Dead Spacelta, välillä Doomilta ja välillä jopa Mass Effectiltä. Lopputulemana sillisalaatti, jossa on toisistaan irrallisia juttuja, niin tarinnallisesti, pelimekaniikkojen kuin tunnelmankin osalta.
Olet Jacob, pelin esinäytöksen mukaan sotilas, mutta sittenkin hetken päästä palomies, koska sinut pelastaa palomies? Tämä jäi vähän epäselväksi, niin kuin moni muukin asia. Kohtaat tragedian, jonka kanssa joudut painimaan. Tässä on yritetty varmaan luoda tunnesidettä pelaajan ja hahmon väliin, mutta hahmot ovat niin ilmeettömiä ja kohtaukset koomisia, ettei sellaista motivaatiota tunnu kovin helposti löytyvän. Tuntuu että välillä kerrotaan asioista liiankin tarkasti ja välillä ei kerrota oikein mitään. Aina ei tiedä kuka on kuka ja kenestä pitäisi olla kiinnostunut tarinan kannalta.
Esinäytöksessä muutenkin tapahtuu kaikenlaista erikoista. Jupiterilta löydetään jotain, joka tuodaan maapallolle. Henkilöitä esitellään, mutta heidän tärkeytensä tarinan edetessä jää mysteeriksi joko hyvin pitkäksi aikaa, tai jopa koko pelin ajaksi. Välivideot ovat paikoin ihan hienon näköisiä, joita painostava äänimaisema tukee, mutta liian usein niissä ei ole juurikaan tolkkua ja kerronta on äärimmäisen sekavaa. Kohtauksien leikkaukset ovat myös erittäin outoja. Välillä henkilö tekee jotain, mutta sitten ilman mitään järkevää siirtymää tekeekin jotain ihan muuta. On myös käytetty kaikkia mahdollisia erikoistehosteita mitä on keksitty. On kamera-ajoja, hidastuksia, rajuja zoomauksia, väritasapainolla leikkimistä ja niin edelleen. Ja kaikki nämä voivat olla käytössä vaikka saman välivideon aikana.
Peli etenee yhtä epäselvästi tästä eteenpäin. Palomiehet kutsutaan pelastamaan ihmisiä isosta laitoksesta. Kaikki menee pieleen ja pelaajan tehtäväksi jää selvittää mitä ihmettä laitoksessa oikein puuhataan ja miksi siellä tapahtuu kaikkea outoa. Perinteistä palomiehen arkea siis. Laitosta käydään läpi kerroksittain, josta tulee vahvasti mieleen Dead Spacen ja sen USG Ishimuran kenttärakenne. Peli alkaa kauhupainotteisena hiiviskelynä, mutta yltyy loppua kohden täysiveriseksi räiskinnäksi, jossa hevi pauhaa pomovastuksissa kuin Doomissa konsanaan. Jacob joutuu pinteestä toiseen ja pelin kunniaksi on sanottava, etten kyllä osannut odottaa millaisiin mittoihin tarina kasvaa. Niin hyvässä kuin pahassa. Se on loppuun asti epäselvä, mutta kehittäjät ovat yrittäneet parhaansa tehdä siitä niin eeppisen kuin mahdollista.
Quantum Error ei ole teknisesti parhaalla tolalla. Peli kaatuili usein ja jos ei kaatunut, niin sitten esimerkiksi jonkun verkkoaidan läpi pystyi kävelemään tai avaruusmönkijä jäi maahan kiinni niin että koko maa tärisi, kunnes latasi tallennuksen uudelleen. Lisäksi osa pomovastuksista on suunniteltu niin että panokset riittävät juuri ja juuri niiden tappamiseen. Peli siis melkein kuin softlockaa pelaajan näissä tilanteissa. Minulla kävi pari kertaa niin että oli vain pakko ladata edellinen tallennus, koska ei vaan ollut enää mitään kunnollista mahdollisuutta tehdä pomovastukseen vahinkoa. Oikein kirsikkana kakun päällä peli kitsailee välitallennuksien kanssa. En muista toista peliä, joka automaattitallentaa näin harvoin, eikä pelissä ole manuaalista tallennusta kuin niille varatuissa huoneissa. Joten esim. jos kuolet pomovastuksessa, niin et pääse yrittämään sitä suoraan uudelleen, vaan saatat joutua lähtemään vähän kauempaa, keräämään panokset ynnä muut uudelleen (koska pelko panoisten loppumisesta kesken pomovastuksen on aiheellinen) ja tietysti pomovastukseen saapuessa välivideot ynnä muut animaatiot pyörähtävät uudelleen. Onneksi sentään välivideot voi skipata.
Vaikka pikselöitymistä ja pop-iniä esiintyy, niin pelissä on myös upeita maisemia ja uhkaavia pimeitä laitoskäytäviä. Peli on graafisesti epätasainen, mutta silloin kun se onnistuu, niin näkymiä kelpaa katsella. Koska palomiehenä seikkaillaan, tuli on elementtinä vahvasti läsnä. Sen toteutus ei varsinaisesti ole dynaamista. Tuli palaa tietyissä valituissa kohdissa, mutta on se silti mukavaa vaihtelua pelin rytmityksessä ja edes pieni muistutus siitä, että tässä pelataan palomiehenä. Tulta sammutetaan, kaasuhanoja suljetaan ja savussa sukelletaan. Tätä osuutta pelissä olisi voinut hyödyntää enemmänkin.
Peli onnistuu vihollisrepertuaarin kanssa kohtuu hyvin. On isoja monstereita, hitaita ja nopeita. On ampujia ja lähelle pyrkiviä, lentäviä ja juoksevia. On myös paljon erilaisia pomovastuksia. Osasyy on niukat välitallennukset, mutta välillä viholliset onnistuivat aiheuttamaan pulssia nostattavia tiukkoja tilanteita.
Quantum Error on hyvin epätasainen kokemus. Siitä haluaisi tykätä enemmän kuin mitä se antaa aihetta. Paikoin hienot ympäristöt ja uhkaavat pomovastukset saavat kiinnostuksen nousemaan, kunnes seuraava bugi tai tarinan typeryys tulee vastaan. Peli tuntuu kuin se olisi julkaistu beta -vaiheessa. Se haluaa kovasti olla eeppinen tarinavetoinen ison budjetin AAA-kauhupeli, mutta selvästikin rajat ovat tulleet kehittäjillä vastaan. Ehkä tässä on puraistu vähän liian iso pala ja siksi peli repeilee liitoksistaan. Ehkä koko pelin konsepti ei ole ollut täysin selvä ja siksi tarina ja kohtaukset tuntuvat paikoin niin irrallisilta.
Playstationin pelikello näyttää 15 tuntia, mutta siinä ajassa on ensin pelattu ehkä nelisen tuntia ja aloitettu peli alusta, koska en vain jaksanut hakata normaalilla vaikeustasolla päätä seinään. Sekin kai kertoo pelistä jotain, kun yleensä pelaan pelit normaalilla, mutta nyt oli pakko vaihtaa easylle, koska tallennuspaikat, bugit ja pomojen softlockaus. Kaikesta kritiikistä huolimatta olen iloinen, että pelasin tämän. Quantum Errorista näkee kuinka kunnianhimoista projektia on lähdetty tekemään ja kuinka siinä ei ole onnistuttu. Silti pimeillä käytävillä seikkaillessa näkee valonpilkahduksia jostain mitä peli voisi parhaimmillaan olla.
